1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Näin tuet lapsen hyvinvointia poikkeusoloissa
Kommentti

Näin tuet lapsen hyvinvointia poikkeusoloissa

Pienille lapsille tärkeintä on rutiinien turvaaminen, ja teini-ikäisillekin säännöllisestä arkirytmistä kiinni pitäminen on eduksi.

Näin tuet lapsen hyvinvointia poikkeusoloissa Kuva 1 / 1 Kuva: Kimmo Brandt

Perustuslaissa listatut perusoikeudet yhdenvertaisuus, liikkumisvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus sekä oikeus maksuttomaan perusopetukseen koskettavat jokaista lasta ja nuorta. Nyt päättäjät olivat saamansa tiedon perusteella tulleet siihen tulokseen, että kansakuntaa kohdannut vakava uhka vaati näiden perusoikeuksien rajoittamista. Tiedotustilaisuudessa 16.3.2020 hallituksen ministerit seisoivat mustiin pukeutuneina ja kasvot peruslukemilla. Tilaisuus nosti aikuiselle, aiemmin koronapaniikkia rauhoitelleelle ammattilaisellekin palan kurkkuun.

Miten poikkeusoloissa varmistetaan lasten ja nuorten hyvinvointi, kun tilanne on aikuisillekin uusi?

Suhteellisuudentaju on ensimmäinen lääke. Katastrofi- tai sotaoloissa emme sentään elä: kaupasta saa ruokaa, vaatteita ja vessapaperia, ulkona voi käydä pelkäämättä pommeja, kodit lämpiävät edelleen ja puhdasta vettä saa suoraan hanasta. Tuhansia vuosia vanhan viisauden mukaan tämäkin menee ohi, tästäkin selvitään.

Pienille lapsille tärkeintä on rutiinien turvaaminen, sanotaan maailman lastenlääkärijärjestön katastrofikoulutuksissa. Jos lapsi ei enää voi mennä tuttuun päiväkotiin tai alakouluun, hänen kanssaan voi askarrella kotiin näkyvälle paikalle "lukujärjestyksen", johon listataan lapsen ikätason mukaisesti kuvia apuna käyttäen päivän ateriat, ulkoilut, leikit, päiväunet, oppitunnit, omatoimiset harrastukset ja iltatoimet. Jos lista on jääkaapin ovessa, päivän kulkua voi seurata magneettia siirtämällä.

Poikkeustila ja sosiaalisten kontaktien rajoittaminen ei tarkoita, etteikö puistossa voisi käydä keinumassa jopa kaverin kanssa, kunhan koolla ei ole koko koululuokka kerralla. Harrastuspaikkojen sulkeutuminen ei tarkoita, että kaikki vapaa-aika kannattaisi käyttää television tai älylaitteiden parissa, vaan luovuudelle on hyvä tehdä tilaa. Epäilemättä pienten lasten vanhemmat eivät ole poikkeustilassa tuottavimpia etätyöntekijöitä, koska lapsi tarvitsee läsnäoloa.

Teini-ikäisillekin säännöllisestä arkirytmistä kiinni pitäminen on eduksi. Etäopinnot onnistuvat parhaiten, jos nuoret ovat hereillä ja tehtävien kimpussa samaan aikaan kuin opettajat ja luokkakaveritkin. Liikunta luonnistuu niin kotona Youtube-videoiden tahdissa kuin lähiluonnossakin. Sosiaalisen median sovelluksista näkee, että yhtä tylsää on kaikilla, ja siten FOMO (fear of missing out, pelko sivuun jäämisestä) helpottaa.

Lue myös

Kun harrastusrumbaa ei iltaisin ole, poikkeustila tarjoaa myös mahtavan mahdollisuuden perinteiseen perheruokailuun. Nuorille voi sopia oman ruoanlaittovuoron; se on sekä kotitaloustunti että valmistautumista itsenäiseen elämään. Yhteisen aterian äärellä on luontevaa keskustella kunkin mielen päällä olevista asioista, niin huolista kuin iloistakin.

Poikkeustila tarkoittaa epämukavuuden lisääntymistä ja sen sietämistä. Lasten ja nuorten läheistenkin kannattaa viimeistään nyt liittyä vaikka oman asuinalueen Facebook-ryhmiin ja lisätä siellä hyvien selviytymisvinkkien jakamista aina arkiruokavaihtoehdoista avun tarjoamiseen. Tämäkin poikkeustila osuu nimittäin pahimmin niihin lapsiin ja nuoriin, joiden huoltajat eivät pysty, jaksa tai osaa pitää arkea pystyssä.

Toivon, että voisimme kaikki tukea oman ydinperheen lisäksi hieman laajempaa piiriä ja pitää mielessä karjalaisen siviiliväestön evakuointikäskyn viimeisen virkkeen: "Rauhallisuus on suomalainen hyve ja sinä olet suomalainen".

Kirjoittaja on nuorisolääketieteen dosentti, joka toivoisi näkevänsä myönteisiä muutoksia lasten ja nuorten terveydessä ja tasa-arvossa.

Kirjoittajat
Silja Kosola

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Sote-ministerityöryhmä teki linjaukset

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johtama sote-ministerityöryhmä esitteli sote-uudistusmallin.

Pääkirjoitus
Isot muutokset vaativat rohkeutta

Ratkaisu neuvottelutuloksen hyväksymisestä oli vaikea, kirjoittavat Tuula Rajaniemi ja Laura Lindholm.

Tiedepääkirjoitus
Vaikuttavuusnäyttö potilastyössä ja johtamisessa

Järjestelmälliset katsaukset ovat välttämättömiä mahdollisimman luotettavalle vaikuttavuusnäytölle, kirjoittaa Antti Malmivaara.

Ajassa
Lääkäri viettää koronakesän lomansa pätkissä

Lopullisesti lomien kohtalo ratkeaa, kun nähdään miten epidemia etenee.

Tieteessä
Outoja vaiheita klorokiinitutkimuksissa

Tutkimukset keskeyttänyttä raporttia on kritisoitu jyrkästi ja Lancet on vetänyt sen pois.

Liitossa
Minä toivon

Meidän tulee ymmärtää hyvinvointimme peruspilarien merkitys, kirjoittaa Juho Kivistö.