1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Nuorille uudenlaisia mielenterveyspalveluja?
Kommentti

Nuorille uudenlaisia mielenterveyspalveluja?

Yhteiskunnalla pitäisi olla resursseja ja näkemystä panostaa 20–30-vuotiaiden nuorien hoitoon kokonaan uudella tavalla.

Nuorille uudenlaisia mielenterveyspalveluja? Kuva 1 / 1 Kuva: KuvaUljas Oy

Psyykkisesti oireilevat ja työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat niin sanotut NEET-nuoret ovat haaste kuntoutukselle ja terveydenhuollolle. Heidän kohtaamisensa vaatii omanlaista osaamista ja sellaisia lähestymistapoja, jotka ovat vieraita nykyisille mielenterveyspalveluille.

Vakavimmin sairaat ohjautuvat nuorisopsykiatrian poliklinikoille, mutta suuri osa lievemmin oireilevista jää tällä hetkellä hoitoa ja tukea vaille, eikä nuorisopsykiatria välttämättä tavoita yli 18-vuotiaita nuoria ikärajauksista johtuen.

NEET-nuorten kohtaaminen vaatii omanlaista osaamista ja sellaisia lähestymistapoja, jotka ovat vieraita nykyisille mielenterveyspalveluille.

Nuorisolääkärit ehdottivat äskettäin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kehittämistä, mikä kuulostaa loistavalta aloitteelta. Haasteena tässä on se, että kriittisessä 20–30 ikävuoden ikähaarukassa olevista nuorista merkittävä osa on koulutuksen ja opiskelujen ulkopuolelle, joten heitä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kehittäminen ei auta eikä kosketa.

Tähän kriittiseen ajanjaksoon liittyvät useimmiten keskeytyneet koulutukset ja omaan kotiin sekä hoidon että tuen ulkopuolelle jääminen. Kotona oleminen voi olla seurausta vanhoista traumoista, koulukiusaamisesta ja hoitamattomista psyykkisistä sairauksista, mutta tiedämme myös sen, että järkevästä toiminnasta sivuun joutuminen sairastuttaa. Erilaiset sosiaaliset pelot, pakko-oireet ja ahdistuneisuus sekä masentuneisuus joko pahenevat entisestään tai hiipivät elämään mukaan kuin huomaamatta.

Tällaisesta tilanteesta ulos pääseminen, sosiaaliseen elämään kiinnittyminen ja työelämään eteneminen on todella vaikeaa ja hidasta. Itse näen työssäni vajaa kolmekymppisiä nuoria, jotka asuvat yksin, ja joilla ei ole päivääkään työkokemusta - korkeintaan muutama keskeytynyt koulutusyritys. Nämä nuoret eivät käy juuri missään eikä heillä ole välttämättä yhtään oikeaa ystävää. Korona-aika vaikeuttaa tilannetta entisestään.

Tällaisen nuoren psykiatrisen hoidon vastuu jää tällä hetkellä pääosin terveyskeskusten kiireisille psykiatrisille sairaanhoitajille ja aikuisten hoitoon keskittyneille mielenterveysyksiköille. Näissä hoitopaikoissa ei välttämättä ole sellaista innostavaa osaamista, joka houkuttelisi nuoria eikä aina ylitsepursuavaa halua kohdata nuorta niin, että luottamuksellinen hoitosuhde syntyisi.

Peruuntuneet käynnit ja hoidon hiipuminen ovat herkästi arkipäivää. Lisäksi hoidolliset viiveet ovat järkyttävän pitkiä.

Ahdistunutta ja (lähes kaikkea) pelkäävää nuorta ei myöskään auteta satunnaisilla "mitä kuuluu" -kontrolleilla ja pelkällä keskustelutuella. Tällainen hoito voi jopa pahentaa ahdistuneen nuoren tilannetta eikä nuori välttämättä sitoudu hoitoon, josta hän ei koe saavansa apua.

Yhteiskunnalla pitäisi olla resursseja ja näkemystä panostaa 20–30-vuotiaiden nuorien hoitoon kokonaan uudella tavalla.

Tämän ikäryhmän NEET-nuorille tarvittaisiin oma ja omannäköisensä hoitopaikka, jolla olisi vetävä nimi, hyvä sijainti, viihtyisät tilat ja uudenlaiset hoidolliset menetelmät, joissa olisi mukana sopivasti yhteisöllisyyttä ja henkilökohtaista tukea. Paikka, jossa hoidon sisältö voitaisiin räätälöidä nuoren tilanteen mukaan. Hoidossa saisi olla mieluusti mukana myös ei-medikalisoivia ja toiminnallisia elementtejä sekä ajanmukaisten etäpalvelujen tulisi kuulua palvelupalettiin. Kyseessä olisi siis kokonaan uudenlainen hoitokonsepti.

Kaiken takana tulisi silti olla osaava ja ajanmukainen lääketieteellinen osaaminen, nuorien kohtaamisesta nauttiva ja innostunut henkilöstö sekä matalan kynnyksen hoitoon pääsyn periaate. Hoitopaikassa tulisi olla myös riittävä neuropsykiatrinen ja -psykologinen osaaminen mahdollisten oppimisvaikeuksien selvittämiseksi. Kyseessä olisi paikka, jonne nuoret haluaisivat tulla ja jossa olisi turvallista käydä.

Lue myös

Meillä on jo olemassa erilaisia nuorten ohjaamiseen ja tukemiseen keskittyviä kaupunkien ja kuntien sekä kolmannen sektorin kohtaamispaikkoja. Sieltä löytyisi hyvää oppia nuoren rentoon, tasapuoliseen ja asianmukaiseen, nuorta kunnioittavaan kohtaamiseen.

Joustava yhteistyö TE-palvelujen ja ammatillisen kuntoutuksen osaajien kanssa pitäisi olla automaattista ja sisäänrakennettua. Esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen yksiköstä voisi olla säännöllinen "konsultaatioyhteys" hoitopaikkaan, jotta ammatilliset kuntoutustoimet pystyttäisiin aloittamaan viiveettä ja ajoissa. Yhteydenpito päihdepalveluihin tulisi olla vaivatonta ja helppoa.

Tämä 20–30 ikävuoden välinen ikähaarukka on kriittinen koulutuksiin ja työelämään pääsyn suhteen, ja siksi siihen kannattaa sijoittaa. Rahan ei pitäisi olla ongelma: yhden syrjäytymisen ehkäisemisen "hinnalla" hoidetaan kevyesti sataa muuta!

Minusta on jokseenkin kestämätöntä, että hoidettavissa ja kuntoutettavissa oleva nuori voi jumiutua jopa kymmeneksi vuodeksi kotiinsa, jolloin hän ei edes ole enää välttämättä nuori. Se ei kenenkään mielenterveyttä pelasta!

Kirjoittaja on kuntoutuslääkäri, joka on ollut kehittämässä lukuisia ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja joka on kiinnostunut oirekuvien historiasta.

Kirjoittajat
Jari Turunen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronan leviämistä ilmateitse aletaan selvittää

Koronavirus voi tarttua ilmalevitteisesti, mutta sen merkitys taudin leviämisessä väestössä on epäselvä.

Ajassa
Kun pandemia on päällä, tutkimuksesta kannattaa karsia rönsyt

Kari Tikkisen mielestä kansallinen pandemiatutkimusryhmä voisi auttaa tulevaisuuden pandemioihin ­varautumisessa.

Ajassa
Koronavilkun kautta on tehty 314 tauti-ilmoitusta

Määrä on noin 38 prosenttia laboratoriossa vahvistetuista tartunnoista syyskuussa.

Tieteessä
Terveydenhuollon palveluihin tarvitaan uusia digitaalisia työkaluja

Terveyteen liittyvien hyötypelien tavoitteena on innostaa pelaajaa parantamaan hyvinvointiaan.

Tieteessä
Syväaivostimulaattorin ohjelmointi voi tehostaa epilepsian hoitoa

Väitöstutkija löysi myös viitteitä psykiatristen haittavaikutusten paranemisesta ohjelmointiasetusten muuttamisen jälkeen.