1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mitä on käytettävissä, käytetään
Kommentti

Mitä on käytettävissä, käytetään

Lääkäripulalla ei näytä olevan korrelaatiota lääkäreiden lukumäärän kanssa.

Mitä on käytettävissä, käytetään Kuva 1 / 1 Kuva: Laura Vesa

Varoitus. Tämä teksti sisältää nipun tweed-pukuihin verhottuja herrain nimiä. Siihen me toki olemme tottuneet lääketieteessä, jossa merkittävä määrä raajojen pyörittelyistä, sairaustiloista ja anatomisista maamerkeistä on nimetty keksijänsä mukaan. Mutta osataan sitä muillakin aloilla.

Parkinson on ollut nimenä erityisen tuottelias. Parkinson tunnetaan paitsi meille itsestään selvässä lääketieteen yhteydessä, myös merkittävänä arkkitehtiperheenä ja portugalilaisena punkkibändinä The Parkinsons.

Paljonko pitää katetreja ja furosemidia kulua, että lääkärin käyttö kumileimasimena toisi säästöjä?

Mikä meidän kannattaisi tuntea, on historioitsija Parkinson.

Vuonna 1955 Parkinson esitti, että työ täyttää sille tarjolla olevan ajan. Esitys sai nimen Parkinsonin laki ja myöhemmin sen on huomattu ulottuvan myös muihin resursseihin. Parkinsonin laki selittää, miksi kodissamme on aina liian vähän säilytystilaa ja miksi aamuisin tulee kiire huolimatta siitä, onko lähtö kuudelta vai kymmeneltä. Kun aikaa on enemmän, tulee sitä käytettyä laveammin. Henkilökohtaisesti vastuutan herra Parkinsonin siitä, että hyvistä aikeistani huolimatta lähetän nämä tekstit toimitukselle poikkeuksetta deadlinen viimeisellä kellonlyömällä.

Kun terveyskeskuslääkärinä työskennellessäni kävi joskus sellainen vahinko, ettei päivälle oltu luotu aikoja, ei ollut minkäänlainen ongelma saada aamulla kirjaa täyttymään niin, etteikö iltapäivän kahvitauollekin olisi puhelua tai paria riittänyt.

Parkinsonin lain mukaisesti se, mitä on käytettävissä, käytetään.

Sukua Parkinsonin laille on Braessin paradoksi. Saksalainen matemaatikko Braess havaitsi vuonna 1968, ettei teiden lisääminen sujuvoittanut liikennettä toivotulla tavalla. Kun uusi suorempi tai muutoin parempi tie rakennettiin, vaihtoehtoisten reittien ja kulkuvälineiden käyttö väheni niin, että ruuhkat itse asiassa pahenivat. Ja toisin päin - teiden sulkemisen havaittiin vähentävän ruuhkaa. Paradoksi on todistettu yhä uudelleen niin Lontoossa, New Yorkissa kuin Soulissakin, joista viimeksi mainitussa moottoritie poistettiin kokonaan liikenteen sujuvoittamiseksi.

Lääkäripulasta puhuttiin samaan tapaan ollessani lapsi kuin siitä puhutaan tänä päivänä. Puhe ei ole vähentynyt, vaikka tänä aikana lääkäreiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Lääkäripulalla ei näytä olevan korrelaatiota lääkäreiden lukumäärän kanssa. Taloustieteen perusteoriana tunnetun kysynnän ja tarjonnan lain mukaan kysynnän pitäisi lisätä tarjontaa. Terveydenhuollossa tarjonta lisää kysyntää.

Eikä tämä tarkoita vain yksityissektoria. Byrokratia on kasvanut sellaiseksi, jossa niin pientä asiaa ei löydykään, etteikö siihen olisi hyvä saada lääkärin puumerkkiä. Siinä katetrointilupia kirjatessa ja samaa annosjakelureseptiä kolmatta kertaa kuukauden sisään korjatessa tulee miettineeksi, paljonko pitää katetreja ja furosemidia kulua, että lääkärin käyttö kumileimasimena toisi säästöjä.

Lue myös

Pääsemme Pareton periaatteeseen. Vuonna 1896 italialainen ekonomisti Pareto havaitsi, että 80 % Italian maa-alueista oli väestöstä 20 %:n omistuksessa. 80/20-sääntönäkin tunnetun periaatteen mukaan 80 % lopputulemista johtuu 20 % syistä. Myös tämän periaatteen pätevyys on todettu laajasti. Esimerkiksi teknologiayhtiö Microsoft huomasi 80 % ohjelmistojen ongelmista poistuvan korjaamalla vain 20 % ohjelmistojen koodivirheistä. Terveydenhuollossa osuudet ovat vielä kärjistyneemmät: 10 % kansalaisista tuottaa 80 % sote-menoista.

Pedanttiuteen taipuva tietenkin ajattelee, että olisi kiva, ettei ohjelmistoissa olisi ollenkaan virheitä, keittiön laatikossa haarukat pysyisivät rivissä ja uusittavissa resepteissä olisi kielioppi kohdillaan. Pareton periaatteen mukaisesti aikaansa ei kuitenkaan kannata käyttää korjailemalla asioita, joiden merkitys on vähäinen.

Nykypäivänä ei ole trendikästä kuunnella vanhain herrain jorinoita, mutta ehkei niitä tule sivuuttaakaan. Kuinka pitkälle terveydenhuoltoa vielä voi paisuttaa vastaamaan kaikkeen mahdolliseen sen sijaan, että vastaisimme siihen, mikä on tarpeen?

Kirjoittaja on tamperelainen lääkäri.

Kirjoittajat
Marika Kandell

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Vastalääke ry aikoo laajentaa uusille paikkakunnille

Yhdistys on saanut 61 000 euron apurahan.

Tieteessä
Alzheimerin taudin ja työuupumuksen välillä yhteys?

Sairauksien taustalta löytyi osin samoja geenejä.

Kommentti
Kielellä on väliä

Jos potilas ei ymmärrä mitä lääkäri hänelle yrittää sanoa, murenee hoitosuhteen pohja, kirjoittaa Eija Kalso.

Blogi
Keskity nyt

Olen kehittänyt keskittymiskyvyn häiriön enkä löydä sille muuta syytä kuin muuttuneen median käyttöni, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Ajassa
Lääkäriliitto: aborttilakia uudistettava kansalaisaloitteen mukaisesti

Perustelujen vaatimisesta ja kahden lääkärin tapaamisesta halutaan luopua.

Ajassa
THL: Ikä ja taustasairaudet vievät koronapotilaan sairaalaan

Ikä lisää kuoleman riskiä perusterveilläkin.