1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sote lyö ammatinharjoittajia vailla perusteita
Kommentti

Sote lyö ammatinharjoittajia vailla perusteita

Vaatimus alihankinnan rajoittamisesta kuulostaisi hyvältä rakentamisessa mutta on sote-alalle tarpeeton.

Sote lyö ammatinharjoittajia vailla perusteita Kuva 1 / 1 Kuva: Mikko Käkelä

Ammatinharjoittaminen on vuosikymmenien ajan hyväksi todettu tapa harjoittaa lääkärin ammattia. Malli tuo vapautta. Vastaanottoa voi pitää usealla työnantajalla.

Sote-lakien kiemuroissa tämäkin terveydenhuollon nurkka on uhattuna. Lakiehdotus rajoittaa yksityisen terveysyrityksen mahdollisuutta käyttää ammatinharjoittajia – vieläpä rankalla kädellä.

Lasketaanko alihankinnan määrä pääluvusta, tunneista vai kustannuksista? Ei vastausta.

Yksinkertaistettuna esitys menee näin:

Järjestäjä eli hyvinvointialue saa edelleen ostaa palveluita yksityisiltä tuottajilta.

Yksityisen tuottajan työvoimalle tulee kuitenkin rajoite. Korkeintaan puolet työvoimasta saa olla alihankkijoita - joihin ammatinharjoittajat ja vuokralääkärit luetaan.

Samalla katkaistaan alihankintaketjut. Jos hyvinvointialue ostaa esimerkiksi Terveystalolta, Terveystalon alihankkijan täytyy tehdä työ itse ilman alihankkijoita.

Kuulostaisi hyvältä rakennusalalla. Sote-alalla oudolta. Ala on tarkasti säänneltyä sekä valvottua ja ketjut toimivat. Esimerkiksi päiväkirurgian ja työterveyshuollon lääkäreistä valtaosa on ammatinharjoittajia.

Lisäksi lakiesitys on täynnä epämääräisyyksiä.

Miten lasketaan, milloin työvoimasta yli puolet on alihankkijoita? Pääluvun mukaan? Tuntien? Kustannusten? Ei vastausta.

Lasketaanko luku yrityksen vai ostetun palvelun työntekijöistä? Kuka valvoo? Ei vastausta.

Helpompi miettiä seurauksia.

Todennäköisintä on, että terveysyritykset joutuvat palkkamaan lisää lääkäreitä työsuhteisina. Heitä on otettava enemmän kuin ammatinharjoittajia, koska palkollinen ei jousta kysynnän mukaan kuten ammatinharjoittaja. Tämä ylimäärä lääkäreitä on pois julkiselta sektorilta – joka jo nyt kärsii lääkäripulasta.

Lue myös

Lainsäätäjän tarkoitus on todennäköisesti vahvistaa järjestäjiä eli hyvinvointialueita. Se on kyseenalaista: vahvin järjestäjä on silloin kun voi itse valita toimintatapansa ja saa käyttää ulkopuolista työvoimaa harkintansa mukaan.

Suurilla yksityisillä lääkäriasemilla ammatinharjoittajia on lääkäreistä valtaosa. Vaikka asemat näin ulkoistavat riskiään lääkäreille, ammatinharjoittaminen on monen lääkärin tietoinen valinta. Varsinkin aloittavalle yksityislääkärille se on hyvä tapa aloittaa toiminta, kun tilat, tukitoiminnot ja potilasvirran saa valmiina.

Ammatinharjoittaminen toimii. Sitä ei ole syytä rikkoa julkisissa hankinnoissa. Ei edes soten nimissä. Lakiehdotuksen vaatimus lisää byrokratia, vähentää joustoja ja pakottaa lääkäreitä palkkatöihin. On vaikea keksiä, mitä hyvää siitä seuraisi.

Varsinkin kun potilaalle lääkäri on täysin sama palkollisena ja ammatinharjoittajana.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen

Etusivulla juuri nyt

Pääkirjoitus
Lääkäri Z

Uuden ajan nuori odottaa enemmän – ei kauemmin, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Näkökulma
Lailla eroon sokerista ja lihasta

Epäterveellisiin ravintoaineisiin tulisi suhtautua kuin tupakkaan.

Tieteessä
Nuorten ongelmakäyttäytyminen vähenee, mutta ongelmat kasautuvat

Sosioekonomiset erot ongelmakäyttäytymisessä ovat kasvaneet.

Ajassa
Lasten ja nuorten psykoosilääkkeen käyttöjaksot ovat verrattain pitkiä

Tytöt käyttivät psykoosilääkkeitä lyhyemmän aikaa kuin pojat.

Ajassa
mRNA-koronarokotteita voivat jatkossa saada kaikki rokotettavat ikäryhmät

Astra Zenecan rokotteen ikäraja pysyy ennallaan, linjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Ajassa
Joka neljännellä synnyttäjällä raskausdiabetes

Raskausdiabeteksen riskiin vaikuttavat ylipaino ja synnyttäjän ikä.