Arkipäivä

Naislääkäri, lastensa yksinhuoltaja, seisoo sairaalan edessä tilaamassa taksia. Taas myöhässä päiväkodista. Syövänhoidon suunnittelu oli vienyt enemmän aikaa kuin olisi pitänyt. Potilas, liikemies, sattuu paikalle ja tarjoaa kyytiä. Lääkäri empii hetken, mutta ottaa ahdingossa tarjouksen vastaan. Hoitopaikan edessä, Mersun valokiilassa, seisovat päiväkodin johtaja ja surkea lapsi. Johtaja antaa kollegan kuulla kunniansa ja uhkaa lastensuojelulla. Äiti ja lapsi luimistelevat autoon. Ajellaan hiljaisuuden vallitessa. Lähtiessä lääkäri pyyhkii kurahousun tahrat nahkapenkiltä.

Päivi Hietanen

Elinsiirtoja tehdään myös pandemian aikana

Tero Ala-Kokko ym. käsittelivät Lääkärilehdessä 44/2009 (s. 3755-8) ansiokkaassa katsauksessaan tehohoidon mahdollisuuksia influenssa A(H1N1)v-pandemiassa. Toisin kuin kirjoittajat toteavat, nykyisessä pandemiatilanteessa elinsiirtokirurgian kategorinen poissulkeminen koko maassa ei vaikuta tarpeelliselta.

Krister Höckerstedt, Jorma Sipponen, Heikki Sairanen

Vältettävissä oleva kuolleisuus - mikä olikaan päätulos?

VTT Kristiina Manderbacka ym. kirjoittivat Lääkärilehdessä 43/2009 (s. 3669-74) tutkimusraportissaan terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevan kuolleisuuden aluekehityksestä vuosina 1992-2003. Artikkelin päätulokseksi olisi esitettyjen tietojen perusteella nostettava terveydenhuollon tuottama terveyshyöty kaikissa sairaanhoitopiireissä, ei kirjoittajien esittämä alueiden välisten erojen kasvu.

Matti Rimpelä

Alue-erojen kasvu on huolestuttavaa

Kiitämme Matti Rimpelää tärkeistä huomioista. Hänen havaintonsa yleisestä suotuisasta kehityksestä on tulostemme valossa oikea ja tukee argumenttia, että terveydenhuoltoon tehdyillä lisäpanostuksilla on myös onnistuttu tuottamaan lisää terveyttä. Tulos suotuisasta kehityksestä Suomessa, samoin kuin monissa muissa maissa, on kuitenkin raportoitu jo aiemmin (1,2), ja näin ollen katsoimme tärkeäksi keskittyä juuri alueellisiin eroihin.

Kristiina Manderbacka, Sakari Karvonen, Martti Arffman, Ilmo Keskimäki

Tutkimusmatkailija syöpäsolujen maailmassa

Professori Johanna Ivaska vertaa tutkijan ammattia taiteen tekemiseen: äärimmäisen innostavaan työhön mahtuu niin luovan riemun kuin epätoivonkin hetkiä. Lääkärit hän haluaisi houkutella takaisin perustutkimuksen pariin.

Mari Vehmanen

Äänestäjät ovat puhuneet

Lähes joka toinen jäsen äänesti viikko sitten päättyneissä Lääkäriliiton valtuuskunnan vaaleissa. Tulos on hapanimelä. Äänestysprosentti 48,8 nousi 1,2 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista, ja jo jonkin aikaa käynnissä ollut äänestysaktiivisuuden lasku näyttää taittuneen. Tämä on selkeä torjuntavoitto järjestödemokratialle, mutta vasta yli 50 prosentin äänestysvilkkaus olisi ollut aivan oikea voitto.

Hannu Ollikainen

Miksi huonoja kuntoutussuunnitelmia yhä tehdään?

Vaikeavammaisille tehtyjen kuntoutussuunnitelmien tasosta julkaistaan tässä Lääkärilehdessä selvitys, joka herättää paljon kysymyksiä (Paltamaa ym. s. 2853-60). Se päätyy hämmästyttävän samanlaiseen tulokseen kuin aikaisempi selvitys Lounais-Suomessa vuosina 1992-1998 tehdyistä vaikeavammaisten kuntoutussuunnitelmista (1).

Juhani Ruutiainen

Kaularangan kiertomanipulaatio voi olla hoitovirhe

Lääkärilehdessä 35/2009 Potilasvahinkolautakunnan ratkaisuja -palstalla Juhani Kaivola ja Lasse Lehtonen käsittelivät niskakipujen manipulaatiohoitoja. Artikkeliin viitaten, nykypäivänä ei enää pitäisi käyttää diagnoosina "niskakipua". Niskan seudussa on koko joukko erilaisia vikoja ja tauteja, jotka aiheuttavat kipuja, mutta jotta päästäisiin täsmähoitoon, tulee tehdä ensin täsmädiagnoosi.

Erkki J. Valtonen

Oikeuden olisi kuultava asiantuntijoita Lanton hoitoratkaisuista

Heikki Aho ihmetteli Lääkärilehdessä 44/2009 sitä, minne saattohoitoväki on kaikonnut kun kollegaa syytetään (s. 3741). Koen olevani yksi niistä, jotka vuosikausia ovat korostaneet periaatteita, joiden sovellutuksia nyt raastuvassa puidaan.

Juha Hänninen

Vauvojen oikeudet ovat lastenpsykiatrin missio

Varhaisvuosien ympäristö vaikuttaa lapsen kehitykseen jopa enemmän kuin on uskottu. - Vauvat pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon kriisien jälkihoito-ohjelmissa, vaatii lastenpsykiatri Pälvi Kaukonen.

Sanna-Kaisa Hongisto

Mitä influenssaepidemia merkitsee lääkäreille?

Sikainfluenssa on muuttunut paikallisesti leviäviksi epidemioiksi. Laajoja tartuntoja on etenkin pohjoisessa: Sodankylässä, Rovaniemellä, yhä enemmän Oulun seudulla ja paikallisesti Kuopion seudulla. Jos kokemukset ulkomailta toistuvat Suomessa, epidemia-aalto alkaa koko maassa neljän viikon kuluessa.

Hannu Syrjälä

Hopea-paperi - eurooppalainen suositus geriatrian kehittämiseksi

Vanhustenhoito on jälleen ollut puheenaiheena Suomessa eduskunnan välikysymystä myöten, ja mm. keskustelu vanhusten "kuolemanpilleristä" on kuohuttanut mieliä. Lääninhallitusten selvitykset vanhusten laitoshoidosta toivat esille puutteita ja saivat paljon julkisuutta. Hoidon laadun epätasaisuuteen on kiinnitetty huomiota myös eurooppalaisella tasolla.

Timo Strandberg, Pentti Koistinen

Vastasyntyneiden GBS-taudin ehkäisy - ikuisuuskysymys lähellä ratkaisua?

B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (GBS) tunnetaan erityisesti vastasyntyneen lapsen invasiivisen infektion aiheuttajana. Suomen sairaaloiden GBS-positiivisista veriviljelyistä kolmannes on peräisin vastasyntyneistä (1). Sairastuneista lapsista valtaosa saa infektion äitinsä synnytyskanavasta, jossa GBS-kolonisaatio on yleensä oireeton ja äidille harmiton (2).

Jukka Uotila

Missä ovat Pekka Lanton puolustajat?

Paljon julkisuutta saanut kollega Pekka Lanton asia on valtakunnallisten tiedotusvälineiden mukaan edennyt Mikkelin käräjäoikeuteen. Miestä on riepoteltu runsaasti asioista, jotka vaikuttavat lähinnä erilaisten auktoriteettien vuosikausia korostamien asioiden käytännön sovelluksilta.

Heikki Aho

Kättely ei ole potilastyön kulmakivi

Kollega Jaakko Elo totesi Lääkärilehdessä 43/2009 (s. 3640), että kättelykielto on hätävarjelun liioittelua. Samassa yhteydessä hän ounasteli, että minä olisin kättelykiellon "isä". En ole. Epäilen näet itsekin, voiko kättelykiellolla estää hengitystievirusten leviämistä väestötasolla. Toisaalta infektio-osastollamme emme juuri kättele. Siis diskrepanssia? Summa:

Heikki Peltola

Suomalaisturistien lääkärinä Espanjan auringon alla

Yleislääketieteen erikoislääkäri Sirpa Laukkonen sai tarpeekseen espanjalaisen terveyskeskuksen tappotahtisesta urakkatyöstä viimeisenä erikoistumisvuotenaan. Nyt hän työskentelee Aurinkorannikon nykyaikaisimmalla yksityisklinikalla ja auttaa suomalaisia - kirjaimellisesti hädässä kuin hädässä.

Tuula Koponen, Pentti Väistö

Entä jos sinulla olisi kaikki tieto?

Terveydenhuollon tietojärjestelmiä on moitittu vajavaisesta tuesta pitkäaikaissairauksien hoidossa. Kyseessä ei ole kuitenkaan luonnonlaki, vaan eräänä päivänä tietojärjestelmät tarjoavat kaiken tiedon, jota terveydenhuollon ammattihenkilö työssään tarvitsee. Mitä tekisit, jos sinulla olisi kaikki tarvitsemasi tieto vastuullasi olevasta väestöstä? Tietäisit heidän sairaushistoriansa, palvelujen nykykäytön ja sen kustannukset, tuntisit heidän riskiprofiilinsa ja osaisit ennustaa diabeteksen puhkeamisen, sydäninfarktin tai aivohalvauksen todennäköisyyden. Entä jos käytössäsi olisi "kolme toivomusta", jotka tulevaisuuden tietojärjestelmät lupaisivat muinaisen pullon hengen tavoin toteuttaa?

Mikko Nenonen, Risto Ihalainen

Lyhyesti

"Kouvolaan tulee lääkäriharjoittelijoiden opetusterveyskeskus. Viisi Kuopion yliopiston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa on jo käynyt tutustumassa terveyskeskuksen toimintaan. Opetusterveyskeskuksena toimimisesta on sovittu myös Helsingin yliopiston kanssa."

Masennus ei ole lisääntynyt

Julkisessa keskustelussa kuulee usein väitettävän, että masennus on lisääntynyt. Monet ovat huolissaan ihmisen kyvystä kestää nykyistä elämänmenoa ja uskovat, että olemme kaikki matkalla masennukseen. Ensin kuormitumme, sitten tila muuttuu syväksi uupumukseksi. Mikään ei kiinnosta eikä tuota enää mielihyvää. Osa hakeutuu ammattiauttajan pakeille ja tila määritellään depressioksi.

Jouko Lönnqvist

Masennus on lisääntynyt

Depressiotutkijat ovat Suomessa toistuvasti tuoneet esille, että masennuksen määrä ei väestössä ole lisääntynyt. Samaan aikaan kuitenkin depression takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on parissakymmenessä vuodessa lisääntynyt räjähdysmäisesti ja masennuslääkkeiden käyttö on moninkertaistunut. Selitykseksi on esitetty masennuksen tunnistamisen ja hoidon tehostumista, avun hakemisen lisääntymistä, työelämän muutoksia ja masennuslääkkeiden käyttöaiheiden laajenemista.

Hasse Karlsson