Kommentti

Kokonaisvaltainen sote kaikille

Vähimmillään voisi toivoa, että uudistuksen suurimpia hyötyjiä olisivat vähäosaiset ja sairaat sekä terveydenhuollon eturintamassa toimivat ammattilaiset.

Jari Turunen
Kuvituskuva 1

Sote-uudistus kuulostaa tätä nykyä lähinnä poliittiselta kujeilulta, jossa keskitytään varmasti tärkeisiin, mutta sittenkin ehkä epäoleellisiin teemoihin. Keskusteluun liittyvät näkökulmat ovat ristiriitaisia, omaa etua pönkittäviä ja niitä on hankalia seurata, vaikka olen normaaliälyllä varustettu terveydenhuollon ammattilainen.

Kun kuulin ensimmäisen kerran sote-uudistuksesta, innostusta herätti ennen kaikkea sosiaalipuolen ja terveydenhuollon yhdistyminen uudeksi kokonaisuudeksi. Millaisia uusia palveluja ja toimintamalleja tällainen murros voisi tarjota potilaan parhaaksi?

Minun pienessä mielessäni sote-uudistus lähtisi siitä, että erilaisissa elämän ongelmatilanteissa jokainen suomalainen saisi tasapuolisen ja kokonaisvaltaisen avun kuormittavaan elämäntilanteeseensa. Näihin ongelmakohtiin liittyy sairastamisen lisäksi monenlaista oireilua, jaksamishuolta, toivottomuutta ja terveysriskien korostumista, mutta usein myös taloudellisia ongelmia, menetyksiä, irtisanomisia, työttömyyttä, yksinäisyyttä, läheishuolia ja huolta tulevaisuudesta.

Minun unelmieni sote-tavaratalossa olisi kolme kerrosta. Ensimmäisessä kerroksessa hoidettaisiin selkeät sairaustapaukset ja tavanomainen sairauksien ehkäisy. Toiseen kerrokseen ohjattaisiin ne potilaat, joiden tilanne on monimutkaisempi ja haastavampi ja joiden tilanteen selvittäminen jää perinteisen vastaanottokäytännön ulottumattomiin. Kolmannessa kerroksessa annettaisiin kevyttä lääketieteellistä kuntoutusta ja työuraohjantaa ja muuta kuntoutusta.

Nämä kerrokset voisivat sijaita ihan hyvin eri osoitteissa, eikä maksajatahollakaan olisi niin väliä, kunhan kerroksesta toiseen siirtyminen olisi yhtä helppoa kuin hissinapin painallus. Painalluksen tekemiseen ei tarvittaisi B-lausuntoja, hakemuksia, odottelua, hylkääviä päätöksiä, valituskierteitä eikä muuta turhaa byrokratiaa. Oleellista olisi, että myös työntekijät voisivat tarvittaessa liikkua eri kerrosten välillä yhtä sujuvasti kuin potilaat.

Sote-tavaratalon toisen kerroksen ydinosaamista olisi uudenlainen potilaskohtainen "syväanalyysi", jossa yhdistyisivät aidosti sosiaali-, terveys- ja kuntoutusosaaminen. Syväanalyysi mahdollistaisi tehokkaat ja potilaskohtaisesti räätälöidyt ratkaisut, sairauksien asianmukaista hoitoa unohtamatta (kts. Tinetti & Fried 2004). Analyysin tekisi sote-tiimi, jolla olisi käytössään tarpeeksi resursseja ja jonka toimintaa varten kehitettäisiin uudenlainen yhteistyöhön kannustava tai jopa siihen pakottava toimintamalli. Vanhakantainen 20 minuutin vastaanottologiikka ei tällaiseen käytäntöön sovi.

Sairauksien hoito ja tutkimukset olisivat siis vain yksi osa toimivan sote-tavaratalon repertuaaria. Muunlaiset sote-kokonaisuuteen ehyesti integroidut interventiot, kuten esimerkiksi työllistymistä tukevat toimenpiteet ja erilaiset nopeasti käynnistyvät ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen polut, kuuluisivat toimivan sote-tavaratalon hyllyvalikoimaan.

Kalliita erityisosaajia, kuten erikoislääkäreitä tai terapeutteja, ei alkuvaiheen analyysissä välttämättä tarvittaisi, mutta heidän luonteva, tarvelähtöinen ja nopea mukaan ottamisensa lisäisi kustannustehokkuutta. Kokonaisuuden hallinta kuuluisi kuitenkin aina osaavalle yleislääkärin tietotaidot omaavalle lääkärille, joka vastaisi oman sote-tiiminsä toimivuudesta ja "syväanalyysien" osuvuudesta yhdessä työryhmänsä ja potilaan kanssa.

Lue myös

Mikäli yhteistyö sosiaali-, terveys- ja kuntoutusosaajien välillä säilyy tulevassa sote-uudistuksessa sattumanvaraisena, pirstoutuneena ja katkoksellisena, kokonaisvaltainen "hyvinvoinnin huolto" on käytännössä vaikeaa ja jää tehottomaksi. Uhkana on myös terveydenhuollon muuttuminen entistä enemmän suorite- ja toimenpidepainotteiseksi. Nykyajan ihmisten krooniset ja yhteiskunnalle eniten kustannuksia tuottavat ongelmat eivät ole yksioikoisia, laboratoriokokeilla mitattavia ja hoitoseteleillä tai kirurgin veitsellä parannettavia. Niihin tarvitaan purevaa ja monialaista syväanalyysiä.

Olipa tuleva sote-uudistus lopulta millainen tahansa, vähimmillään voisi toivoa, että uudistuksen suurimpia hyötyjiä olisivat vähäosaiset ja sairaat sekä terveydenhuollon eturintamassa toimivat sote-ammattilaiset. Hyväosaisilla ja terveillä sekä isoilla terveydenhuoltoa tuottavilla yrityksillä ja niiden takana olevilla ulkomaisilla pääomasijoittajilla menee jo nyt riittävän hyvin.

Jari Turunen

Kirjoittaja on kuntoutuslääkäri, joka on ollut kehittämässä lukuisia ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja joka on kiinnostunut oirekuvien historiasta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030