1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Krooninen kipu ja masennus – tarttuvia periytyviä sairauksia?
Kommentti

Krooninen kipu ja masennus – tarttuvia periytyviä sairauksia?

Lasten ja nuorten krooniset kivut ovat lisääntymässä. Tähän tulisi kiireesti puuttua.

Krooninen kipu ja masennus – tarttuvia periytyviä sairauksia? Kuva 1 / 1

Kokemuksen perusteella krooninen kipu ja masennus osuvat usein saman potilaan taakaksi. Kumpikin ongelma tuntuu kulkevan myös perheissä. Masennuksen ja kroonisen kivun mekanismeissa on paljon päällekkäisyyttä. Molemmissa on voimakas emotionaalinen osatekijä, joka voi välittyä yksilöstä toiseen peilisolujen ja käyttäytymismallien välityksellä.

Skotlantilaiset yliopistot ovat keränneet perusterveydenhuollon kanssa yhteistyössä lähes 25 000 potilaan ja perheenjäsenen aineiston, jossa on selvitetty perimän ja ympäristön osuutta kroonisen kivun ja masennuksen taustatekijöinä (McIntosh AM ym. Genetic and Environmental Risk for Chronic Paina and the Contribution of Risk Variants for Major Depressive Disorder: A FamilyBased Mixed-Model Analysis. PLOS Medicine). Kahdesta itsenäisestä Yhdistyneiden kuningaskuntien biopankin (UK Biobank) aineistosta selvitettiin kroonisen kivun monigeenistä taustaa. Lisäksi analysoitiin josko genominen psykiatrisen sairauden riski ennakoi kroonista kipua ja kroonisen kivun genominen riski masennusta.

Krooninen kipu korreloi depression kanssa ja sitä kertyi perheisiin geneettisistä syistä.

Perimä selitti kroonisesta kivusta 38,4 %. Kroonista kipua esiintyi merkittävästi kummallakin puolisolla selittäen 18,7 % vaihtelusta. Krooninen kipu korreloi depression kanssa ja sitä kertyi perheisiin geneettisistä syistä. Kroonisella kivulla oli selkeä monigeeninen riskiprofiili ja depression genominen riski liittyi myös merkitsevästi krooniseen kipuun.

Nämä tulokset ovat tärkeitä kroonisen kivun olemuksen ymmärtämiseksi ja tehokkaampien prevention ja kuntoutuksen menetelmien kehittämiseksi. Lasten ja nuorten krooniset kivut ovat lisääntymässä. Tähän tulisi kiireesti puuttua.

Tämä tutkimus tarjoaa monta mallia terveydenhuollon ja sen tutkimuksen edistämiseksi Suomessa:

1. Perhelääkärijärjestelmä on paras malli kroonisen kivun ja masennuksen osalta suuren riskin potilaiden ja perheiden löytämiseksi ja varhaisen prevention aloittamiseksi.

Lue myös

2. Perusterveydenhuoltoon tulisi kehittää perhekeskeisiä preventio- ja kuntoutusmalleja, joissa monialainen työryhmä rakentaa potilaille ja perheille räätälöidyt hoitopolut.

3. Masennuksen ohella tulisi tutkia optimismia suojaavana tekijänä ja miten sen saisi tarttuvaksi.

4. Yliopistojen kannattaa tehdä yhteistyötä keskenään ja perusterveydenhuollon kanssa.

5. Kansallinen biopankki on välttämätön suomalaisen lääketieteen tulevaisuudelle.

6. Suomi vastaa asukasluvultaan Skotlantia, joka ainakin toistaiseksi Iso-Britannian osana hyötyy suuren maan tutkimusverkostosta. Kaikki pohjoismaat ovat pieniä, joten tieteellistä yhteistyötä kannattaa tiivistää edelleen. Miten olisi Nordic Biobank? Tanskalaisten optimismi saattaisi myös tarttua.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kannabiksen käyttö ei yleistynyt alaikäisillä

Sen sijaan yli 18-vuotiailla kannabiksen kokeilu ja käyttö lisääntyivät.

Ajassa
Suomessa määrätty e-resepti käy Kroatiassa

Palvelu laajenee myöhemmin myös muihin Euroopan maihin.

Ajassa
Pihlajalinna aloittaa yt-neuvottelut

Yhtiö tavoittelee 14 miljoonan vuosittaisia säästöjä.

Ajassa
Yli 2 300 hoitoa tehtiin luovutetuilla sukusoluilla

Yli 500 itsellistä naista ja naisparia sai viime vuonna hedelmöityshoitoja Suomessa.

Tieteessä
Rusto-hiushypoplasiaa sairastavien tarkka seuranta tarpeen oireista riippumatta

Seulonta on tarpeen muun muassa keuhkomuutosten ja syöpäriskin takia, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
Käärmeenpurema tappaa 81 000–138 000 ihmistä joka vuosi

Käärmeen myrkky vaarantaa miljoonien ihmisten terveyden vuosittain.