1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Rakenteellisia potilasvahinkoja
Kommentti

Rakenteellisia potilasvahinkoja

Yksinkertaisimmillaan potilasvahinko on selvä asia syy- ja seuraussuhteiltaan. Monisairaiden ja moniongelmaisten potilaiden kohdalla asiat muuttuvatkin helposti hyvin monimutkaisiksi.

Rakenteellisia potilasvahinkoja Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Sanonta "lääkärit hautaavat kuolleensa yhdessä" nousee usein esiin suuren yleisön puhuessa hoitovirheistä tai potilasvahinkoepäilyistä. Käsitystä vahvistaa se, että aihe on herkullinen iltapäivälehdille, jotka mielellään julkaisevat koko aukeaman juttuja aiheesta.

Tarkoitukseni ei ole vähätellä potilasvahinkoja ja hoitovirheitä, mutta haluan nostaa pöydälle niiden käsittelyyn liittyviä rakenteellisia ongelmia, jotka kuitenkin vaikuttavat lopputulokseen.

Näyttävyydestään huolimatta ”väärän puolen leikkauksia” tai tapauksia, joissa ”potilas kuoli väärän lääkkeen antoon”, on potilasvahinkoepäilyjen joukossa vähän.

Näyttävyydestään huolimatta "väärän puolen leikkauksia" tai tapauksia, joissa "potilas kuoli väärän lääkkeen antoon", on potilasvahinkoepäilyjen joukossa vähän. Merkittävä osa potilasvahingoista tai epäilyistä kohdistuu sellaisiin hoitoprosesseihin, joissa hoitoa annetaan monisairaalle tai hyvin vakavasti sairaalle. Tällaiseen hoitoon liittyy aina suurempi komplikaatioiden riski kuin tilanteeseen, jossa hoidon kohteena on vähemmän sairas potilas.

Komplikaatio ei ole virhe vaan tiedossa oleva riski, joka joillakin potilailla realisoituu ja joillakin ei. Riskin realisoituessa asia helposti käsitetään potilasvahingoksi ja prosessi käynnistetään sen mukaan. Tapauksia arvioivat asiantuntijalääkärit, jotka eivät valitettavasti aina edusta kovin tuoretta alan kokemusta.

Edelliseen liittyy kiinteästi se, että kaikenlaiset toimenpiteet ja järeämmät hoidot ovat suurempi riski sairaille potilaille. Siksi komplikaatiot ja myös vahingot keskittyvät niille erikoisaloille, jotka toimenpiteitä tekevät. Riskien ottaminen voi erikoisalallakin keskittyä harvoille osaajille, samoin riskien seuraukset.

Lue myös

Lääkärin leimautuminen mahdolliseen potilasvahinkoon riippuu myös potilaskertomusmerkinnöistä. Tehohoitolääkäri esimerkiksi kirjaa tehohoitoon joutuneen leikkauspotilaan potilaskertomukseen päivittäin kaiken mahdollisen, toiset lääkärit voivat tehdä merkintöjä harvemmin. Vaikka merkintöjen tärkeyttä aina korostetaan lääkärin oikeusturvan kannalta, käytännössä suurennuslasin alle joutuu helposti se, jonka nimi näkyy päivittäin potilaskertomuksessa. Sitä paitsi tekemättä jätetyistä toimenpiteistä ja tutkimuksista ei tehdä merkintöjä. Mitä ei ole merkitty, sitä ei ole.

Viime hetken epätoivoiset yritykset ovat myös yksi osa näitä. Vaikeasti sairaan potilaan tilanteen lähtiessä romahtamaan sairaalassa yritetään tilannetta laukaista jollakin viime hetken toimenpiteellä. Niillä ei useinkaan ole potilaan kuoleman kannalta mitään merkitystä, mutta niitä käsitellään jälkeenpäin pitkään ja hartaasti.

Yksinkertaisimmillaan potilasvahinko on selvä asia syy- ja seuraussuhteiltaan. Monisairaiden ja moniongelmaisten potilaiden kohdalla asiat muuttuvatkin helposti hyvin monimutkaisiksi ja syitä ja seurauksia on joskus jopa mahdotonta selvittää. Maailma on tässäkin muuttunut monimutkaisemmaksi.

Kirjoittaja on anestesiaylilääkäri Mikkelin keskussairaalassa ja Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen.

Kirjoittajat
Heikki Laine

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kuvat menevät Kantaan vasta osassa maata

Kattava arkistointi tuo käyttöön vertailukuvat ja auttaa välttämään turhia tutkimuksia.

Kolumni
Infektiolääkärin uudenvuodentoive

Saan rokotteen ja uskon, että se on mahdollisuus lopettaa pandemia, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Uutta koronavirusmuunnosta löydetty Helsingissä yli 20 ihmiseltä

– Nykyiset tartuntaketjut ovat selvillä, sanoo johtava asiantuntija Niina Ikonen THL:stä.

Ajassa
Maud Kuistilan palkinto Kaisu Pitkälälle

Vuoden 2021 Maud Kuistilan palkinnon saa tänään Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä.

Ajassa
Valvira ja aluehallintovirastot määrittelivät sote-valvonnan painopisteet

Valvontaviranomaisten työ painottuu tänä vuonna vanhuspalveluihin, hoitoon pääsyyn perusterveydenhuollossa, lastensuojelun sijaishuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Tieteessä
Tyypin 2 diabeteksen hoitoa tehostetaan yksilöllisten tavoitteiden mukaan

Korkeampi HbA1c-taso ja korkeampi ikä lisäsivät insuliinihoidon aloittamisen todennäköisyyttä.