1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Rakenteellisia potilasvahinkoja
Kommentti

Rakenteellisia potilasvahinkoja

Yksinkertaisimmillaan potilasvahinko on selvä asia syy- ja seuraussuhteiltaan. Monisairaiden ja moniongelmaisten potilaiden kohdalla asiat muuttuvatkin helposti hyvin monimutkaisiksi.

Rakenteellisia potilasvahinkoja Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Sanonta "lääkärit hautaavat kuolleensa yhdessä" nousee usein esiin suuren yleisön puhuessa hoitovirheistä tai potilasvahinkoepäilyistä. Käsitystä vahvistaa se, että aihe on herkullinen iltapäivälehdille, jotka mielellään julkaisevat koko aukeaman juttuja aiheesta.

Tarkoitukseni ei ole vähätellä potilasvahinkoja ja hoitovirheitä, mutta haluan nostaa pöydälle niiden käsittelyyn liittyviä rakenteellisia ongelmia, jotka kuitenkin vaikuttavat lopputulokseen.

Näyttävyydestään huolimatta ”väärän puolen leikkauksia” tai tapauksia, joissa ”potilas kuoli väärän lääkkeen antoon”, on potilasvahinkoepäilyjen joukossa vähän.

Näyttävyydestään huolimatta "väärän puolen leikkauksia" tai tapauksia, joissa "potilas kuoli väärän lääkkeen antoon", on potilasvahinkoepäilyjen joukossa vähän. Merkittävä osa potilasvahingoista tai epäilyistä kohdistuu sellaisiin hoitoprosesseihin, joissa hoitoa annetaan monisairaalle tai hyvin vakavasti sairaalle. Tällaiseen hoitoon liittyy aina suurempi komplikaatioiden riski kuin tilanteeseen, jossa hoidon kohteena on vähemmän sairas potilas.

Komplikaatio ei ole virhe vaan tiedossa oleva riski, joka joillakin potilailla realisoituu ja joillakin ei. Riskin realisoituessa asia helposti käsitetään potilasvahingoksi ja prosessi käynnistetään sen mukaan. Tapauksia arvioivat asiantuntijalääkärit, jotka eivät valitettavasti aina edusta kovin tuoretta alan kokemusta.

Edelliseen liittyy kiinteästi se, että kaikenlaiset toimenpiteet ja järeämmät hoidot ovat suurempi riski sairaille potilaille. Siksi komplikaatiot ja myös vahingot keskittyvät niille erikoisaloille, jotka toimenpiteitä tekevät. Riskien ottaminen voi erikoisalallakin keskittyä harvoille osaajille, samoin riskien seuraukset.

Lue myös

Lääkärin leimautuminen mahdolliseen potilasvahinkoon riippuu myös potilaskertomusmerkinnöistä. Tehohoitolääkäri esimerkiksi kirjaa tehohoitoon joutuneen leikkauspotilaan potilaskertomukseen päivittäin kaiken mahdollisen, toiset lääkärit voivat tehdä merkintöjä harvemmin. Vaikka merkintöjen tärkeyttä aina korostetaan lääkärin oikeusturvan kannalta, käytännössä suurennuslasin alle joutuu helposti se, jonka nimi näkyy päivittäin potilaskertomuksessa. Sitä paitsi tekemättä jätetyistä toimenpiteistä ja tutkimuksista ei tehdä merkintöjä. Mitä ei ole merkitty, sitä ei ole.

Viime hetken epätoivoiset yritykset ovat myös yksi osa näitä. Vaikeasti sairaan potilaan tilanteen lähtiessä romahtamaan sairaalassa yritetään tilannetta laukaista jollakin viime hetken toimenpiteellä. Niillä ei useinkaan ole potilaan kuoleman kannalta mitään merkitystä, mutta niitä käsitellään jälkeenpäin pitkään ja hartaasti.

Yksinkertaisimmillaan potilasvahinko on selvä asia syy- ja seuraussuhteiltaan. Monisairaiden ja moniongelmaisten potilaiden kohdalla asiat muuttuvatkin helposti hyvin monimutkaisiksi ja syitä ja seurauksia on joskus jopa mahdotonta selvittää. Maailma on tässäkin muuttunut monimutkaisemmaksi.

Kirjoittaja on anestesiaylilääkäri Mikkelin keskussairaalassa ja Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen.

Kirjoittajat
Heikki Laine

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Seurannan heikkeneminen näkyy pitkäaikaissairauksien hoidossa

Verenohennuslääkityksen ja diabeteksen seurannassa käytettävien verikokeiden testimäärät ovat laskeneet koronavirusepidemian aikana huolestuttavan paljon.

Ajassa
Suomalaiset luottavat uutismediaan koronatiedon lähteenä

Myös asiantuntijat ja viranomaiset saivat kyselytutkimuksessa hyviä arvioita.

Tieteessä
Psykoosiriski voi näkyä aivojen rakenteessa ja toiminnassa

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että psykoosiriski liittyy kohonneeseen fysiologiseen vaihteluun aivoissa.

Ajassa
Koronarokotekandidaatin toisen vaiheen ihmiskokeet aloitettiin

Lääkeyhtiö Modernan rokotetutkimukseen osallistuu 600 koehenkilöä.

Ajassa
Kuinka kauan koronaimmuniteetti säilyy? HUS käynnisti tutkimuksen

Tutkimuksen kohteena on potilaita ja henkilökuntaa.

Ajassa
Koronajäljittäjän työ alkaa, kun potilas on todettu positiiviseksi

Helsingin yliopisto koulutti 50 tartunnan jäljittäjää kuntien tarpeisiin.