1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Miksi psyykkistä pitää vieläkin hävetä?
Pääkirjoitus 33/2019 vsk 74 s. 1709

Miksi psyykkistä pitää vieläkin hävetä?

Kuvituskuva 1

Pertti Saloheimo

lääketieteellinen päätoimittaja

Helsingin Sanomien jutussa sisäilmaoireista haastateltu neurologi Markku Sainio pyysi toimittajalta, ettei hän vain mainitsisi sanaa psyyke (11 Vasantola S. Homesota. Helsingin Sanomat 26.5.2019. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006117459.html).

Osaa sisäilmaoireilusta pidetään toiminnallisena. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa oireilu pitkittyy, vaikka sisäilman laadussa ei todeta merkittäviä puutteita. Sainion toimittajalle esittämä pyyntö kertoo yleisemmin siitä, kuinka vahva "psyykkisen" stigma edelleen on. Kuinka huonona asiana saatetaan pitää sitä, että jokin "olisi psyykkistä". Psyyke nähdään kovin erillisenä; eihän selkäkipua tutkittaessa tarvitse vakuutella, että kyse ei varmasti ole vatsavaivasta.

Somaattisen ja psyykkisen raja tulisi hylätä.

Ilmiö korostuu myös esimerkiksi kroonisessa väsymysoireyhtymässä. Sitä potevat kokevat kanadalaistutkimuksen mukaan enemmän stigmatisointia kuin fibromyalgiasta tai ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivät, vaikka ne kaikki luetaan toiminnallisiksi oireyhtymiksi. Fibromyalgiaan ja ärtyvän suolen oireyhtymään ei liittynyt sen enempää stigmaa kuin verrokkisairauksiin nivelreumaan tai tulehduksellisiin suolistosairauksiin (22 Looper KJ, Kirmeyer LJ. Perceived stigma in functional somatic syndromes and comparable medical conditions. J Psychosomatic Res 2004;57:373–8.).

Vanhassa konversiohysterian maailmassa pidettiin yksinomaan psyykkisten syiden aiheuttamana oireilua, joka ei ajan tietämyksen perusteella ollut somaattisesti selitettävissä. Nykytiedon valossa toiminnallisiksi kutsutut oireyhtymät haastavat somaattisen ja psyykkisen rajan, joka tulisi hylätä.

Toiminnallisten oireiden leimaaminen psyykkisiksi on ymmärrettävästi loukannut ja loukkaa potilaita. Toisaalta psykososiaaliset tekijät liittyvät kaikkeen oirehdintaan. Jos lääkäri hoitaisi esimerkiksi syöpäpotilasta tai selkäkipuista ottamatta huomioon tämän psyykeä, hän hoitaisi huonosti.

Entä varsinaiset psykiatriset sairaudet?

Esa Aromaa tutki väitöskirjassaan mielenterveyshäiriöitä koskevien leimaavien asenteiden esiintymistä länsisuomalaisessa väestössä (33 Aromaa E. Attitudes towards people with mental disorders in a general population in Finland. THL:n julkaisusarja 69, Tampere 2011.). Selvä enemmistö vastaajista ei pitänyt masennuksesta kärsiviä henkilöitä syyllisinä sairastumiseensa. Toisaalta vastaajien enemmistö piti masentuneita vastuullisina omasta toipumisestaan: parantuakseen heidän tulisi "ryhdistäytyä".

Mielenterveyden häiriöistä kärsiviin henkilöihin liitettiin monia kielteisiä ominaisuuksia ja häiriöiden paljastumiseen monia kielteisiä seuraamuksia. Väestöotoksessa tuli esille myös, että osa masentuneista pelkäsi terveydenhuoltohenkilöstön leimaavan heidät.

Eikä terveydenhuoltohenkilöstö olekaan vapaa stigmatisoivista asenteista mielenterveyshäiriöitä potevia kohtaan (44 Korkeila J. Mielenterveyspalvelujen rakenteita korjaamalla parempaa hoitoa ja vähemmän häpeäleimaa. Duodecim 2015;131:563–4.). Sairaanhoitajien asenteita selvittäneiden tutkimusten mukaan etenkin muiden kuin psykiatristen hoitajien keskuudessa kielteiset asenteet mielenterveysongelmaisia kohtaan ovat tavallisia. Osittain ne liittyivät hoitajien kokemaan osaamisen puutteeseen mutta myös "ei kuulu meille" -ajatteluun (55 Ross CA, Goldner EM. Stigma, negative attitudes and discrimination towards mental illness within the nursing profession: a review of the literature. J Psychiatric Mental Health Nursing 2009;16:558–67.). Lääkärin kielteiset asenteet saattavat johtaa potilaalle epäedullisiin hoitoratkaisuihin (66 Corrigan PW, Mittal D, Reaves CH ym. Mental health stigma and primary health care decisions. Psychiatry Res 2014;218:35–38.).

Lue myös

Taloudellisen taantuman aikana mielenterveys- ja päihdepalvelut joutuvat muuta terveydenhuoltoa herkemmin säästökohteiksi (44 Korkeila J. Mielenterveyspalvelujen rakenteita korjaamalla parempaa hoitoa ja vähemmän häpeäleimaa. Duodecim 2015;131:563–4.). Psykiatrian ja muun terveydenhuollon palvelut ovat paljolti toisistaan erillisiä, mikä voi vaikeuttaa mielenterveyshäiriöitä potevien somaattisen terveyden hoitoa (44 Korkeila J. Mielenterveyspalvelujen rakenteita korjaamalla parempaa hoitoa ja vähemmän häpeäleimaa. Duodecim 2015;131:563–4.,66 Corrigan PW, Mittal D, Reaves CH ym. Mental health stigma and primary health care decisions. Psychiatry Res 2014;218:35–38.). Myös somaattisesti sairaat voivat tarvita psyykkistä tukea.

Paljon on vielä tehtävää. Mielenterveyden keskusliitto on käynnistänyt Taklaa stigma -kampanjan (77 www.mtkl.fi/toimintamme/taklaastigma/ (luettu 8.8.2019).), jonka tavoitteena on poistaa mielenterveysongelmien aiheuttamaa häpeän tunnetta ja mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja.

Ei voi olla niin, että vasta biokemiallinen markkeri tai poikkeava kuvantamislöydös tekee sairastamisen hyväksytyksi.

Kirjoittajat
Pertti Saloheimo
lääketieteellinen päätoimittaja
Sidonnaisuudet

Pertti Saloheimo: Osakkeet (Orion).

Kirjallisuutta
1
Vasantola S. Homesota. Helsingin Sanomat 26.5.2019. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006117459.html
2
Looper KJ, Kirmeyer LJ. Perceived stigma in functional somatic syndromes and comparable medical conditions. J Psychosomatic Res 2004;57:373–8.
3
Aromaa E. Attitudes towards people with mental disorders in a general population in Finland. THL:n julkaisusarja 69, Tampere 2011.
4
Korkeila J. Mielenterveyspalvelujen rakenteita korjaamalla parempaa hoitoa ja vähemmän häpeäleimaa. Duodecim 2015;131:563–4.
5
Ross CA, Goldner EM. Stigma, negative attitudes and discrimination towards mental illness within the nursing profession: a review of the literature. J Psychiatric Mental Health Nursing 2009;16:558–67.
6
Corrigan PW, Mittal D, Reaves CH ym. Mental health stigma and primary health care decisions. Psychiatry Res 2014;218:35–38.
7
www.mtkl.fi/toimintamme/taklaastigma/ (luettu 8.8.2019).

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Alzheimerin riskigeeni heikentää aivojen tulehdussolujen toimintaa

Kehitettävät hoidot voisivat suuntautua mikrogliojen aineenvaihduntaan, ehdottavat tutkijat.

Kommentti
Yhdeksän hyvää ei riitä

– Päivystyksen työkalut eivät ratkaise eniten palveluja käyttävien ongelmia, kirjoittaa Sally Järvelä.

Tieteessä
Pakolaiskriisi haastoi terveydenhuollon

Ongelmat johtuivat epäselvästä lainsäädännöstä, epäselvistä rooleista ja koordinaation puutteesta.

Ajassa
Alueelliset erot terveyspalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa suuria

Alueellinen eriytyminen korostaa tarvetta erilaisille terveyspalveluille.

Ajassa
EMA valmistelee ohjeistusta nitrosamiineista

Pääjohtaja on pyytänyt ohjetta epäpuhtauksien välttämiseksi lääkkeissä.

Ajassa
Suomen kieltä ei opi itsestään

Maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden suomen kielen taidon puutteet eivät yllätä Adel Bachouria.