1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sidonnaisuudet: seuraava askel?
Pääkirjoitus 41/2017 vsk 72 s. 2279

Sidonnaisuudet: seuraava askel?

Kuvituskuva 1

Pertti Saloheimo

lääketieteellinen päätoimittaja

Sidonnaisuudet ovat yksi tieteellisen julkaisemisen keskeinen ongelma. Näin määritteli Sydneyn yliopiston professori Lisa Bero kansainvälisessä Peer Review and Scientific Publication -kongressissa syyskuussa.

Sidonnaisuus, conflict of interest, on ammatillisten velvollisuuksien ja henkilökohtaisten etujen ristiriita (11 Loewenstein G, Daylian M, Cain DM, Sah S. The limits of transparency: pitfalls and potential of disclosing conflicts of interest. American Economic Review: Papers and Proceedings 2011;101:423–8.). Sidonnaisuuksilla ymmärretään useimmiten taloudellisia suhteita lääketeollisuuteen, mutta ne voivat liittyä myös esimerkiksi henkilösuhteisiin ja akateemiseen kilpailuun.

Olisiko syytä alkaa suosia asiantuntijoita, joilla ei ole sidonnaisuuksia?

Lääketieteelliset lehdet ja muu lääketiedeyhteisö ovat olleet edelläkävijöitä sidonnaisuuksien esille tuomisessa ja niistä ilmoittamisessa. Lääketieteellisissä artikkeleissa ilmoittaminen on rutiinia. Käypä hoito -suosituksissa sidonnaisuudet on jo pitkään ilmoitettu erityisen huolellisesti. Lääkeyritykseltä saatu yksittäinen luentopalkkio ja laaja tutkimusyhteistyö tai osakkeiden omistaminen ovat yhtä lailla ilmoitettavia sidonnaisuuksia.

Systemaattisen katsauksen mukaan hoitosuositusten tekijöistä 56–87 prosentilla oli sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, diagnostiikkavälineiden tuottajiin tai vakuutusyhtiöihin (22 Norris SL, Holmer HK, Ogden LA, Burda BU. Conflict of interest in clinical practice guideline development: a systematic review. PLoS ONE 2011;6(10):e25153. doi: 10.1371/journal.pone.0025153.). Katsaus sisälsi enimmäkseen yhdysvaltalaisia tutkimuksia.

Suomalaiset Käypä hoito -suositukset pärjäävät hieman paremmin: työryhmien jäsenistä noin puolet on ilmoittanut sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen tai välinevalmistajiin. Kuitenkin 72:ssa yhteensä 107 suosituksesta työryhmän puheenjohtajalla on sidonnaisuuksia (33 www.kaypahoito.fi. Siteerattu 3.10.2017.).

Uusien lääkkeiden kehittämiselle on tietenkin välttämätöntä, että jotkut lääkärit tekevät yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa. Sidonnaisuuksien runsaus kertonee kuitenkin eniten siitä, kuinka paljon lääkärien jatkokoulutus on lääkeyritysten rahoituksen varassa. Psykiatrian hoitosuosituksia on viime aikoina kritisoitu runsaista sidonnaisuuksista. Muiden lääketieteen alojen suosituksiin verrattuna sidonnaisuuksia ei kuitenkaan ole sen enempää.

Avoimuus on tärkeää. Askel oikeaan suuntaan on se, että lääketeollisuus julkaisee taloudellisen yhteistyönsä lääkärien kanssa. Lääkäriliiton ohjeen mukaan lääkärien ei ole syytä kieltää tietojensa julkistamista kuin erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa (44 Parkkila-Harju M. Syytä ylpeyteen. Suom Lääkäril 2017;72:1399.). On toivottavaa, että myös ne 32 % lääketeollisuuden kanssa yhteistyötä tehneistä lääkäreistä, jotka kielsivät tietojensa julkistamisen, vastedes sallisivat sen.

Lue myös

Pelkkä ilmoittaminen ei silti ratkaise ongelmaa. Sidonnaisuuksiin liittyy mahdollisuus tiedon epätasapainoiseen tai värittyneeseen esittämiseen (55 Hietanen P. ”Tämä ei ole vaikuttanut ajatteluuni”. Suom Lääkäril 2013;68:3049.), joka voinee usein olla tiedostamatonta. Julkisuus ei poista vääristymän mahdollisuutta. Sidonnaisuutensa ilmoittanut asiantuntija saattaa myös ajatella, että se riittää. Sen jälkeen hänen ei tarvitse ottaa sidonnaisuuksia huomioon toiminnassaan ja lausunnoissaan: olen varoittanut, vastuu siirtyy kuulijalle. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen saattaa näin jopa pahentaa tilannetta (11 Loewenstein G, Daylian M, Cain DM, Sah S. The limits of transparency: pitfalls and potential of disclosing conflicts of interest. American Economic Review: Papers and Proceedings 2011;101:423–8.,66 The PLoS Medicine Editors. Does conflict of interest disclosure worsen bias? PLoS Med 2012;9(4):e1001210. doi: 10.1371/journal.pmed.100210.).

Monesti sanotaan, että Suomi on niin pieni maa, ettei meillä ole varaa sulkea pois asiantuntijoita, joilla on sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen (77 Ihalainen R. Avoimuus lääkealalla lisääntyy. Suom Lääkäril 2013;68:2647.). Puolet Käypä hoito -työryhmien jäsenistä on kuitenkin sidonnaisuuksista vapaita. Yhdysvaltain Institute of Medicinen ohjeiden mukaan suositustyöryhmien puheenjohtajilla ei saisi olla sidonnaisuuksia (88 Institute of Medicine. Standards for developing trustworthy clinical practice guidelines. http://nationalacademies.org/hmd/reports/2011/clinical-practice-guidelines-we-can-trust/standards.aspx?_ga=2.190437675.1091297315.1507104695­-949976445.­1507104695 (julkaistu 23.3.2011).).

Ajatus, jonka mukaan lääkäri voi tulkita itsensä sitä esteettömämmäksi, mitä useamman yhtiön asiantuntijalistalta hänen nimensä löytyy (77 Ihalainen R. Avoimuus lääkealalla lisääntyy. Suom Lääkäril 2013;68:2647.), on vanhentunut. Olisiko syytä ottaa seuraava askel ja alkaa tietyissä tehtävissä suosia asiantuntijoita, joilla sidonnaisuuksia ei ole?

Kirjoittajat
Pertti Saloheimo
lääketieteellinen päätoimittaja
Sidonnaisuudet

Pertti Saloheimo: Osakkeet

(Orion Oyj).

Kirjallisuutta
1
Loewenstein G, Daylian M, Cain DM, Sah S. The limits of transparency: pitfalls and potential of disclosing conflicts of interest. American Economic Review: Papers and Proceedings 2011;101:423–8.
2
Norris SL, Holmer HK, Ogden LA, Burda BU. Conflict of interest in clinical practice guideline development: a systematic review. PLoS ONE 2011;6(10):e25153. doi: 10.1371/journal.pone.0025153.
3
www.kaypahoito.fi. Siteerattu 3.10.2017.
4
Parkkila-Harju M. Syytä ylpeyteen. Suom Lääkäril 2017;72:1399.
5
Hietanen P. ”Tämä ei ole vaikuttanut ajatteluuni”. Suom Lääkäril 2013;68:3049.
6
The PLoS Medicine Editors. Does conflict of interest disclosure worsen bias? PLoS Med 2012;9(4):e1001210. doi: 10.1371/journal.pmed.100210.
7
Ihalainen R. Avoimuus lääkealalla lisääntyy. Suom Lääkäril 2013;68:2647.
8
Institute of Medicine. Standards for developing trustworthy clinical practice guidelines. http://nationalacademies.org/hmd/reports/2011/clinical-practice-guidelines-we-can-trust/standards.aspx?_ga=2.190437675.1091297315.1507104695­-949976445.­1507104695 (julkaistu 23.3.2011).

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomen EU-aloite sai tukea Euroopan lääkäreiltä

Hyvinvointitalouden arvioidaan nostavan ihmiset politiikan keskiöön.

Ajassa
Konrad ReijoWaara -palkinnon sai Jorma Paavonen

Naistentautien emeritusprofessori Paavonen on yksi siteeratuimpia suomalaisia tutkijalääkäreitä.

Ajassa
Masennussuositus päivitetään

Depression Käypä hoito -suosituksen uusi versio julkaistaan tammikuun alussa.

Työssä
Urheilijapojan hankala yskä – tapauksen ratkaisu

Kilpatasolla juoksua harrastava 15-vuotias nuorukainen tuli vastaanotolle kolme viikkoa jatkuneen tiukan yskän vuoksi.

Tiedepääkirjoitus
Liikunta toimii lääkkeenä moneen vaivaan

Vaikka liikuntaharjoittelun hyödyt tunnetaan jo varsin perusteellisesti, terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvien osuus on edelleen suuri.

Ajassa
Ilmastonmuutos puhuttaa Euroopan lääkäreitä Helsingissä

Terveys on talouskasvun edellytys, muistutetaan hyvinvointitalousseminaarissa.