10.4.1992 Kliinisen virologian tutkimusmenetelmät täsmentyvät

Kliininen virologia on nykyisin oleellinen osa lääketieteellistä diagnostiikkaa. Monet pelätyt taudit on saatu hallintaan, kun niiden syy on löytynyt johdonmukaisella virologisella tutkimuksella. Virustaudit tuovat koko ajan myös uusia haasteita. Siksi virologian tutkimusmenetelmien kehittyminen on tärkeää, ja uusia mahdollisuuksia onkin näköpiirissä.

Antti Vaheri Marjaleena Koskiniemi

Sympatomimeetit ja astma - puutteellinen asiantuntijasuositus

Inhaloitavien sympatomimeettien käyttö astman hoidossa on maailmalla muuttumassa. Tähän ovat johtaneet havainnot, joissa sympatomimeettien käyttöön on liittynyt kuolleisuutta. Tutkimustuloksia on vaikea yleistää, koska astman hoito on eri maissa hyvinkin erilaista. Suomessa astmakuolleisuus ei ole lisääntynyt, vaikka sympatomimeettejä käytettään yhä enemmän. Suomessa on yleistä käyttää inhaloi-tavaa steroidia aina inha- loitavan sympatomimeetin kanssa. Nyt tämä hyväksi havaittu yhdistelmähoito aiotaan kieltää puutteellisen asiantuntijasuosituksen pohjalta.

Vanhusten verenpaineen hoito

Jokin aika sitten vanhusten verenpaineen hoidosta keskusteltaessa korostettiin, että liian voimakas verenpaineen lasku lisää mortaliteettia - paras on tunnetusti hyvän vihollinen. Mutta mikä on optimi: minkäikäisiä vanhuksia pitäisi hoitaa, mitä paineita ja mihin lukemaan tulisi pyrkiä?

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Pienempikin ASA-määrä riittää

Viime vuosikymmenen suurimpia kliinisen lääketieteen havaintoja on ollut asetyylisalisyylihapon merkityksen toteaminen aivovaltimotukosten ehkäisyssä. Merkitys perustuu asetyylisalisyylihapon verihiutaleiden kokkaroitumista estävään vaikutukseen. Tähänastisissa tutkimuksissa ASA:n annos on ollut noin 300 mg päivässä (suunnilleen ASAn anti-inflammatorinen annos), mikä on huomattavasti enemmän kuin se määrä, joka tarvitaan verihiutale-efektin saamiseksi.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Trombosyytit ja sydäninfarkti - uusi yhteys

Trombosyyttien merkitys akuutin sydäninfarktin etiologiassa on tunnetusti keskeinen, sillä trombosyyttien kokkaroituminen on tromboosin syntymisen ehto. DART-tutkimuksen yhteydessä, jossa selvitettiin dieetin ja infarktin yhteyksiä, kerättiin myös tieto infarktipotilaiden trombosyyttien koosta. Tutkijat ovat nyt analysoineet verihiutaleiden koon ja infarktiriskin yhteyksiä.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Kohdun runko-osan syövän papillaarinen muoto: Cave!

Kohdun runko-osan rauhassyövän ennuste on yleensä erinomainen, etenkin jos kasvainkudos ei ole tunkeutunut lihaskerrokseen. Yhdysvaltalaiset tutkijat selvittivät 227 peräkkäisen leikkauskelpoisen ja kliinistä 1. vaihetta edustavan kohtusyöpäpotilaan kohtaloa. Invaasiota myometriumiin ei todettu 98 potilaalla, ja heistä tauti uusiutui seitsemälle riittäväksi katsotusta hoidosta huolimatta (vuoden 1983 jälkeen näille potilaille ei annettu sädehoitoa ennen leikkausta).

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Siirtyyko hepatiitti C sukupuoliyhteydessä?

Miten hepatiitti C-viruksen (HCV) tartuntareittejä voi tutkia? Pulman ratkaisi yhdysvaltalainen hemofiliapotilaita tutkiva ryhmä. Yhteensä tutkittiin 231 potilasta ja heidän 234 naispuolista partneriaan. Hemofiliaa sairastavat olivat saaneet useita verensiirtoja, joten he olivat altistuneet sekä HIV- että HCV-tartunnalle.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Suomi mukaan lääketieteen ja terveydenhuollon eurooppalaiseen tuotekehittelyyn

Suomi on aikaisemmin osallistunut eräisiin Euroopan Yhteisön tutkimusohjelmien projekteihin, mutta lääketieteen tutkimusohjelma Biomed on nyt kokonaisuudessaan suomalaistutkijoidenkin ulottuvilla. Kovin paljon ei jäsenmaksuille vastinetta odoteta saatavan ensi vuosina, mutta tutkijoita kannustetaan tekemään tätäkin kautta työtään tunnetuksi. Biomed tukee lähinnä monikansallisen tutkimusyhteistyön koordinointia, ei itse tutkimusta. Huolta on herättänyt kysymys, mistä Suomi ottaa ecut jäsenmaksuihin: menevätkö tutkimusmäärärahat yhteistyön kuluihin ja miten eurosuuntaus ohjaa kansallista tutkimusrahoitusta?

Marianne Jansson

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa: Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta säädettävä lailla

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti maaliskuussa lakiluonnoksensa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta sekä tähän kuuluvasta toimeentuloturvasta ja palveluista. Laki korvaisi nykyään voimassa olevat valtioneuvoston päätökset pakolaisten toimeentulon turvaamisesta sekä pakolaisten vastaanoton järjestämisestä ja korvaamisesta, ja luonnos noudattaa muutamin tarkennuksin ja täydennyksin näiden sisältöä.

Kaksi kilpailevaa lääkärilinjaa

Suurelle yleisölle on nyt tarjolla uusi keino saada tietoa sairauksista ja niiden hoidosta: puhelinnauhoitteet. Maaliskuun alkupuolella aloitti toimintansa kaksi tämän alan yrittäjää: Teledoc Oy, jonka Teemana terveys -palvelu toimii Helsingin verkkoryhmän alueella ja Helsingin Lääkärikeskus-yhtymän Lääkärilinja, johon voi soittaa koko maasta.

Lääketieteen toimittajat - uusi hallitus

Lääketieteen toimittajien yhdistyksen puheenjohtajana 1992 jatkaa Maarit Huovinen Kotiliedestä. Yhdistyksen sihteeriksi valittiin Leena Mäntymaa Terveydenhoitajaliitosta. Muut hallituksen jäsenet ovat Jaakko Kyläsalo/TV 1 (varapj.), Ulla-Maj Lindborg/YLE, Aktuellt (kansainväliset asiat), Marjatta Peltoniemi/freelancer (rahastonhoitaja), Jali Ruuskanen/Terveys 2000 ja Pirkko Vuorio/Vauva-lehti.

Sukulaiskansojen lääkäriseura elpyi vuosikymmenien tauon jälkeen

Sukulaiskansojen vanha yhteistyöelin, Suomalais-Unkarilais-Eestiläinen Lääkäriseura on herätetty henkiin vuosikymmenien tauon jälkeen. Seuran ensimmäinen yhteistyöhanke julkistettiin maaliskuussa, kun lahjakirja Viroon lähtevistä lääkkeistä luovutettiin Lääkäriliitossa.

Kuinka mutkikas matemaattisen mallin pitäisi olla?

Tutkija yrittää löytää mallin, joka on paras. Ensiksi on kuitenkin määriteltävä, mitä sana paras tarkoittaa.

Toimittanut Erkki Karjalainen

Sairaus sairaudessa olevassa sairaudessa

Henkilökohtainen terveys on kuin mikrotietokone. Jos sen menettää, seuraa epätoivoinen halu entisen statuksen takaisinsaamiseen. Vertaus voi ontua: mikrotietokoneen saa aina uuden, jos entisestä aika jättää, mutta keskushermostovauriosta johtuvaa ontumista ei välttämättä saakaan pois. Ainakaan vaihtamalla kasettia.

Sir Arthur Conan Doyle ja Sherlock Holmes

Arthur Conan Doyle syntyi 22.5.1859 Edinburghissa, Skotlannissa, englantilais-irlantilaisista vanhemmista, jotka olivat hartaita katolisia. Doylen isä oli köyhä taiteilija, jonka oli elätettävä itsensä ja perheensä pikkuvirkamiehen niukoilla tuloilla.

Arno Forsius

Sairaalaoloja järjestellään

"Vårt land är sedan gammalt känt som en hemvist för ögon-sjukdomar och blindet," kirjoittaa V. Grönholm vuonna 1934 silmäsairauksien hoidon järjestelyä koskevassa katsauksessaan, joka oli ensimmäinen lajissaan. Hän arvioi, että vajaan neljän miljoonan väestöstämme noin 1 % eli 40 000 etsi vuosittain lääkärinapua silmäsairauksiinsa. Jos Suomessa käännyttäisiin silmälääkärin puoleen yhtä herkästi kuin Ruotsissa, olisi määrä lähes 60 000. Aktiivisia silmälääkäreitä oli maassamme tuolloin 25, joista 15 Helsingissä, mutta kaikki maan tuhat lääkäriä olivat läpikäyneet 3,5 kuukauden oftalmologian kurssin, joten Grönholm katsoo jokaisen lääkärin pystyvän hoitamaan yksinkertaisia silmäsairauksia. Hän korostaa, että maan kaikkiin suurin sairaaloihin olisi saatava silmätautiosasto. Hoitopaikkoja olisi silloin 125 ja se olisi riittävästi. "Regeln bör alltså vara: först en ögonavdelning, sedan en i öppen och fri konkurrens tillsatt ögonläkare, icke tvärtom."

Kyllikki Kauttu

Irakin kauppasaarto on romahduttanut väestön terveydentilan

Elokuussa 1990 julistetun Irakin kauppasaarron tavoite on Saddamin kukistaminen. Käytännössä se on johtanut aliravitsemukseen ja lapsikuolleisuuden moninkertaistumiseen.

Toimittanut Leena Tuuteri

In Memoriam Erkki Jäämeri 27.12.1909-9.3.1992

Suomen Lääkäriliiton kunniajäsen professori Erkki Jäämeri kuoli 82 vuoden ikäisenä ilmeisesti jo kauan oireettomana piilleen, mutta vain parin kuukauden sisällä kohtalokkaaksi kehittyneen syöpäsairauden murtamana. Hän kuului niihin lääkäreihin, joiden panos viime sotien jälkeisenä aikana lääkärikunnan aseman ja yhtenäisyyden hyväksi sekä myös Suomen terveydenhuollon kehittämisessä oli merkittävä ja kunnioittavan muistamisen arvoinen.

Nimityksiä

Dos., LKT Marja-Leena Kivisaari Helsingin yliopiston diagnostisen radiologian apulaisprofessorin virkaan 1.2.92 lähtien.

1.4.1992 Sairaalalääkärien lisätyöstä solmittu virkaehtosopimus

Solmittaessa virkaehtosopimusta 1.3.1990- 29.2.1992 väliselle ajalle asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotukset sairaalalääkärien sairaalassa suorittaman lisätyön korvausperusteista. Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteinen työryhmä sai työnsä päätökseen helmikuussa 1992.

Björn Eklund Mikko Kangas