Suomi mukaan lääketieteen ja terveydenhuollon eurooppalaiseen tuotekehittelyyn

Suomi on aikaisemmin osallistunut eräisiin Euroopan Yhteisön tutkimusohjelmien projekteihin, mutta lääketieteen tutkimusohjelma Biomed on nyt kokonaisuudessaan suomalaistutkijoidenkin ulottuvilla. Kovin paljon ei jäsenmaksuille vastinetta odoteta saatavan ensi vuosina, mutta tutkijoita kannustetaan tekemään tätäkin kautta työtään tunnetuksi. Biomed tukee lähinnä monikansallisen tutkimusyhteistyön koordinointia, ei itse tutkimusta. Huolta on herättänyt kysymys, mistä Suomi ottaa ecut jäsenmaksuihin: menevätkö tutkimusmäärärahat yhteistyön kuluihin ja miten eurosuuntaus ohjaa kansallista tutkimusrahoitusta?

Marianne Jansson

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa: Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta säädettävä lailla

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti maaliskuussa lakiluonnoksensa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta sekä tähän kuuluvasta toimeentuloturvasta ja palveluista. Laki korvaisi nykyään voimassa olevat valtioneuvoston päätökset pakolaisten toimeentulon turvaamisesta sekä pakolaisten vastaanoton järjestämisestä ja korvaamisesta, ja luonnos noudattaa muutamin tarkennuksin ja täydennyksin näiden sisältöä.

Sairaalaoloja järjestellään

"Vårt land är sedan gammalt känt som en hemvist för ögon-sjukdomar och blindet," kirjoittaa V. Grönholm vuonna 1934 silmäsairauksien hoidon järjestelyä koskevassa katsauksessaan, joka oli ensimmäinen lajissaan. Hän arvioi, että vajaan neljän miljoonan väestöstämme noin 1 % eli 40 000 etsi vuosittain lääkärinapua silmäsairauksiinsa. Jos Suomessa käännyttäisiin silmälääkärin puoleen yhtä herkästi kuin Ruotsissa, olisi määrä lähes 60 000. Aktiivisia silmälääkäreitä oli maassamme tuolloin 25, joista 15 Helsingissä, mutta kaikki maan tuhat lääkäriä olivat läpikäyneet 3,5 kuukauden oftalmologian kurssin, joten Grönholm katsoo jokaisen lääkärin pystyvän hoitamaan yksinkertaisia silmäsairauksia. Hän korostaa, että maan kaikkiin suurin sairaaloihin olisi saatava silmätautiosasto. Hoitopaikkoja olisi silloin 125 ja se olisi riittävästi. "Regeln bör alltså vara: först en ögonavdelning, sedan en i öppen och fri konkurrens tillsatt ögonläkare, icke tvärtom."

Kyllikki Kauttu

In Memoriam Erkki Jäämeri 27.12.1909-9.3.1992

Suomen Lääkäriliiton kunniajäsen professori Erkki Jäämeri kuoli 82 vuoden ikäisenä ilmeisesti jo kauan oireettomana piilleen, mutta vain parin kuukauden sisällä kohtalokkaaksi kehittyneen syöpäsairauden murtamana. Hän kuului niihin lääkäreihin, joiden panos viime sotien jälkeisenä aikana lääkärikunnan aseman ja yhtenäisyyden hyväksi sekä myös Suomen terveydenhuollon kehittämisessä oli merkittävä ja kunnioittavan muistamisen arvoinen.

Lapsuusiän leukemia ja myöhäissyövät

Modernin medisiinan kiistattomia merkkisaavutuksia on lasten akuutin lymfoblastileukemian (ALL) hoidon tulosten oleellinen parantuminen monisytostaattihoitojen myötä. Nykyään lähes kaikki lapset saavuttavat remission ja 70 % elää yli viisi vuotta hoidon jälkeen. Seuranta-aikojen pidentyessä on ilmennyt, että osa lapsista saa myöhemmin toisen syövän. Yhdysvalloissa on kerätty useasta keskuksesta lähes 10 000 ALL-lapsipotilaan seurantatiedot keskimäärin 4,7 vuoden ajalta sairauden alusta (vaihteluväli 2 kuukautta-16 vuotta).

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Suoliston bakteerien vähentäminen teho-osastolla ei kannata

Ranskalainen tutkijaryhmä on selvittänyt prospektiivisella kaksoissokkotutkimuksellaan, ettei teho-osaston potilaiden suoliston dekontaminointi eli bakteerien vähentäminen kannata. Aikaisemmin julkaistuissa tutkimuksissa on osoitettu, että suoliston bakteeriflooran vähentäminen imeytymättömillä antibiooteilla olisi hyvinkin kannattavaa. Vaikka tutkimukset ovat olleet varsin heterogeenisia - vain parissa tapauksessa sokkotutkimuksia - on näiden ranskalaisten tutkijoiden mukaan Euroopassa ryhdytty laajalti antamaan teho-osaston potilaille näitä antibiootteja systemaattisesti.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lääkealan kilpailutoimikunta luopuisi lääkkeiden hintasääntelystä asteittain

Riitaisa lääkealan kilpailutoimikunta on tulostanut mietinnön, jonka lähes jokaiseen vähänkin merkittävämpään ehdotukseen liittyy eriävä mielipide. Kiivaimmat kiistat toimikunnassa käytiin suurimmista periaatteellisista kysymyksistä, lääkkeiden hintasääntelyn purkamisen aikataulusta ja lääkekustannusten säätelystä sen jälkeen sekä apteekkilupajärjestelmästä. Toimikunta päätyi ehdottamaan lääkkeiden hintasääntelyn purkamista asteittain hintojen vapauttamisen vaikutuksia seuraten. Apteekkijärjestelmää ehdotukset muuttaisivat perusteellisesti. Toimikunta patistaa lääkäreitä kiinnittämään enemmän huomiota lääkkeen hintaan ja hoidosta sekä potilaalle että yhteiskunnalle koituviin kustannuksiin.

Suvi Sariola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030