1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tampereen lääkärikoulutus lopetettava?
Pääkirjoitus 33/1993 vsk 48 s. 3219

Tampereen lääkärikoulutus lopetettava?

Maamme lääketieteellisissä tiedekunnissa aloitti vielä viime vuonna runsaat 500 uutta opiskelijaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lääkärityövoiman laskentatyöryhmä III päätyi viime huhtikuussa ehdottamaan 350 uuden opiskelijan sisäänottoa lääketieteellisiin tiedekuntiimme. Kattoraja ei pitänyt, tiedekuntiin otettiin tänä vuonna 382 uutta opiskelijaa.

Laskentatyöryhmän ehdotus oli kompromissiratkaisu. Ryhmä ei yrittänytkään arvioida, miten paljon maassamme todellisuudessa tulee olemaan lääkärien työtilaisuuksia ja mitoittaa koulutusta sen mukaan. Työryhmä arvioi, että maassamme tulisi olla yksi työssä oleva lääkäri 330-370:tä asukasta kohden, jotta palvelutarve tulisi tyydytetyksi. Tämä tavoite saavutettiin jo viisi vuotta sitten.

Maassamme sai lokakuussa 1993 työttömyyskorvauksia 430 lääkäriä. Vuoden alusta saakka korvauksia oli maksettu yhteensä 13,8 mmk, joista lokakuussa 2,4 mmk. Ei ole mitään syytä olettaa, että lääkärinvirkoja perustettaisiin tulevaisuudessa lisää. Karsivathan kunnat nyt sangen hanakasti myös lääkärinvirkoja. Kun keskitettyä virkojen perustamisen ohjausjärjestelmää ei maassamme enää ole, työtilaisuuksien määrä riippuu puhtaasti kunnallistalouden kehityksestä.

Yksityissektorin potilaskäyntimäärät ovat romahtaneet viimeksi kuluneiden parin-kolmen vuoden aikana 20-30 %. Ammatinharjoittajana ei nuori, useimmiten erikoistumaton lääkäri hevin pysty itseään elättämään. Ajaudumme vääjäämättömästi kohti pahenevaa lääkärityöttömyyttä. Nyt koulutuksessa olevien valmistuttua vuosikymmenen loppuun mennessä tilanne on mieletön: lääkärikoulutuksen saaneet ammatti-ihmiset ovat vuositolkulla työttömyyskortistoissa tai puuhailevat koulutustaan vastaamattomissa hanttihommissa. Tilanne demoralisoi koko ammattikuntaa ja sitä tietä koko terveydenhuoltoa.

Lääkärikoulutukseen otettavien määrän ratkaisevat käytännössä lääketieteelliset tiedekunnat sekä opetusministeriö. Seuraavan kerran asia on ajankohtainen ensi kevättalvella. Keskustelua on aika käydä nyt, jos muutoksia halutaan saada aikaan.

Tiedekuntien sisällä tilanne koetaan varmasti ahdistavaksi. Jos ei ole opetusta, ei ole tulevaisuutta. Korkeakoululaitosta supistetaan, ja jokainen haluaa pitää kiinni työpaikastaan. Tästä huolimatta myös tiedekuntien on tunnettava vastuunsa reviirinvarjelun aiheuttamista seuraamuksista.

Tähän saakka on laskettu ensisijaisesti sisäänotettavien kokonaismääriä. Jokaiselle on selvää, että noin 300 vuosittaisen uuden opiskelijan kouluttamiseen nykyinen viiden tiedekunnan kapasiteetti on ylimitoitettu. Keskustelu on kohdistettava siihen, mitä käytännön toimenpiteitä koulutettavien määrän vähentäminen edellyttää.

Nykyistä "juustohöyläyslinjaa" voidaan tietenkin jatkaa. Kuitenkin vain noin 50-60 opiskelijan vuosittainen sisäänotto jokaiseen tiedekuntaan johtaa kaikkien koulutusyksiköiden hiljaiseen näivettymiseen. Tiedekuntien opetusresursseissa on eroja, ja siksi kaavamainen aloituspaikkojen tasajako ei ole tarkoituksenmukainen.

Selkein ratkaisu on yhden tiedekunnan peruskoulutuksen lopettaminen. Korkeakouluneuvosto on ehdottanut viime keväänä lääkärien peruskoulutuksen lopettamista Tampereella. Ehdotuksen mukaan Tampereella jatkettaisiin kuitenkin erikoistumiskoulutusta, ja keskussairaala jatkaisi "miljoonapiirin" yliopistosairaalana. Ehdotus on perusteltu. Kuopiolla ja Oululla on oma vahva alueellinen pohjansa. Kuopio ja Turku ovat jo käytännöllisesti katsoen menettäneet hammaslääketieteen opetuksensa. Helsinki ja Turku taas ovat vanhoja tiedekuntia, joiden tutkimusperinne on vahva.

On selvää, että kokonaisen tiedekunnan lopet- taminen on käytännössä vaikeaa. 20-vuo- tiaan opinahjon ympärille on kehittynyt toimintaa ja yhteyksiä, joiden lopettaminen ei ole alueellisesti ongelmatonta. Henkilöstön asema mahdollisen lopetuksen yhteydessä on pystyttävä turvaamaan. Näiden vaikeuksien ja ongelmien takaa on nähtävä terveydenhuoltomme muuttunut tilanne: kasvun kausi on ohi. 1970-luvulla kaksi uutta tiedekuntaa perustettiin täyttämään silloista todellista lääkäripulaa, tuottamaan lääkärityövoimaa kansanterveyslain mukana nopeasti kehittyneen perusterveydenhuollon tarpeisiin ja "kotiuttamaan" tuolloin laajalti ulkomailla tapahtunut lääkärikoulutuksemme. Näitä perusteita ei enää ole. Sen mukaisesti on toimittava.

Kirjoittajat
Taito Pekkarinen

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Asiakkaat, potilaat ja pelisäännöt

Hämmentyneenä olen seurannut presidentti Trumpin koronan hoitotoimia, kirjoittaa Minna Kaarisalo.

Ajassa
Korona vaikutti lasten rokotuksiin

Pikkulasten rokotuksia annettiin keväällä vähemmän kuin viime vuonna.

Tieteessä
Vaihdevuosioireiden erotusdiagnostiikka

Tärkeimmät erotusdiagnostiikassa huomioitavat sairaudet ovat uniapnea ja kilpirauhasen toimintahäiriö.

Ajassa
Vastalääke ry aikoo laajentaa uusille paikkakunnille

Yhdistys on saanut 61 000 euron apurahan.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja työuupumuksen välillä yhteys?

Sairauksien taustalta löytyi osin samoja geenejä.