1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Norsu olohuoneessa
Kommentti

Norsu olohuoneessa

Salaliittoteoreetikko on totuuden terroristi, joka terrorismille tyypillisesti aiheuttaa sekasortoa ja hämmennystä antaen itsestään todellisuutta suuremman kuvan.

Norsu olohuoneessa Kuva 1 / 1 Kuva: Laura Vesa

“Ennustus uudeksi vuodeksi: rokotekeskustelu räjähtää käsiin" kirjoittaa Tiina Raevaara blogissaan Suomen Kuvalehdessä.

Raevaara ei ole ainoa tieteen puolustaja, joka on ilmaissut huolensa sosiaalisen median verkostoissa tilaa ottavista puheenvuoroista, joissa yhteen nivoutuvat HPV, narkolepsia, korona, tietämättömyys ja itsevarmuus. Jonkun pitäisi tehdä jotain, huokaistaan monilta huulilta, kuka alkaisi kirjoittaa näitä juttuja kansantajuisesti.

Kannustan yhä useampaa lääkäriä liittymään talkoisiin.

Meillä on norsu olohuoneessa. Emme tiedä, mitä sille tekisimme. Emme käsitä, miten se ylipäätään joutui huoneeseen. Kenelläkään ei ole norsunkäsittelykoulutusta. Ehkä se kyllästyy ja lähtee pois?

Some ei ole kyllästynyt. Salaliittoteoreetikot eivät ole lähteneet. Tiede on vaarassa jäädä vanhanpiian rooliin nuorten ja karismaattisten maailmassa.

Päiväni vanhojen parissa muutoinkin viettävänä tulin kypsyneeksi pisteeseen, jossa ajattelin samapa tuo. Päivittäisten kuolintodistusten rustaamisen lomassa sitä pysyy omakin päätepysäkki mielessä niin, että tulee ajatelleeksi voivansa käyttää kahden äärettömyyden välisen aikaansa johonkin yleishyödylliseen.

Niinpä aloin postata someen itse. Alustakseni valikoitui verkastahtinen LinkedIn, olenhan kirjoittaja, hitaanpuoleinen ja liian pehmeäluontoinen Twitterissä sivalteluun.

Se, mitä tapahtuu, kun aivan tavallinen lääkäri menee aivan tavallisine juttuineen someen, on hämmästyttävää. Kuva julkiselta paikalta maski kasvoilla, 1 000 näyttöä. Postaus muistisairaan kohtaamisesta, 9 800 näyttöä. Keväinen kirjoitus käsien desinfioinnista, 76 000 näyttöä. Keskustelunavaus kuoleman piilottamisesta yhteiskunnassa keräsi kommentteja niin paljon, ettei selain kyennyt lataamaan niitä. Kun postaa kuutena päivänä viikossa selviää nopeasti, että sosiaalisen median verkoissa voi tavoittaa muutamassa päivässä enemmän ihmisiä kuin kokonaisella lääkärin uralla.

Luulin että vakuuttavaa tiedeviestintää harrastaakseen pitäisi olla alansa dosentti, vähintään väitellyt ja viestinnän tiedekunnasta maisterin paperit tuekseen hakenut. Niin ei kuitenkaan näytä olevan. Katseen syvyyttä merkittävämpää vaikuttaa olevan näkökulman laajuus ja kyky normalisoida ja yksinkertaistaa. Maailmassa, jossa huomiosta kilpaa käyvät kriitikot, jotka eivät ajattele kriittisesti ja kohu-uutiset, jotka eivät ole edes uutisia, tolkun ihmiset ovat kaivattuja.

Lue myös

Toinen väärä luuloni on tämä: disinformaatio ei ole valtavirtaa, vaikka se siltä saattaa vaikuttaa. Salaliittoteoreetikko on totuuden terroristi, joka terrorismille tyypillisesti aiheuttaa sekasortoa ja hämmennystä antaen itsestään todellisuutta suuremman kuvan. Varsin tavallista on, että 30 000 näyttöä kerännyt postaus herkistää 1 000 ihmisen painamaan tykkäys-nappia, 30 kommentoimaan ja 1-2 todistamaan tuomiopäivää. Tulos: salaliittoteoreetikot 0.0067 %.

Somessa keskustelua seuraa aina suurempi määrä silmäpareja kuin kommentit antavat ilmi. Kun tämän muistaa, on salaliittoteoreetikoillekin helppo vastata: ei heidän päiden kääntämiseksi vaan sivustaseuraajien palvelemiseksi. Heitä jotka pohtivat ja etsivät totuutta. Ollenkaan aina tässä arviossa ei ole kyse niinkään itse asiasta kuin siitä, kuin siitä, kuka esiintyy asiantuntevimmin. On säilytettävä maltti ja totuus - varottava olemasta itse julistamassa tuomiopäivää.

Kannustan yhä useampaa lääkäriä liittymään talkoisiin. Monipuolisesta sosiaalisen median alustavalikoimasta löytyy jokaiselle varmasti omansa. Mitä useampi antaa äänensä tieteelliselle tiedolle, sitä vähemmän elintilaa jää salaliittoteorioille.

Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjälääkäri.

Kirjoittajat
Marika Kandell

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Suoliston mikrobisto paljastaa lääkehoidon toimivuuden tulehduksellisissa suolistosairauksissa

Suoliston bakteerit ja hiivat voisivat tulevaisuudessa sopia hyvin mittariksi, kun arvioidaan kannattaako hoitoa aloittaa.

Ajassa
Ilomantsin tartunnat ovat brittivariantin aiheuttamia

Ilomantsissa on todettu tammikuun aikana 21 koronavirustartuntaa.

Ajassa
Brexit vaikuttaa lääkärien laillistamiseen

Ennen Brexitiä myönnetyt ammatinharjoittamisoikeudet eivät muutu.

Ajassa
Alustavat uutiset kolkisiinista koronan hoidossa vaativat vahvistusta

Kanadalaisten vetämässä tutkimuksessa kolkisiini kotihoitoisilla koronapotilailla vähensi sairaalahoitoja viidenneksellä.

Tieteessä
Lapsena syövän sairastaneet eivät päädy aborttiin muita useammin

Raskauden todennäköisyys on pienempi, joten hedelmällisyyden säilyttäville toimille on tarvetta.

Ajassa
Erot tupakkatuotteiden käytössä ovat kasvaneet väestöryhmien välillä

Korkeakoulutetuilla lopettaminen onnistuu yleisemmin.