1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Valetta, valetta ja enemmän valeuutisia
Kommentti

Valetta, valetta ja enemmän valeuutisia

Valeuutiset leviävät nopeasti, mutta niitä korjaavat uutiset jäävät useimmiten huomaamatta.

Valetta, valetta ja enemmän valeuutisia Kuva 1 / 1

Valeuutinen on melko tuore termi, mutta valeuutisia on ollut niin kauan kuin lehdistö on ollut olemassa. Ennen niitä kutsuttiin huhuiksi, juoruiksi tai kuulopuheiksi, miten kukin haluaa sanan rumour kääntää.

Vuonna 1944 R. H. Knapp jakoi silloiset valeuutiset kolmeen ryhmään, uhkakuviin, toiveuutisiin ja johonkin kansanosaan tai kansakuntaan kohdistuviin. Muutama vuosi myöhemmin neljänneksi ryhmäksi ehdotettiin kummallisuuksia, jollain tavalla älyllisesti stimuloivia uutisia, sellaisia, joiden ei oikein usko olevan totta mutta joiden ehkä toivoisi olevan totta. Uhkakuvat ovat valeuutisista yleisimpiä. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisen Ebola-kohun lietsomat valeuutiset kuuluivat useimmiten tähän ryhmään.

Lohdullista oli, että noin kolmen vuoden aikana lääketieteellisiä valeuutisehdokkaita oli ollut melko vähän, vain parisen sataa.

Graig Silvermanin Lies, Damn Lies and Viral Content on erinomainen perehdytys valeuutisten kiinnostavaan maailmaan. Kyseinen selvitys opetti mm. sen, että valeuutisia löytyy myös luotettavan uutistalon uutisvirrasta. Esimerkiksi Malesian mystinen lentoturma villitsi jopa CNN:ää julkaisemaan täysin perusteettomia uutisia, joita muistan itsekin lukeneeni. Useimmat Pohjois-Koreaa koskevat uutiset ovat myös valeuutisia jo pelkästään senkin takia, että niiden todenperäisyyttä on lähes mahdotonta tarkistaa. Valeuutisilla voidaan vaikuttaa mielipiteisiin, mutta tosiasiassa niiden perimmäinen on tarkoitus tuoda enemmän ja vähemmän arvostetuille uutissivustoille klikkirahaa.

Silverman keskittyi analyysissään poliittisiin valeuutisiin. Valeuutisia löytyy hänen mukaansa runsaasti myös talousuutisista ja urheilusivuilta. Itseäni jäi vaivaamaan, kuinka yleisiä ovat lääketieteelliset valeuutiset.

Kiitetty Snopes-sivusto on erikoistunut perkaamaan valeuutisiksi epäiltyjä uutisia ja tarkistamaan niiden todenperäisyyttä. Lääketieteellisiä valeuutisia voi selata sivuilla omana ryhmänään. Kävin läpi Snopesin perkaamat lääketieteelliset valeuutiset tästä päivästä edellä mainittuun Ebola-kohuun saakka. Lohdullista oli, että tämän noin kolmen vuoden aikana valeuutisehdokkaita oli ollut melko vähän, vain parisen sataa. Kovin suuri yllätys ei ollut se, että yksi teema korostui ylitse muiden: rokotuksiin kohdistuvat uhkakuvat. Toinen yleinen aihe olivat syövän hoitomenetelmiin kohdistuvat toiveuutiset.

Hyvässä valeuutisessa on hitunen totuutta. Yksi kohu-uutinen kertoi lapsen kuolleen pian rokotuksen jälkeen. Tämä oli totta. Valeuutinen jätti kuitenkin kertomatta taustat ja muut mahdolliset syyt. Kyseisessä tapauksessa oikea kuolemansyy oli vahingossa tapahtunut lääkkeen yliannostus. Silvermanin analyysin mukaan valeuutiset leviävät nopeasti mutta niitä korjaavat uutiset jäävät useimmiten huomaamatta. Kaikki Snopesin perkaamat uutiset eivät ole valetta. Ylen julkaisema uutinen suomalaisesta diabetesrokotteesta ja sen testaamisesta paljastui (tietenkin) todeksi.

Syövän hoitoon liittyvät valeuutiset luovat useimmiten valheellista toivoa. Lisäksi niiden sanomana on usein lääketeollisuuden haluttomuus kehittää luonnosta lähtöisin olevia ja nykyistä lempeämpiä syövän hoitoja. Usein niissä viitataan salaliittoteoriohin, joiden mukaan lääketeollisuus tai jokin muu taho – kuten Hillary Clinton – haluaa pimittää tiedon tehokkaista mutta hyvin siedetyistä hoidoista.

Lue myös

Näidenkin uutisten taustalla voi myös olla ripaus totuutta. Australialainen hedelmä, joka parantaa syövän 48 tunnissa kuulostaa selvältä valeuutiselta. Snopesin selvityksen mukaan uutisella on kuin onkin totuuspohjaa. Uutinen jättää kuitenkin kertomatta, että kyseisestä hedelmästä eristettyä kokeellista lääkettä on kehittänyt oikea lääkeyhtiö vuosikausien ajan, ja myös sen, että hyvät tulokset on saatu tähän mennessä eläinkokeissa. Yrityksen kotisivujen mukaan faasin I ihmiskokeet ovat kuitenkin jo käynnissä.

Ehkä kaikkein sitkeimpiä valeuutisia ovat sellaiset, jotka on julkaistu alun perin arvostetussa lehdessä ja joiden sanoma iskostuu mieliimme saaden lopulta myyttisen kuorrutuksen. Nature-lehdessä 1970-luvun alussa julkaistu tutkimus yhdessä asuvien naisten kuukautisten synkronoitumisesta elää edelleen, vaikka uusissa tutkimuksissa ilmiötä ei ole saatu vahvistettua. Vastaavasti Naturessa 1980-luvulla julkaistuun uutiseen vasenkätisten lyhyemmästä eliniästä uskoo edelleen moni, vaikka tutkimustulos perustui Snopesin selvityksen mukaan tilastoharhaan.

Yksi harmillisimmista valeuutisia edelleen ruokkivista artikkeleista on vuonna 1998 The Lancet -lehdessä julkaistu Andrew Wakefieldin tutkimus rokotteiden ja autismin yhteydestä. Tämä tieto on jäänyt tiukasti elämään rokotevastaisessa folkloressa ja siihen palataan edelleen, vaikka kyseinen artikkeli on sittemmin mitätöity (retracted). Yksi tuore valeuutinen tiesi kertoa, että amisseilla ei esiinny autismia, koska heitä ei rokoteta. Uutisessa oli Snopesin selvityksen mukaan vain ja ainoastaan kaksi pientä asiavirhettä: amisseilla esiintyy autismia ja he rokottavat lapsiaan.

Jari Turunen

Kirjoittaja on kuntoutuslääkäri, joka on ollut kehittämässä lukuisia ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja joka on kiinnostunut oirekuvien historiasta.

Kirjoittajat
Jari Turunen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Räväkkä mainoskampanja tuotti tulosta

Eksote sai lisää lääkäreitä.

Tieteessä
Verestä löydetyt merkkiaineet ensiaskel räätälöityyn terveydenhuoltoon

Veren aineenvaihdunnan merkkiaineet liittyvät riskiin menehtyä seuraavien 5–10 vuoden aikana.

Kommentti
Yhteisöllistä pöhinää etsimässä

– Parista scifikirjailijasta ei olisi uuden suunnittelussa haittaa, kirjoittaa Jari Turunen.

Blogi
Työtä vuorotta?

Pääsin testaamaan toisenlaista työaikaa ja huomasin nopeasti eron, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Tieteessä
Väitös: Sote-uudistus ei onnistu ilman yhteisiä tavoitteita

Väitöstutkija ehdottaa luovan hallinnan mallia, jonka avulla voidaan johtaa ja kehittää alueellisia sote-palvelutuotannon arvoverkkoja.