1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kasvomaskit – ja kuinkas sitten kävikään?
Kommentti

Kasvomaskit – ja kuinkas sitten kävikään?

Ilman kevään epäonnista katsausta maskien käyttöä olisi voitu pohtia rauhassa kesän aikana.

Kasvomaskit – ja kuinkas sitten kävikään? Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Kesä alkoi virallisesti 1.6.2020, jolloin myös julkaistiin valtioneuvoston tiedepaneelin näkemys, jonka mukaan viruksen kierron minimoimiseen tarvitaan fyysistä etäännyttämistä ja maskien käyttö erityisesti riskitilanteissa olisi hyödyllistä estämään tartuntojen leviämistä erityisesti oireettomilta kantajilta. Edellisenä päivänä oli julkaistu STM:n teettämä kirjallisuuskatsaus, jonka mukaan kasvomaskeista ei ollut hyötyä koronan torjunnassa.

Kesällä ei käytetty maskeja, kun Aino joutui kaatumisen vuoksi sairaalahoitoon ja kuntoutukseen. Aino oli ollut maaliskuusta lähtien kotonaan pienessä maalaiskylässä karanteenissa, kuten häntä hoitamaan jäänyt lapsensakin. Ainon odottamat 100-vuotispäivätkin olivat jääneet pitämättä. Kuntoutuslaitoksessa kognitiivisesti terävän Ainon tila romahti. Lapset kävivät katsomassa maskit kasvoillaan ja käsiään pesten. Vaan ei hoitolaitoksessa näkynyt maskeja muilla, ei edes hoitohenkilökunnalla. Ainolla oli monta eri hoitajaa, jotka työskentelivät myös useissa muissa hoitolaitoksissa.

Maskien oikea käyttö mahdollistaisi muiden toimenpiteiden ohella yhteiskunnan huolella toteutetun turvallisen avautumisen.

Vähitellen Ainon kunto koheni niin, että hänet luvattiin kotiuttaa. Mutta sitten tuli takaisku: hänet määrättiin jäämään kahdeksi viikoksi karanteeniin, koska eräs hoidettavista oli kotiutuksen jälkeen testattu COVID-positiiviseksi. Aino itki ja perhe oli järkyttynyt. Miksi 100-vuotias Aino pannaan karanteeniin? Hänhän ei varmasti kävisi missään tartuttamassa ketään ja hän itse olisi ehdottomasti paremmassa turvassa koronalta kotona kuin hoitolaitoksessa. Vasta kun Aino, kaikki muut osaston potilaat ja henkilökunta oli testattu ja todettu COVID-negatiivisiksi, Aino pääsi kotiin jatkamaan kuntoutumistaan. Täydellinen romahdus oli ollut lähellä.

Suomalaiset lomailivat kotimaassaan, jossa on paljon tilaa, vehreyttä, järviä ja kesämökkejä. Taisimme viettää kesämme varsinaisessa onnelassa muuhun maailmaan verrattuna. Kesän päättyessä koulut olivat alkamassa, yökerhot pörräsivät ja nuoriso juhli festareilla. Silloin tuli tieto keväisen maskikatsauksen aineiston uudesta analyysistä, joka osoittikin aivan päinvastaista tulosta: maskeista onkin hyötyä! Nyt tehtiin täydellinen U-käännös ja alettiin kiireellä pohtia milloin maskeja pitää käyttää, paljonko niitä tarvitaan ja kuka ne maksaa?

Maskeja suositeltiin käytettäväksi, jos 1–2 metrin etäisyyttä ei pystytä varmistamaan. Näin ei kuitenkaan tänä päivänäkään tehdä kaikissa terveydenhuollon yksiköissä lähikontaktin yhteydessä. Yökerhot saavat myös olla auki, vaikka niissä välimatkat ja muut ohjeet taitavat unohtua yön kääntyessä aamuksi, alkoholin ja väsymyksen haihduttaessa viimeisetkin huolet koronasta. Yökerhoista korona siirtyy työpaikoille ja kouluihin, kuten olemme viime päivinä lehdistä voineet lukea.

Lue myös

Ilman kevään epäonnista katsausta maskien käyttöä olisi voitu pohtia rauhassa kesän aikana, motivoida kansalaiset maskien käyttöön ja välttyä murentamasta luottamusta tutkittuun tietoon. Tiedolla johtaminen on hyvä periaate, mutta silloin johtajilla tulee olla koulutusta ja kokemusta tutkimuksen teosta, jotta he pystyvät arvioimaan mitä asioita voidaan tutkia ja minkälaisin menetelmin, ketkä pystyvät tekemään tutkimusta ja mitä johtopäätöksiä tuloksista voi tehdä. Kevään katsausta ei ollut tekemässä yhtään varsinaisen substanssin ymmärtäjää. Substanssiosaaminen olisi edellyttänyt asiantuntemusta hengitysteistä, viruksen ominaisuuksista, pisaroiden ja aerosolien käyttäytymisestä, uusien maskien ominaisuuksista sekä kontekstista, missä maskeja käytetään.

Palataan vielä tuohon valtioneuvoston tiedepaneeliin, joka kannusti maskien käyttöön kesäkuun alussa. Paneeliin osallistui myös muilla aloilla ansioituneita tutkijoita, joiden huolena olivat myös yhteiskunnan sulkemisen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Maskien oikea käyttö mahdollistaisi muiden toimenpiteiden ohella yhteiskunnan huolella toteutetun turvallisen avautumisen.

Kansalaisten motivoiminen maskien käyttöön edellyttää luottamusta päättäjiin ja perusteluja, jotka maalaisjärkikin ymmärtää. Kaikkien terveydenhuollon yksiköiden tulisi näyttää esimerkkiä ja edellyttää henkilökunnalta kasvomaskien käyttöä lähikontakteissa. Yökerhot kannattaisi myös sulkea mieluummin kuin panna mummot karanteeniin.

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronan leviämistä ilmateitse aletaan selvittää

Koronavirus voi tarttua ilmalevitteisesti, mutta sen merkitys taudin leviämisessä väestössä on epäselvä.

Ajassa
Kun pandemia on päällä, tutkimuksesta kannattaa karsia rönsyt

Kari Tikkisen mielestä kansallinen pandemiatutkimusryhmä voisi auttaa tulevaisuuden pandemioihin ­varautumisessa.

Ajassa
Koronavilkun kautta on tehty 314 tauti-ilmoitusta

Määrä on noin 38 prosenttia laboratoriossa vahvistetuista tartunnoista syyskuussa.

Tieteessä
Terveydenhuollon palveluihin tarvitaan uusia digitaalisia työkaluja

Terveyteen liittyvien hyötypelien tavoitteena on innostaa pelaajaa parantamaan hyvinvointiaan.

Tieteessä
Syväaivostimulaattorin ohjelmointi voi tehostaa epilepsian hoitoa

Väitöstutkija löysi myös viitteitä psykiatristen haittavaikutusten paranemisesta ohjelmointiasetusten muuttamisen jälkeen.

Ajassa
HUS tekee 100 miljoonan euron sopimuksen koronatestauksesta Synlabin kanssa

HUS valmistautuu rajaliikenteen muutokseen nostamalla kapasiteetin 22 000 testiin päivässä.