Risikon malliin ei löydy päivystyksen osaajia

Sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Raija Niemelä käsitteli peruspalveluministeri Paula Risikon esittämää mallia terveydenhuollon rakenteiksi Edunvalvoja-palstalla Lääkärilehdessä 41/2009 (s. 3461). Yhdyn Niemelän ihmettelyyn siitä, miten Risikon mallissa olisi tarkoitus hoitaa 40-60 sosiaali- ja terveysalueen ympärivuorokautinen päivystys. Päivystyksen osaajista on jo nyt pulaa.

Eija Vaula

Ilmaisuni oli epätarkka

Kiitän kollega Eija Vaulaa mielenkiinnosta. Ilmaisuni oli hieman epätarkkaa. Erikoissairaanhoidon erikoislääkärien tuominen perusterveydenhuoltoon vastaanottotoiminnan etulinjaan voi lisätä erikoissairaanhoidon kysyntää ja volyymiä. Olen samaa mieltä kollega Vaulan kanssa siitä, että päivystyksen suunnitteluun, kehittämiseen, johtamiseen ja nuorten kollegojen työskentelyn tueksi tarvitaan erikoislääkäriosaamista.

Raija Niemelä

DRG - keisarista palvelijaksi myös kardiologiassa?

Lääkärilehdessä 33/2009 professori Juhani Airaksinen kardiologikollegoineen ehdotti luopumista DRG-järjestelmästä kardiologisten hoitojen hinnoittelun perustana (s. 2544- 5). Kritiikki kohdistui erityisesti kardiologisten DRG-ryhmien epähomogeenisuuteen, perusluokitusten (diagnoosi ja toimenpide) kirjaamiseroihin ja DRG-ryhmiin perustuvan hinnoittelun kilpailua vääristäviin ominaisuuksiin.

Jorma Lauharanta, Eero Linnakko

Kättelykielto on hätävarjelun liioittelua

Toukokuussa 2009 HUS:n sairaaloissa astui voimaan kättelykielto. Kiellon isä lienee professori Heikki Peltola. Sitä on perusteltu sillä, että sairaalabakteerit ja muut taudit leviävät kosketuksen välityksellä. Menettelyä on sitten noudatettu ja siitä on muodostunut HUS:n sairaaloissa vakiintunut tapa. Tapa leviää myös muun kansan keskuuteen, kuulemma lastentarhoissa naperotkaan eivät enää kättele. Kättelykielto saattaa jopa ulottua lopulta koko maahan. Ehkä tulevaisuudessa presidentti ei enää kättele vastaanotollaan vieraitaan.

Jaakko Elo

SPR:n avustustöissä lääkäri venyy moneksi

SPR:n lääkäreitä tarvitaan koleraepidemian keskellä lääkärintöihin, mutta myös käytännön asioiden järjestelijäksi ja joskus jopa autokorjaamon pitäjäksi. Infektiolääkäri Heli Siikamäelle työn moninaisuus on tuttua. Silti lähtö Zimbabwen kolera-alueelle viime talvena jännitti - samoin kuin jokainen aiempikin komennus.

Essi Kähkönen

Työnohjaus on keino uupumisen käsittelyyn

Moni lääkäri toivoo työnohjausta, mutta sitä ei ole saatavilla, ilmenee keväällä julkaistusta lääkärikyselystä. Työnohjausta kaipaavat ovat usein uransa alkuvaiheella olevia lääkäreitä, ja useammin naisia kuin miehiä. Voidaankin arvioida, että tulevaisuudessa työnohjauksen tarve lisääntyy.

Kristiina Toivola

Paikallinen sopiminen on tarkkuuslaji

Viime aikoina on kysytty, kieltääkö Lääkäriliitto kaikkien paikallisten sopimusten solmimisen? Kysymys yllättää ja pysäyttää miettimään, miksi tällainen tiedustelu esitetään. Käsitykseni on, että Lääkäriliitto on edelläkävijä paikallisten sovellusten osapuolena.

Markku Kojo

Voiko mediassa menestyä?

Lääkärit kyselevät, miten niiden toimittajien kanssa oikein pärjää? Parhaiten sanottavansa saavat perille ne, jotka toimittajat oppivat tuntemaan hyvinä yhteistyökumppaneina. Heidän puoleensa käännytään uudelleen, ja he onnistuvat saamaan viestinsä läpi mediassa.

Päivi Hietanen

Pitäisikö kaikille nivelreumaa sairastaville määrätä statiinia?

Nivelreumaan liittyy 1,5-4-kertainen sydän- ja verisuonisairauksien riski (1). Suurin osa nivelreumaan liittyvästä suurentuneesta kuolleisuudesta on kardiovaskulaarisairauksien aiheuttamaa (2). Nivelreuman ja reumalääkkeiden vaikutusta sydän- ja verisuonisairauksien riskiin on käsitelty kotimaisessa katsauksessa (3).

Kari K. Eklund, Petri Kovanen

Geriatriaa ja pediatriaa ei pidä laittaa vastakkain

Geriatrisen koulutuksen vähäisyydestä uutisoitiin Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtajan Kari Pylkkäsen lausuntojen pohjalta äskettäin laajasti. Jaamme huolen täysin, mutta esitetty geriatrian ja pediatrian vertailu on käsittämätöntä ja harhaanjohtavaa. Virkojen määrän arvioinnissa ei voida missään nimessä käyttää olemassa olevia muiden erikoisalojen virkoja. Molempien alojen koulutuksessa on paljon kehitettävää, jota ei kuitenkaan pitäisi tehdä repien vaan rakentaen.

Marjatta Lanning, Matti Korppi, Jussi Mertsola

Sittenkin sekä lapset että vanhukset

Kollegat Marjatta Lanning, Matti Korppi ja Jussi Mertsola kommentoivat geriatrian ja pediatrian vastakkainasettelua esittelevää Suomen Tietotoimiston toimittajan kirjoittamaa uutista. Kollegojen kirjoituksen kärki kohdistuu sellaisiin selvityksiin ja väittämiin, jotka ovat lähtöisin toimittajan perusteellisesta selvitystyöstä ja toimittajan hieman kärjistäen esille nostamasta geriatrian ja lastentautien aloilla toimivien lääkärimäärien vertailusta. Oma osuuteni kyseisessä sanomalehtijutussa on ollut valmiin aineiston kommentoiminen puhelimitse.

Kari Pylkkänen

Sotatraumojen purkamisen aika on nyt

Jos lääkäri ei tunne potilaan menneisyyttä, on kuin ihmiseen olisi väärät käyttöohjeet. LT Ritva Tuomaala ymmärtää nyt, kuinka tärkeätä on tuntea vanhuspotilaan elämäntarina.

Potilastapauksista oppia syöpäkivun hoidosta

- Syöpäkivun hoidosta tehdyn kyselytutkimuksen esimerkkitapauksiin laadituista mallivastauksista voi päivittää tietojaan tyypillisten hoito-ongelmien ratkaisuista.

Eeva Siiskonen, Katri Hamunen, Leila Niemi-Murola, Eija Kalso

Käypä hoito -suositusten tulevaisuus on vaarassa

Käypä hoito -suosituksista on muotoutunut 15 vuoden aikana yksi suomalaisen terveydenhuollon laadun kulmakivistä. Suositusten laatimisesta vastaavat kaikkien arvostamat kollegat, ja tämä sisältötyö on perustunut vapaaehtoisuuteen. Käytännön toimet, suositusten editointi ja informaation jakelu ovat sujuneet Duodecimin siipien suojassa. Toimintatapa on taannut suositusten riippumattomuuden niin palveluntuottajan kuin lääkärin ja potilaankin näkökulmasta.

Timo Kaukonen

Lyhyesti

"Johtajilla ja lääkäreillä on parhaat palkat kunta-alalla. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) kokoaman tilaston mukaan parhaiten tienaavat sairaanhoitopiirinjohtaja ja osastonylilääkäri. Huonoimmin palkattuja ovat päiväkodin harjoittelija ja psykologiharjoittelija."

Kyllä se kipu hoidetaan - rauhoittukaa
Lääkärien näkemykset syöpäkivun hoidosta

Suomen ensimmäinen kipuklinikka aloitti toimintansa HYKS:ssä vuonna 1979. Klinikan pioneeri dosentti Irma Tigerstedt kirjoitti tuolloin artikkelissaan "Kivun hoito on lääkärin tärkeimpiä tehtäviä", että "syöpäkipu lienee vaikeimpia ihmissuvun murhenäytelmiä, koska itse tautiin liittyy paljon tuskaa, väsymystä, pahoinvointia sekä invaliditeetin, rujoutumisen ja kuoleman pelkoa" (1). Vuosi sitten Lääkäriliitto osallistui Kansainvälisen Kivuntutkimusyhdistyksen syöpäkivun teemavuoteen selvittämällä nykylääkärien tietoja ja ajatuksia syöpäkivun hoidosta. Aihetta on aiemmin selvitetty kolmesti (1985, 1990, 1995) (2,3,4). Miten tietomme ja taitomme ovat kehittyneet?

Eija Kalso

Tiimityö tuottaa tulosta liikuntasuosituksissa

Liikuntaa pitäisi kliinisen fysioterapian professorin Arja Häkkisen mukaan hyödyntää sairauksien hoidossa nykyistä tehokkaammin. Kuntoutuksen vaikuttavuustutkimus on tuonut keinoja räätälöidä harjoitteet yksilöllisiksi ja toisaalta nykyiset leikkaushoidot mahdollistavat liikkumisen entistä varhaisemmin.

Anja Kaisanlahti

Uusi rokote Japanin aivotulehdukselta suojaamaan

Muutaman viikon kestävän kaupunkimatkan aikana turistin infektioitumisriski on pieni: alle yksi miljoonasta matkailijasta sairastuu Japanin aivotulehdukseen. Markkinoille on loppukesästä tullut uusi, Vero-soluissa kasvatetun flaviviruksen SA14-14-2-viruskannasta Euroopassa valmistettu niin sanottu toisen polven inaktivoitu Ixiaro-niminen rokote.

Hanna Nohynek

Lääkäritutkijat - häviävä voimavara?

Kliinisten alojen professorit ovat pitkään olleet huolissaan siitä, että lääketieteen opiskelijoita tai erikoistumassa olevia lääkäreitä on vaikea saada innostumaan tutkimustyöstä. Sama havaittiin jo aikaisemmin prekliinisissä oppiaineissa, joissa esim. assistenttien virat alkoivat täyttyä muun kuin lääketieteellisen koulutuksen saaneilla. Kesällä Suomen Akatemia ja Ruotsin Vetenskapsrådet julkistivat teettämänsä kansainvälisen selvityksen maidensa kliinisen tutkimuksen tilasta (1). Sen mukaan tutkimus on yleisesti korkeatasoista ja melko laajaa, mutta julkaisumäärien suotuisa kehitys ei enää jatku.

Tapani Rönnemaa

Uusin asein pullon henkeä vastaan

Viinankäyttö vei viime vuonna hautaan enemmän suomalaisia kuin koskaan. Viidessä vuodessa alkoholikuolleisuus on lisääntynyt 40 % ja tullut työikäisen väestömme yleisimmäksi kuolinsyyksi (1). Alkoholin kokonaiskulutus on yli 10 litraa sataprosenttista alkoholia, eli yli pullo Koskenkorvaa tai mäyräkoirallinen keskiolutta joka viikko jokaista suomalaista kohti. Päihdeongelmaiset täyttävät terveydenhuollon toimipisteet, mutta ongelmaan ei ole saatu otetta.

Onni Niemelä