Heitto rajan yli ja takaisin

Elämä on lyhyt ja joissakin tapauksissa vielä lyhyempi. Siksi pitää elää rohkeasti, mutta muistaen, että paluulento voidaan kuuluttaa milloin tahansa. Tästä työn kautta oppimastaan totuudesta rintasyöpäkirurgi Marjut Leidenius sai voimaa, kun hän itse sairastui - rintasyöpään.

Liisa Koivula

Sikainfluenssa uhkaa myös alkuperäiskansoja

Eristyksessä elävillä heimoilla on puutteellinen immuniteetti maailmalla liikkuviin tartuntatauteihin. Sikainfluenssapandemia on jo levinnyt niin Australian aboriginaalien kuin Perun Amazonin intiaanien keskuuteen.

Seppo Suomela

Näköpiirissä kipeitä päätöksiä

Lahden sosiaali- ja terveysjohtajan virasta elokuun lopussa luopuva LL Matti Liukko ei enää usko hyvinvointiyhteiskuntaan. Hänestä on selvää, ettemme voi näillä varoilla pyörittää samanlaisia palveluita kuin kymmenen vuotta sitten.

Essi Kähkönen

Välskäri rientää apuun Venäjällä

Välskäri Svetlana Abramova (45) työskentelee petroskoilaisella ensiapuasemalla, jolle tulee keskimäärin 300 hälytystä joka päivä. Hän rientää apuun ja antaa ensihoidon yhtä itsenäisesti kuin lääkäri.

Tuula Koponen

Nettipornosta arkiseen seksiin - opiskelija tarvitsee monipuolista tietoa

Käytännön vastaanottotyö Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä on osoittanut, että nuorten aikuisten seksuaaliterveyden palvelutarpeet ovat suuret ja vaativat hoitohenkilöstöltä monipuolista tietotaitoa. Vuosi 2008 olikin säätiöllä seksuaaliterveyden teemavuosi. Tuolloin nousi esiin peruskoulutuksen tarve, joka otettiin huomioon järjestämällä terveysasemakohtaisia moniammatillisia koulutuksia.

Marjo Kokko, Aira Virtala

Kotikäynneillä hoidetaan koko potilasta

Hollolalainen LL, perhelääkäri Hannele Vahantila lisäsi kotikäyntiensä määrää alkuvuodesta reippaasti. Kysyntää riittää, sillä etenkin yksin asuvien vanhusten tilanne on huonompi kuin aikoihin.

Ina Ruokolainen

Rotavirusrokote tulee rokotusohjelmaan ensi kuussa

Pienten lasten rotavirusepidemiat ovat pian historiaa, sillä suun kautta annettava rotarokote tulee Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2009. Rokote ei hävitä rotavirusta kokonaan, mutta vaikeat, nestehoitoa vaativat tapaukset vähenevät merkittävästi.

Tuija Leino, Hanna Nohynek, Heini Salo, Marjo Renko

Tulehduskivun lääkehoito - meneekö lapsi pesuveden mukana?

Tulehduskipulääkkeistä viime aikoina käydyssä keskustelussa on keskitytty niiden pitkäaikaisen käytön sydän- ja verenkiertoelimistölle aiheuttamiin haittoihin. On luotu mielikuva, että perinteiset tulehduskipulääkkeet ovat tässä suhteessa koksibilääkkeitä turvallisempia. Koksibiluokan lääkkeiden ensisijainen etu, niiden vähäisemmät suolistohaitat, on jäänyt taka-alalle.

Olavi Airaksinen, Martti Färkkilä, Pekka Hannonen

Yliopisto saa lääkäristä kuuntelevan rehtorin

Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen johtajasta, palliatiivisen lääketieteen professori Kaija Hollista tulee syyslukukauden alkaessa koko yliopiston rehtori. Vuodet syöpälääkärinä ovat Hollin mukaan olleet paras mahdollinen koulu yliopiston rehtorin tehtäviin.

Mari Vehmanen

Käännekohdasta eteenpäin

Kun pysähtyy hetkeksi miettimään, eletystä elämästä löytyy käännekohta. Ajanjakso, joka muutti kulkusuuntaa. Tilanne, joka jarrutti tai tuuppasi eteenpäin. Tässä kuuden kollegan tarina. Mikä on omasi?

Jaana Ahlblad

Laskimotrombin merkilliset seuraukset

Viisas mies on sanonut, että vain yksi asia ei muutu ja se on muutoksen välttämättömyys.

Leif Lindberg

Lääkärin ammatin evoluutio Mestarivälskäreistä lääketieteen yhteistyön osaajiksi

Lääkärin ammatti on vuosisatojen varrella jalostunut kilpailevien ammattiryhmien puristuksessa. Samoista potilaista ovat kilpailleet niin puoskarit, välskärit kuin maustekauppiaat ja kylvettäjätkin.

Suvi Sariola

Työn ja vapaan rajamailla

Lääkäreiden vapaa-ajan vietolla ja graavilohella on yllättävän paljon yhteistä. Niiden tenho ammentuu samoista kulttuurisista rakennuspalikoista - näin ainakin, jos on uskominen strukturalistisen antropologian isää Claude Lévi-Straussia.

Juha-Pekka Honkanen

Kymmenen kysymystä Charles Darwinista

Kesälehden teeman yksi innoittaja on englantilainen tiedemies Charles Darwin. Kaikki tiedämme hänen nimensä, mutta mitä oikeasti tiedämme hänen elämästään ja tutkimuksistaan? Testaa tietosi ja katso, kuinka hyvin olet kehittynyt muiden lajien mukana.

Sukupolvesta toiseen

Millaista on elämä, kun suvussa on lääkäreitä kahdessa, tai jopa kolmessa polvessa? Isän tai äidin jälkien seuraaminen ei ole itsestään selvää - ja toisaalta lapsenlapsen valinnat voivat avata uusia kiinnostuksen kohteita 88-vuotiaalle isoäidille. Kutsumuksen merkitys ei ole vähentynyt, mutta sen rinnalle on mahduttava muutakin.

Liisa Koivula

Kaunista, mutta miksi?

Kauneus ei olekaan aina katsojan silmässä. Puistomainen luonto viehättää - evoluutiossa syntyneiden sopeutumien takia - ja kaunis ympäristö voi melkein parantaa. Voisiko sairaalan ikkunastakin katsella puita vastapäisen seinän sijaan?

Ulla Toikkanen

Kaksi lääkäriä ja kohtelias kapina Koijärvellä

Suurikin muutos lähtee liikkeelle yksilöistä. Koijärvi oli alkusysäys uudenlaiselle ympäristöajattelulle suomalaisessa yhteiskunnassa. Mukana muutosta tekemässä olivat Kati Juva ja Juhani Pajula.

Anne Seppänen

Kahden tien kulkija

Kirurgi ja kirjailija Juhani Kellosalo on kokenut kahden ammattinsa täydentävän toisiaan. Jopa niin että lääkärintyöstä luopuminen sai kirjoittamisenkin tyrehtymään.

Marianne Jansson

Vesimies

Joka aamu odotan junaa melkein autiolla asemalla. Niin varhain laiturilla seisoo vain nuori poika josta ei näy kuin huppu ja polvitaipeisiin riippuvat takataskut, vanha tuulensuuntaan taipunut nainen ja viiksekäs kurkkuaan selvittelevä mies, joka syljeskelee tervanruskeaa limaa asfaltille. Asemarakennus on valettu betonista kolmekymmentä vuotta sitten. Laiturille päästäkseen on noustava rappuset joille viikonloppu on jättänyt haisevan lietteen - rouhittua lasia, tupakantumppeja ja muovikasseja jotka vielä löytävät tiensä valaiden vatsoihin.

Katri Lipson

Ilmassa

Hänen nimensä on Mikko tai John tai Mats tai Dieter tai Jean-Luc, ehkä sillä ei ole niin väliä. Hän on yksi monista alle neljäkymmentävuotiaista miehistä tässä lentokoneessa, vaikea sanoa kuka. Ehkä hän on tuo vahva ja vaalea vanhan naisen vieressä varauloskäynnin kohdalla; ehkä hän on tuo lyhyt varhain kaljuuntunut paikalla 13 F. Kenties hän on tuo joka on riisunut silmälasinsa, hieroo hajamielisenä kookkaan nenänsä vartta, aukoo suutaan kai avatakseen lukkoon menneet korvansa. Hänen vieressään käytävän puolella on keski-ikäinen nainen, toisella puolella ikkunapaikalla yksin matkustava pikkupoika - näiden kahden välissä mies istuu ja näyttää varsin koomiselta, sillä hän on huomattavan pitkä. Voi olla, että puhumme nyt hänestä.

Juha Itkonen