1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Työttömyyden uhka on syytä pitää mielessä
Pääkirjoitus 48/2019 vsk 74 s. 2773

Työttömyyden uhka on syytä pitää mielessä

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Karoliininen yliopistosairaala Tukholmassa ilmoitti marraskuun alussa puuttuvansa raskaalla kädellä lääkäreidensä työpaikkoihin. 600 työntekijälle lähti ilmoitus irtisanomisuhasta. Joukossa oli 250 lääkäriä, mikä on vajaat yhdeksän prosenttia sairaalan lääkäreistä.

Varsel om uppsägning -ilmoitus vastaa Suomen yt-kutsua. Kaikki 600 eivät joutune lähtemään. Mutta moni joutuu – ja lääkäreitä myös.

Kollegoita on nytkin vailla töitä.

Suomessa lääkärit ovat syksyn yt-ruljansseissa valtaosin välttäneet irtisanomiset. Joutuminen osaksi neuvotteluja viestii kuitenkin siitä, että ajat ovat kovenemassa.

Neuvotteluja on käyty ympäri maan.

Keski-Pohjanmaan kuntayhtymä Soite antoi kutsun lokakuun alussa. Säästötarpeeksi ilmoitettiin 220 henkilön työpanos. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä aloitti yt:t lokakuun alussa. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa KYS:ssä kutsu kävi syyskuun puolessa välissä.

Syksyn aikana on neuvoteltu myös Eksotessa Etelä-Karjalassa, Etelä-Savon Essotessa, Itä-Savon Sosterissa, ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä. Siun Sotessa Pohjois-Karjalassa kutsu tuli lokakuun lopussa.

Kesällä Työterveyslaitos ehti irtisanoa 26 ihmistä. Osa heistä oli lääkäreitä, mutta määrää ei kerrottu.

Suomessa on ainoan kerran ollut aidosti lääkärityöttömyyttä 1990-luvun lamassa.

Vaikka nyt näyttää lohdullisemmalta, tulee muistaa, että lääkärityövoima on kasvanut useilla tuhansilla erityisesti erikoissairaanhoidossa, työterveyshuollossa ja yksityisellä sektorilla. Työmarkkinoille tulee ulkomailla opiskelun yleistymisen myötä 900 uutta lääkäriä vuodessa.

Eläkeikään tulee samaan aikaan 500–600 kollegaa vuodessa. Terveydenhuollon tulisi siis säästöpaineiden keskellä työllistää 300–400 lääkäriä vuodessa lisää.

Lääkäreistä on vajausta varsinkin perusterveydenhuollossa, mutta tulevaisuudenkuvassa heitä on tarjolla yllin kyllin.

Yhtälö alkaa ennemmin tai myöhemmin näkyä varsinkin vastavalmistuneille ja erikoistumispaikkaa etsiville. Työpaikka voi olla kiven alla.

Kollegoita on nytkin vailla töitä. Lääkäreiden työttömyyskassa maksoi lokakuussa ansiopäivärahaa 86 jäsenelle. Heistä seitsemän prosenttia oli lomautettuna.

Lue myös

Työttömistä työnhakijoista lääkäreitä oli syyskuun lopussa 171. Mukana luvussa ovat myös hammas- ja eläinlääkärit.

Irtisanomisten ja lomautusten riskin noustessa jokaisen lääkärin on syytä varmistaa työttömyysturvansa.

Ensimmäinen askel on varmistaa jäsenyys Lääkäreiden työttömyyskassassa. Lääkäriliiton jäsenyys ei sitä automaattisesti tuo. Kassan jäseneksi pitää hakea erikseen, ja se on saattanut monelta jäädä tekemättä.

Samalla kannattaa varmistaa, että tiedot työpaikasta ovat liitossa ajan tasalla. Muuten luottamusmiesten on vaikea tietää, ketä edustavat.

Päivärahaa voi saada, kun on ollut kassan jäsen 26 kalenteriviikkoa. Töissä on pitänyt olla työttömyyttä edeltävän 28 kuukauden aikana ainakin 26 viikkoa niin, että työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Omavastuuaika on viisi arkipäivää.

Työttömyyden uhka on lääkärillä pieni – mutta syytä pitää mielessä.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tuula Rajaniemestä uusi puheenjohtaja

Varapuheenjohtajina jatkavat Jaana Puhakka (vas. ) ja Noora Ritamäki (oik).

Ajassa
Eläkeläisten jäsenmaksut uudistuvat – uudessa maksuluokassa alennus 75 prosenttia

Tänä vuonna tai aiemmin 70 vuotta täyttäneet yhä vapautettuja maksusta.

Ajassa
Valtuuskunta haluaa turvata pitkät potilassuhteet

Lääkäriliiton valtuuskunta vaatii parannuksia lääkärien työoloihin ja työviihtyvyyteen.

Ajassa
Radiologisten tutkimusten kokonaismäärä kasvaa

Suomessa tehtiin kuusi miljoonaa röntgentutkimusta ja -toimenpidettä vuonna 2018.

Ajassa
Sairaanhoitajan määrättävissä oleva lääkevalikoima laajenee

Rajattu lääkevalikoima laajenee vuodenvaihteessa.

Ajassa
Harva tuntee lääkehoitosuunnitelman

Lääkäreistä on tulossa lääkehoitoprosessin heikoin lenkki, jos asialle ei tehdä jotain, sanoo Päivi Ruokoniemi.