1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Krooninen kipu ja masennus – tarttuvia periytyviä sairauksia?
Kommentti

Krooninen kipu ja masennus – tarttuvia periytyviä sairauksia?

Lasten ja nuorten krooniset kivut ovat lisääntymässä. Tähän tulisi kiireesti puuttua.

Krooninen kipu ja masennus – tarttuvia periytyviä sairauksia? Kuva 1 / 1

Kokemuksen perusteella krooninen kipu ja masennus osuvat usein saman potilaan taakaksi. Kumpikin ongelma tuntuu kulkevan myös perheissä. Masennuksen ja kroonisen kivun mekanismeissa on paljon päällekkäisyyttä. Molemmissa on voimakas emotionaalinen osatekijä, joka voi välittyä yksilöstä toiseen peilisolujen ja käyttäytymismallien välityksellä.

Skotlantilaiset yliopistot ovat keränneet perusterveydenhuollon kanssa yhteistyössä lähes 25 000 potilaan ja perheenjäsenen aineiston, jossa on selvitetty perimän ja ympäristön osuutta kroonisen kivun ja masennuksen taustatekijöinä (McIntosh AM ym. Genetic and Environmental Risk for Chronic Paina and the Contribution of Risk Variants for Major Depressive Disorder: A FamilyBased Mixed-Model Analysis. PLOS Medicine). Kahdesta itsenäisestä Yhdistyneiden kuningaskuntien biopankin (UK Biobank) aineistosta selvitettiin kroonisen kivun monigeenistä taustaa. Lisäksi analysoitiin josko genominen psykiatrisen sairauden riski ennakoi kroonista kipua ja kroonisen kivun genominen riski masennusta.

Krooninen kipu korreloi depression kanssa ja sitä kertyi perheisiin geneettisistä syistä.

Perimä selitti kroonisesta kivusta 38,4 %. Kroonista kipua esiintyi merkittävästi kummallakin puolisolla selittäen 18,7 % vaihtelusta. Krooninen kipu korreloi depression kanssa ja sitä kertyi perheisiin geneettisistä syistä. Kroonisella kivulla oli selkeä monigeeninen riskiprofiili ja depression genominen riski liittyi myös merkitsevästi krooniseen kipuun.

Nämä tulokset ovat tärkeitä kroonisen kivun olemuksen ymmärtämiseksi ja tehokkaampien prevention ja kuntoutuksen menetelmien kehittämiseksi. Lasten ja nuorten krooniset kivut ovat lisääntymässä. Tähän tulisi kiireesti puuttua.

Tämä tutkimus tarjoaa monta mallia terveydenhuollon ja sen tutkimuksen edistämiseksi Suomessa:

1. Perhelääkärijärjestelmä on paras malli kroonisen kivun ja masennuksen osalta suuren riskin potilaiden ja perheiden löytämiseksi ja varhaisen prevention aloittamiseksi.

Lue myös

2. Perusterveydenhuoltoon tulisi kehittää perhekeskeisiä preventio- ja kuntoutusmalleja, joissa monialainen työryhmä rakentaa potilaille ja perheille räätälöidyt hoitopolut.

3. Masennuksen ohella tulisi tutkia optimismia suojaavana tekijänä ja miten sen saisi tarttuvaksi.

4. Yliopistojen kannattaa tehdä yhteistyötä keskenään ja perusterveydenhuollon kanssa.

5. Kansallinen biopankki on välttämätön suomalaisen lääketieteen tulevaisuudelle.

6. Suomi vastaa asukasluvultaan Skotlantia, joka ainakin toistaiseksi Iso-Britannian osana hyötyy suuren maan tutkimusverkostosta. Kaikki pohjoismaat ovat pieniä, joten tieteellistä yhteistyötä kannattaa tiivistää edelleen. Miten olisi Nordic Biobank? Tanskalaisten optimismi saattaisi myös tarttua.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Prep-hoidolla ehkäistään HIV-tartuntoja

Hoito on tarkoitettu ihmisille, joilla on suuri riski saada HIV-tartunta.

Ajassa
Näin puolueet haluavat jatkaa sotea

Viiden järjestäjän mallilla ei ole vieläkään suosiota.

Ajassa
Ovatko lääkärit valmiita digitalisaatioon?

Opiskelijat ja dekaanit virittelevät EU-tason yhteistyötä digitalisaatioon varautumisessa.

Kommentti
Me onnekkaat

– Moni tuntee sekä kylmän hien että epämiellyttävää helpotuksen tunnetta, kirjoittaa Heidi Wikström.

Ajassa
Sari Tanus: Sote-uudistus pienemmissä kokonaisuuksissa

Tanus painottaisi sotessa perusterveydenhuoltoa, ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta.

Ajassa
Mirka Soinikoski: Ei tehdä arvovaltakiistaa sote-alueiden nimestä ja määrästä

Valinnanvapaus voisi perustua palveluseteleihin, katsoo vihreiden tuore kansanedustaja.