Miten brittilääkärit raportoivat infektiotauteja?

Meillä on totuttu siihen, että lääkärien ilmoitusvelvollisuuden varaan rakentuvat tilastot ovat arvoltaan kyseenalaisia. Samaa arvelee brittitutkija, joka selvitti lääkärien tietoja infektiotautien ilmoitusvelvollisuudesta. Vastanneista 132 lääkäristä 81 oli yleispraktikuksia ja 51 sairaaloiden lääkäreitä. Britanniassa ilmoitettavia tauteja ovat mm. kolera, bakteeri- ja virusmeningiitit, rutto, tuhkarokko, hinkuyskä, sikotauti ja vihurirokko.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Hyvää preppausta pediatrian spesialistitenttiin - vielä parempaa vanhalle konkarille

Lähinnä brittiläisten ja kanadalaisten kirjoittajien yhteistyönä syntynyt Recent Advances -sarjan uusin julkaisu on erinomaisen hyvin ja ajankohtaisesti toimistettu katsaustyyppinen kirja. Se kannattaa jokaisen pediatrian ja sen lähialojen erikoislääkärikuulusteluun menevän ilman muuta lukaista. Kokenut sairaalalääkäri ja praktikuskin saa kirjasta tiiviissä muodossa ajan tasalla olevan kuvan käsitellyistä aiheista, ja opetustyöhön voi noukkia monia hyviä vinkkejä.

Olli Simell

Käytännön anatomiaa pään ja kaulan pintakirurgiaan

Väestön ikääntyessä ja auringonpalvonnan yleistyttyä pään ja kaulan alueen basalioomien kirurgisen hoidon tarve on tuntunut selvästi lisääntyvän. Suuren osan basalioomakirurgiasta ovat hoitaneet korvalääkärit ja harvalukuiset plastiikkakirurgit. Dermatologiseenkin kirur-giaan erikoistuneita yksiköitä tarvittaneen yhä enemmän muuallakin kuin Kaliforniassa, jossa kirjoittajat vaikuttavat.

Kyösti Laitakari

Tupakka ja tupakantuskat

Tupakan käyttö oli tullut Kolumbuksen miesten mukana Amerikasta Etelä-Eurooppaan 1400-luvun lopulla. Portugalin hovissa lähettiläänä ollut Jean Nicot toi sen kotimaahansa Ranskaan 1500-luvulla. Hänen mukaansa tupakan tärkein aine sai myöhemmin nimen nikotiini. Kauan aikaa puhuttiin tupakan tai savun juomisesta. Polttamista tarkoittava käsite (ruots. röka, saks. rauchen, engl. smoke, ransk. fumer) vakiintui vasta 1600-luvun aikana.

Arno Forsius

Uusien lakien aikaa

Vuonna 1938 oli tullut kuluneeksi kuusi vuotta siitä kun Lääkäriliiton spesialistilautakunta alkoi myöntää erikoislääkärin oikeuksia. Tarkastelussaan Arvo Vesa toteaa, että kyseisenä aikana oli erikoislääkärien oikeuksia myönnetty 160 lääkärille yhdellätoista erikoisalalla. Eniten myönnettiin erikoisoikeuksia keuhkosairauksissa, 37, seuraavaksi kirurgiassa, 33, ja sisätaudeissa, 27. Keuhkosairauksien ykkössija johtui paitsi tuberkuloosin yleisyydestä myös siitä, että erikoispalvelua ei vaadittu suorittamaan yliopistosairaalassa vaan tuberkuloosisairaaloissa ja -parantoloissa.

Ajetaanko yksityissektoria alas?

Viime vuonna Suomen bruttokansantuote kääntyi jyrkkään laskuun ja samalla julkisen talouden tulopohja murentui. Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan valtiontalouden alijäämä voi kasvaa kuluvana vuonna jopa 40 miljardiin markkaan. Rahoitusvajeen kattaminen veroja korottamalla on poissuljettu, sillä jo nyt kokonaisveroaste on kansainvälisessä vertailussakin korkea ja lähivuosina Suomen verojärjestelmät joudutaan sopeuttamaan Euroopan yhteisön kanssa. Julkista eli valtion ja kuntien velkaa ei voida enää kasvattaa nykyiseltä tasoltaan, sillä velanhoitokulut uhkaavat riistäytyä hallitsemattomiksi. Kestävä talouden tasapaino voidaan saavuttaa vain tuottavuutta parantamalla ja julkisia menoja leikkaamalla.

Toimittanut Aarne Pasanen

Stressi ja angina pectoris

Henkisen rasittumisen eli stressin arvellaan yleisesti laukaisevan angina pectoris -kohtauksen, koska sympaattinen hermosto aktivoituu - adrenaliini kun lisää sykettä, verenpainetta, sydänlihaksen supistuvuutta ja siten hapen tarvetta lihaksissa. Positroniemissiotomografialla on kuitenkin osoitettu, että stressi ja siihen liittyvä angina pecotis itse asiassa johtavat verenvirtauksen vähenemiseen, joten draamassa näyttelee koronaarisuonten vasomotoriikka jotain roolia.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

ASA vähentää kuolleisuutta paksusuolensyöpään

Tuoreet epidemiologiset tutkimukset ovat viitanneet siihen, että asetyylisalisyylihapon käyttö vähentää paksusuolensyövän esiintyvyyttä. Yhteys tuntuu merkilliseltä, mutta ainakin koe-eläimissä on todettu steroidittomien anti-inflammatoristen kipulääkkeiden kuten asetyylisalisyylihapon, sulindaakin, indometasiinin ja piroksikaamin vähentävän karsinogeenisuutta. Mammuttimainen epidemiologinen tutkimus Yhdysvaltain Atlantan osavaltiosta on tutkinut kolonkarsinoomakuolleisuuden ja ASA:n välistä yhteyttä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kanasta penisilliiniä

Brittiläiset kollegat hoitivat Gatwickin lentokentän ensiavussa potilasta, joka oli saanut allergisen reaktion Teneriffalla. Edeltävän iltana kanaa sisältävän illallisen jälkeen potilas oli tuntenut kovaa kutinaa ja havainnut ihottuman vartalollaan. Seuraavana aamuna kasvot ja raajat olivat turvonneet ja potilaalle oli tullut nielemisvaikeuksia. Hän hakeutui välittömästi lääkärille Espanjassa. Lääkärille potilas kertoi saaneensa joskus samanlaisen reaktion penisilliinikuurin yhteydessä. Tähän espanjalainen lääkäri oli todennut, että Teneriffan kanat voivat sisältää penisilliiniä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pitääkö meningeoomat ilmoittaa syöpärekisteriin?

Syöpärekisterin tietojen tarkistusten yhteydessä on viime aikoina tullut toistuvasti esille käsitys, jonka mukaan hyvänlaatuiset keskushermostokasvaimet eivät olisi rekisteriin ilmoitettavia tauteja. Näitä kasvaimia ovat esimerkiksi valtaosa meningeoomista, akustikusneurinoomat, spinaaliset neurinoomat jne. Kuitenkin jo 1950-luvulta lähtien tällaiset kasvaimet ovat kuuluneet sairauksiin, jotka tulee ilmoittaa syöpärekisteriin. Tämä asia on ilmaistu aikanaan lääkintöhallituksen yleiskirjeessä (1218/1961), ja sama ohje on toistettu lääkintöhallituksen tuoreessa ohjekirjeessä (6/1990), jossa on yksityiskohtainen luettelo ilmoitettavista taudeista.

Lyly Teppo Syöpärekisterin Vastaava Lääkäri

Kunnallislääkärit vetoavat kuntiin omalääkärijärjestelmän laajentamiseksi

Vastikään tehdyt tarkistukset omalääkärien virkaehtosopimukseen merkitsevät, että järjestelmän piiriin voitaisiin tänä vuonna ottaa 500 uutta terveyskeskuslääkäriä, mutta laman kanssa kamppailevat kunnat eivät ole innostuneet uudistuksesta. Väestövastuujärjestelmään siirtyminen tuottaa kuitenkin kunnille selvää säästöä ja sen hyödyt korostuvat uudessa valtionosuusjärjestelmässä, todettiin Kunnallislääkärien johtokunnan 20.3. järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Marit Henriksson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030