Miehen terveyseuro on 70 senttiä

Suomalaisten miesten hoito ja hoiva tulee veronmaksajille merkittävästi halvemmaksi kuin naisten. Asia ei juuri muutu, tarkasteltiinpa menoja kokonaisuutena tai asukasta kohti. Miehet kuluttavat kokonaismenoista lähes 30 % vähemmän kuin naiset ja asukasta kohti tarkasteltuna noin neljänneksen vähemmän. Jokseenkin kaikissa ikäryhmissä 13 vuodesta ylöspäin miesten hoitoon ja hoivaan kuluu rahaa vähemmän kuin naisten (1).

Markku Pekurinen

Miehenkuvia ajassa

Millainen on suomalaisen sosiaalitutkimuksen välittämä mieskuva? Miestutkimuksen alkuna voidaan pitää 1970 ja -80-lukujen taitetta, jolloin julkaistiin Lasse Murron sosiaalipoliittinen tutkimus asunnottomien alkoholistien elinolosuhteista ja elämäntavasta ja Ilkka Taipaleen sosiaalilääketieteellinen tutkimus asunnottomuudesta ja alkoholismista (1,2). Aikansa uraauurtavina tutkimuksina ne nostivat esiin marginaalimiehen ja hänen ongelmansa. Sekä Murto että Taipale ovat näihin päiviin asti tuoneet uutterasti esiin päihdeongelmaisten, asunnottomien ja moniongelmaisten miesten asiaa.

Leo Nyqvist

Siedettävyyden vertailu ei ollut päätarkoitus

Kollega Hannele Koski esittää, että ACE:n estäjä ramipriili sai tutkimuksessa siedettävyyden suhteen ATR:n salpaaja telmisartaania edullisemman aseman. On tietenkin mahdollista, kuten Koski antaa ymmärtää, ja aikaisempien tutkimusraporttien valossa jopa todennäköistä, että merkittävä osa mm. ACE:n estäjä ramipriilin yskähaittavaikutukselle alttiista potilaista on karsiutunut pois ONTARGET-aineistosta sisäänottovaiheessa. Tutkimuksen päätarkoituksenakaan ei ollut vertailla lääkkeiden siedettävyyttä. Ymmärrettävästi saatettiin jopa tavoitella sitä, että molemmat lääkkeet olisivat mahdollisimman hyvin siedettyjä, jotta kliinisissä päätetapahtumissa mahdollisesti saavutettava ero voitaisiin osoittaa johtuvaksi lääkkeen farmakologisista vaikutuksista, ei siedettävyyseroista. Pidimme tärkeänä mainita kapeaksi jäänyt siedettävyysero nimenomaan sen takia, että ONTARGET-tutkimuksessa nämä lääkkeet eivät olleet eriarvoisessa asemassa siedettävyyttä arvioitaessa.

Raimo Kettunen, Ilkka Kantola, Tiina Varis

Pimeys käy päälle
Mustat talvet huolettavat ilmastotutkijaa

Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa muuan muassa maaperään, veteen, lämpötilaan ja valon määrään. Niillä kaikilla on suora tai epäsuora vaikutus ihmisen terveyteen. "Terveyden kannalta pidän ilmastonmuutoksen ehkä pahimpana seurauksena Suomen talvien pimenemistä entisestään, mikä saattaa merkitä itsemurhatilastojemme synkkenemistä", sanoo ilmastotutkija Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta.

Liisa Koivula

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030