1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkärien olisi pitänyt olla Pridella jo ajat sitten
Kommentti

Lääkärien olisi pitänyt olla Pridella jo ajat sitten

Tapahtumasta pois jääminen on jo itsessään viesti.

Lääkärien olisi pitänyt olla Pridella jo ajat sitten Kuva 1 / 1

Mikä ei kuulu joukkoon: palomestari, sairaanhoitaja, lääkäri vai sosiaali- ja terveysministeri? Aivan oikein, näistä tahoista olivat Helsingin Pride-tapahtumassa virallisesti edustettuina kaikki muut paitsi lääkärit.

Se, että Lääkäriliitto ammattikunnan edustajana jätti tänäkin vuonna osallistumatta maan suurimpaan ihmisoikeustapahtumaan, oli monelle kollegalle kaikkea muuta kuin ylpeyden aihe. Niin voi ainakin päätellä siitä, että liiton osallistumista käsitelleet keskustelut saivat lääkärien sosiaalisen median eri kanavissa nopeasti satoja kommentteja ja tykkäyksiä.

Kyse kun on siitä, millainen kuva lääkärien suhtautumisesta yhdenvertaisuuteen annetaan.

Toki jokaisen järjestön on syytä kriittisesti arvioida, mihin tapahtumiin osallistumiseen se käyttää resurssinsa. Lääkäriliiton osallistumista Pridelle ei pitäisi kuitenkaan joutua sadoilla kommenteilla perustelemaan. Kyse kun on siitä, millainen kuva lääkärien suhtautumisesta yhdenvertaisuuteen annetaan.

Pride-liikkeen viesti on se, että jokainen tulee tulla nähdyksi ja kohdatuksi itsenään, vapaana pelosta ja syrjinnästä. Erityisesti Pride-liike on profiloitunut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen puolustajana, mutta aate on laajennut koskemaan kaikkea erilaisuutta: jokaisen tulee yhteiskunnan ja ihmisten edessä olla tasavertainen taustastaan riippumatta.

Lääkäri on usein ensimmäinen ja keskeisin viranomainen, jonka esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluva tapaa yhteiskunnan puoleen kääntyessään. Oli kyse sitten sukupuoli-identiteetin ristiriidasta tai muuhun vähemmistöön kuuluvan yleisterveydestä, tapaukset päätyvät ennen pitkää terveyskeskuslääkärin vastaanotolle.

Jos jossain, niin lääkärin kanssa asioidessaan ihmisten pitää pystyä luottamaan siihen, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja ennakkoluulottomasti. Ammattikuntana meillä ei olisi varaa yhteenkään tilanteeseen, jossa esimerkiksi sukupuoli-identiteetin kanssa kamppaileva nuori pelkää prosessin ensimmäisellä askelella kohtaavansa ymmärtämättömyyttä tai osaamattomuutta.

Siitä huolimatta niin on ilmeisesti ainakin joskus tapahtunut. Esimerkiksi Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus (entinen Transtukipiste) ohjeistaa nykyään potilaita ottamaan ensimmäiselle lääkärikäynnille varmuuden vuoksi mukaan kopion laista, hoitoasetuksesta ja transpoliklinikkojen läheteohjeet. Miettikääpä, jos myös diabeetikko pelkäisi taitamattomuutta lääkärin vastaanotolla niin paljon, että ottaisi asiallisen hoidon varmistaakseen lakitekstin mukaansa!

Lääkärikunnan pitää pystyä pitämään kiinni siitä, että vastaanotolla jokainen on vapaa olemaan oma itsensä. Tärkein osa tästä tasa-arvotyöstä tehdään arjessa, mutta se ei nykyään enää riitä.

Lue myös

Pride on suomalaisessa mittakaavassa niin merkittävä yhteiskunnallinen liike, että tapahtumasta pois jääminen on jo itsessään viesti. Jos muut sote-alan ammattilaiset ja jopa Suomen evankelis-luterilainen kirkko näkevät aiheelliseksi puolustaa yhdenvertaisuutta Pride-kulkueessa, lääkärien perustelut osallistumattomuudelle kuulostavat lähinnä tekosyiltä.

Lääkäri sitoutuu valassaan ihmisyyden ja elämän kunnioittamiseen. Osa ihmisyyden puolustamista on se, että vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä suojellaan syrjiviltä asenteilta. Siksi Lääkäriliiton olisi jo ajat sitten pitänyt osallistua Pride-kulkueeseen. Ei pakotettuna joukon keskellä, vaan ylpeästi eturivissä.

Joel Kontiainen

Kirjoittaja on Tampereen Lääketieteen Kandidaattiseuran puheenjohtaja ja viidennen vuoden lääketieteen kandidaatti.

Kuva: Laura Vesa

Korjattu 2.8.2019 klo 14.40. Kirjoitukseen on lisätty Transtukipisteen uusi nimi Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus.

Kirjoittajat
Joel Kontiainen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Suomen EU-aloite sai tukea Euroopan lääkäreiltä

Hyvinvointitalouden arvioidaan nostavan ihmiset politiikan keskiöön.

Ajassa
Konrad ReijoWaara -palkinnon sai Jorma Paavonen

Naistentautien emeritusprofessori Paavonen on yksi siteeratuimpia suomalaisia tutkijalääkäreitä.

Ajassa
Masennussuositus päivitetään

Depression Käypä hoito -suosituksen uusi versio julkaistaan tammikuun alussa.

Työssä
Urheilijapojan hankala yskä – tapauksen ratkaisu

Kilpatasolla juoksua harrastava 15-vuotias nuorukainen tuli vastaanotolle kolme viikkoa jatkuneen tiukan yskän vuoksi.

Tiedepääkirjoitus
Liikunta toimii lääkkeenä moneen vaivaan

Vaikka liikuntaharjoittelun hyödyt tunnetaan jo varsin perusteellisesti, terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvien osuus on edelleen suuri.

Ajassa
Ilmastonmuutos puhuttaa Euroopan lääkäreitä Helsingissä

Terveys on talouskasvun edellytys, muistutetaan hyvinvointitalousseminaarissa.