1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Menneen viikon uutisia
Kommentti

Menneen viikon uutisia

Kolme tuttua lääkäriä kyllästyi potilastietojärjestelmiin ja pääministeriehdokas lupaa Suomeen tuhat uutta lääkäriä.

Menneen viikon uutisia Kuva 1 / 1

Nämä asiat jäivät menneeltä viikolta mieleeni: kolme tuttua lääkäriä vaihtoi työpaikkaa tai päätti lähteä eläkkeelle potilastietojärjestelmien vuoksi; yhdellä potilaalla oli vaikeuksia saada yhteyttä terveyskeskukseen, joka olikin kilpailutettu uudelle omistajalle; toiselle ei hoitaja soittanut takaisin palvelulupauksesta huolimatta; kolmas ei päässytkään suoraan työterveyslääkärin vastaanotolle – uuden käytännön mukaan täytyi ensin varata aika työterveyshoitajan haastatteluun; sairaanhoitajien reseptinkirjoitusoikeus laajeni; tuttu kollega lupasi palata syksyllä eläkkeeltä töihin, koska hänen työpisteensä lääkäreistä kolme neljästä on eläkkeeltä palanneita; Helsingin kaupunki joutuu käyttämään palveluseteleitä, koska lääkäreitä ei ole; Helsingin kolmesta ruotsikieliset palvelut takaavasta terveysasemasta yksi menettää viimeisen ruotsinkielisen lääkärin tämän jäädessä eläkkeelle; lääkärit tekevät osa-aikatyötä enemmän kuin kuntien työntekijät keskimäärin; pääministeriehdokas lupaa Suomeen tuhat uutta lääkäriä.

Lääkärien koulutusmääriä lisättiin Suomessa merkittävästi muutama vuosi sitten. Näiden valmistujien lisäksi ulkomailla opiskelee yhden tiedekunnan verran medisiinareita. Lääkärien määrän lisääminen niin suureksi että työttömyyden uhka ajaa kollegat Helsingin ja syrjäseudun terveyskeskuksiin ei taida olla kenenkään etu.

Lääkärien toimiminen kirjureina on yhteiskunnan varojen häpeällistä haaskausta

Suomessa on riittävästi lääkäreitä, mutta heidät täytyy saada takaisin lääkärin töihin, julkisen terveydenhuollon palvelukseen. Tämä voisi toteutua, jos lääkärien työ rajattaisiin heille kuuluviin tehtäviin ja pysyvät hoitosuhteet varmistettaisiin omalääkärijärjestelmällä.

Lue myös

Potilastietojärjestelmien ongelmat ja niiden ylivalta tulisi siis selättää ja kirjurin työt siirtää pois lääkäreiltä. Lääkärien toimiminen kirjureina on yhteiskunnan varojen häpeällistä haaskausta ja varmin tapa saada tuhottua pitkän akateemisen koulutuksen saaneiden, potilaiden hoitamiseen tähdänneiden lahjakkaiden ihmisten motivaatio. Myös sairaanhoitajien tulisi antaa keskittyä niihin tärkeisiin tehtäviin, joihin he ovat saaneet koulutuksensa. Kummankin ammattiryhmän työn mielekkyys lisääntyisi, jos kirjaamis- ja tilastointivelvoitteita vähennettäisiin ja sihteereiden määrää lisättäisiin. Tilastot auttavat hallintoa, mutta entäpä jos kohta ei ole hallittavia?

Yhteiskunta, veronmaksajat ja potilaat, maksavat lääkärien koulutuksen. Heillä on oikeus saada veroeuroilleen vastinetta eli päästä oikea-aikaisesti julkisen terveydenhuollon lääkärin vastaanotolle. Helsingin yliopisto kouluttaa ruotsinkielisiä lääkäreitä. Miksi heitä ei löydy edes Helsingissä perusterveydenhuoltoon? Mitä me lääkärit voisimme tehdä lääkäripulan helpottamiseksi? Mitä Lääkäriliitto voisi tehdä asian hyväksi?

P.S. Ilmaiseen koulutukseen liittyvä velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan koskee luonnollisesti myös muita ammattiryhmiä.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Kirjoittajat
Eija Kalso

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
Uuden ajan nomadit

– Uusien urien mahdollisuudet ovat moninkertaiset, kirjoittaa Marika Kandell.

Tieteessä
Verenpaineen suuri vaihtelu kuormittaa sydäntä pakkasella

Tutkimustulos tarjoaa lisätietoa mekanismeista, jotka voivat selittää suurempaa talviaikaista sairastuvuutta ja kuolleisuutta.

Tieteessä
Hedelmöityshoidot eivät lisää kromosomihäiriöitä

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu runsaasti kromosomien mosaikismia varhaisissa alkioissa.

Tieteessä
Vanhempien terveyskäyttäytyminen vaikuttaa lapsiin vuosikymmeniä

Sydänterveyden kannalta on tärkeintä ehkäistä sosiaalisia terveyseroja jo varhaisissa elämänvaiheissa.

Ajassa
Keskittämisasetukseen on luvassa korjauksia

Lääkäriliiton Heikki Pärnänen on tyytyväinen, että hallitus on tarttunut ongelmaan ripeästi.

Ajassa
Terhikki-numeron käyttö laajenee Kanta-palvelussa

Ammattihenkilöt voidaan yksilöidä Kanta-palvelussa Terhikki-numeron avulla henkilötunnuksen sijaan.