Kommentti

Missä viipyvät tuhat lääkäriä terveyskeskuksiin?

Reilu vuosi sitten puhuttiin, että terveyskeskukset pitää saada kuntoon. Tarvitaan tuhat lääkäriä lisää, niin seitsemän päivän hoitotakuu toteutuu.

Minna Mantila
Kuvituskuva 1
Janne Laaksonen

Nyt on saatu rahaa hankkeisiin ja hanketyöntekijöiden palkkaamiseen. Ei yhtään lisähenkilöä ruohonjuureen. Tuhannesta lääkäristä ei enää puhuta.

Onneksi oma yhtymähallituksemme oli etukenossa ja perusti jo tälle vuodelle kaksi uutta terveyskeskuslääkärin virkaa ja yhden sairaanhoitajan toimen. Tästä huolimatta joudumme hallitsemaan kysyntää ylläpitämällä jonoja. Kolmen kuukauden hoitotakuu toteutuu, mutta nykyisellä henkilöstöllä emme tule yltämään seitsemän päivän hoitotakuuseen.

Hankkeen kautta tehdään digiloikkaa, koulutetaan kouluterveydenhoitajia mielenterveysosaajiksi ja perustetaan monialaisia tiimejä uusiin sote-keskuksiin. Saadaanko näiden avulla terveyskeskuksen jonot alle viikkoon?

Mielenterveysosaamista tarvitaan lisää joka tasolle. Järkevä työnjako ja yhteistyö vapauttaa ammattiryhmät käyttämään ydinosaamistaan, ja potilas hyötyy. Puhelimen rinnalle saadaan sähköisiä yhteydenottokanavia ja ohjelmia, jotka tekevät hoidon tarpeen arvion ammattilaisen puolesta.

Pari viikkoa sitten terveyskeskuksemme otti digiloikan koronan siivittämänä. Nyt voi tehdä netissä korona-oirearvion, lähettää sen tunnistautuneena, ja sopivalla oireyhdistelmällä avautuu ajanvaraus koronatestiin. Kaikki tämä ilman puhumista puhelimessa tai terveyskeskuksen luukulla jonottamista. Testiin tulija tapaa ihmisen, joka ottaa testin ja antaa kirjalliset ohjeet omaehtoisesta karanteenista. Testitulos tulee tekstiviestillä omaan puhelimeen suunnilleen samaan aikaan kuin se saapuu tartuntatautihoitajan tulospostiin.

Kokenut lääkäri pystyy hoitamaan paljon etänä. Meillä on terveyskeskuksissa ja sairaaloissa potilaan juoksuttamista vastaanotolle, koska siihen on totuttu. Näitä tapoja on lähdettävä perkaamaan pois, ja varattava ammattilaiselle vastaava aika työkirjalta puheluun, videopuheluun, kirjeen tai sähköisen viestin muotoiluun. Potilas saattaa joutua ottamaan vapaapäivän töistä, järjestämään lapsen tai puolison hoidon ja haja-asutusalueella lainaamaan naapurilta auton päästäkseen vastaanotolle. Ammattilaisen aikaa kuluu aluksi enemmän, kun välineiden käyttöä harjoitellaan. Pitkällä aikavälillä työajan käyttö pysyy samana tai tehostuu. Yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta vastaanottojen tulee olla suunniteltuja ja perusteltuja.

Lue myös

Digi- ja etäpalvelut eivät voi olla itsetarkoitus, vaan on mietittävä, mihin ne soveltuvat. Edelleen tarvitsemme ammattilaisia, jotka kohtaavat potilaan vastaanotolla. Kun huoli on suuri, katse, äänensävy ja eleet puhuvat. Usein täytyy oikeasti tunnustella patti tai kuunnella keuhkot ja sydän. Kuntoutussuunnitelma tehdään potilasta havainnoiden ja häneen toimiaan ohjaten. Koulutusvaiheen lääkäreiden täytyy päästä omin käsin palpoimaan näppyjä ja vatsoja. He tarvitsevat kokeneita lääkäreitä, jotka tulevat potilaan luo näyttämään mallia, ohjaamaan ja opettamaan. Joka ei ole ihan läsnäollen palpoinut satojen tai tuhansien potilaiden vatsoja, ei voi ohjata potilasta itsepalpaatiossa.

Terveyskeskusten kehittämistä tarvitaan, mutta säilytetään silti realismi.

Kirjoittaja on yleislääketieteen erikoislääkäri ja avoterveydenhuollon ylilääkäri Riihimäen seudun terveyskeskuksessa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030