1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Onko viina viisasten juoma?
Pääkirjoitus 45/2013 vsk 68 s. 2901

Onko viina viisasten juoma?

Lapsuuteni kotikylällä asui pari juopottelevaa miestä. Heitä sanottiin huonoiksi ihmisiksi. Yksi sukulaismieskin juopotteli, mutta siitä ei puhuttu lapsille, asia lienee ollut häpeäksi suvulle. Nuorena lääkärinä toimin asunnottomien alkoholistien ensisuojan lääkärinä. Potilaani olivat selvin päin mukavia ja ihmisarvoisia kansalaisia, mutta he olivat menettäneet "viisautensa" eli kykynsä säädellä alkoholin käyttöään.

Myöhemmin on ollut helppoa hyväksyä alkoholiriippuvuuden diagnostiset kriteerit. Niiden mukaan ihminen on menettänyt itsemääräämiskykynsä alkoholin käytön osalta. Tämän sairausmallin mukaan aivojen toiminta on häiriintynyt, kun mielihyväkeskukset ovat saaneet ylivallan ja lamauttaneet aivokuoren "järkikeskukset".

Alkoholiriippuvuuden sairausmalli on historiallisesti tuore käsite. Lapsuudessa kuulemani moraalimalli on paljon vanhempi. Jo antiikin filosofit Platon ja Aristoteles kehittelivät järkeen tukeutuvan hyvemallin, johon sisältyi myös alkoholin käytön kohtuullisuus. Kohtuuden ylittäviä heikkoluonteisia tai hillittömiä ihmisiä ja heidän alkoholin käyttöään tuli moittia. Myös alkoholin tuottamia sairauksia pidettiin tahdonalaisesti "itse aiheutettuina" ja siis moitittavina.

Sairausmallin luulisi sopivan lääkärin viitekehykseksi, vaikka moni lääkäri ei haluakaan nimittää alkoholiriippuvuutta sairaudeksi (11 Tikkinen KA, Leinonen JS, Guyatt GH, Ebrahim S, Järvinen TL. What is a disease? Perspectives of the public, health professionals and legislators. BMJ Open 2012;2(6). pii: e001632. doi: 10.1136/bmjopen-2012-001632.). Sairausmalli auttaa pitäytymään lääkärin perusetiikassa (22 Beauchamp TL, Childress JF. Principles of biomedical ethics, 6. painos. New York, Oxford: Oxford University Press 2009.,33 Huttunen MO. Alkoholismi - oma vika vai vakava sairaus. Suom Lääkäril 2012;67:3092-3.,44 Mäkelä R. Alkoholiongelmien hoidon etiikka. Suom Lääkäril 2013;68:1915-7.). Sen mukaan jokainen potilas tutkitaan hyvin ja ilman ennakkoasenteita, ja pyritään suunnittelemaan potilasta hyödyttävä hoito. Päihdeongelmaisen hoitamisessa on ylitettävä kaksi erityiskynnystä. Etenkin päihtyneenä potilas voi olla hankala, vaativa tai aggressiivinen, kun päihteen tuottama aivojen toimintahäiriö on alentanut järkitoiminnot puolitankoon. On suuri vaara, että lääkäri vastaa potilaan käytökseen tunnepitoisesti samalla mitalla, siis ei-niin-kovin-viisaasti. Toinen kynnys on itsemääräämiskyvyn arviointi. Potilaan toimintakyky voi olla muilla elämän alueilla kunnossa, mutta kyky säädellä omaa alkoholinkäyttöä ja sen vaatimia hoitotoimia on hakoteillä. Lääkärillä on lupa tehdä myös paternalistisia hoitosuostutteluja, kunhan hän arvostaa potilastaan ihmisenä, niin että potilas ei koe hoitosuositusta moitteena vaan avun tarjoamisena. Moittiminen on hoitovirhe, jos potilaalle on jo kehittynyt riippuvuus ja heikentynyt itsemääräämiskyky. "Viisaus" on silloin alkoholin osalta hukassa.

Lue myös

Tässä numerossa julkaistavassa tutkimuksessa (s. 2923-7) tehtiin päihdelääkäreille hyviä kysymyksiä heidän asenteistaan. Samoihin kysymyksiin olisi jokaisen lääkärin hyvä vastata omalta osaltaan ja tarkistaa omien näkemystensä eettisyys.

Alkoholiriippuvaisten lisäksi lääkäri tapaa vastaanotollaan vielä suuremman joukon ihmisiä, jotka ovat epätietoisia käyttämiensä alkoholimäärien terveys- tai muista haitoista. Heidän säännöstelykykynsä on vielä pääosin kunnossa. Neuvonta alkoholin annosrajoista ja itsesäätelyn keinoista auttaa heitä välttämään riippuvuuden ja pysymään viisaasti kohtuudessa sekä säilyttämään mahdollisuutensa nauttia jatkossakin alkoholin vaikutuksista.

Lapsuuteni ajoista on kulunut kuusi vuosikymmentä, mutta edelleen päihdeongelmaisten ihmisarvo kyseenalaistetaan. Heidän pitää salata ja hävetä asioitaan jopa lääkärin vastaanotolla. Lääkärikunnan tulisi omassa työssään pyrkiä hälventämään ikiaikaisen moraalimallin haittoja. Tehtävämme on tarjota myös päihdeasioissa tietoa ja hoidollista apua, ei moitteita eikä syrjäytymistä edistäviä asenteita.

Kirjoittajat
Rauno Mäkelä
dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääkäri
raunomakela@kolumbus.fi
Kirjallisuutta
1
Tikkinen KA, Leinonen JS, Guyatt GH, Ebrahim S, Järvinen TL. What is a disease? Perspectives of the public, health professionals and legislators. BMJ Open 2012;2(6). pii: e001632. doi: 10.1136/bmjopen-2012-001632.
2
Beauchamp TL, Childress JF. Principles of biomedical ethics, 6. painos. New York, Oxford: Oxford University Press 2009.
3
Huttunen MO. Alkoholismi - oma vika vai vakava sairaus. Suom Lääkäril 2012;67:3092-3.
4
Mäkelä R. Alkoholiongelmien hoidon etiikka. Suom Lääkäril 2013;68:1915-7.

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
Kulttuuria, kulttuuria!

Kulttuuria ei anneta ylhäältä, vaikka sitä pitää johtaa sieltä, kirjoittaa Sally Leskinen.

Ajassa
Halila ja Myllymäki saivat tunnustukset

Kunniamerkit jaettiin Viron lääkäriliiton Eesti Arstide Liit satavuotisjuhlassa.

Ajassa
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin

Palkinnot saivat muiden muassa valtakunnallisen PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti ja lääkäri Anni Saukkola.

Ajassa
Kouluterveyskysely: Yksinäisyyden tunne on yleistynyt

Iso osa lapsista ja nuorista on silti tyytyväisiä elämäänsä.

Ajassa
Vilpitöntä tiedettä

Plagiointi on tavallisempaa kuin ­tulosten sepittäminen ja tekaistut havainnot, sanoo Aleksi Tornio.

Tieteessä
Rintakehän sädehoito nuoruudessa ja rintasyöpäriskin arviointi

Lapsuuden tai nuoruuden aikana sädehoitoa rintakehän alueelle saaneista jopa joka kolmannelle kehittyy rintasyöpä 50 ikävuoteen mennessä.