Kaikkemme annamme ja mikään ei riitä

Ovatko sairaalan tehokkuusvaatimukset ristiriidassa potilaan elämän kokonaisuuden kanssa? Joutuuko lääkäri päättämään asioista lääketieteellisin perustein silloinkin, kun potilaan näkökulmasta sosiaaliset syyt painaisivat enemmän? Tässä numerossa julkaistavassa, kolmen sisätautiosaston käytäntöjä kuvaavassa alkuperäistutkimuksessa on kuvattu tilanteita, joissa potilaan tarpeet toteutuvat heikonlaisesti. VTM Riikka Lämsän ja TtM Laura Mäkelän tutkimuksessaan (s. 2552-7) saamat tulokset eivät ole yllättäviä: aiemminkin on esitetty huomioita siitä, että sairaalassa ihminen riisutaan identiteetistään ja intimiteetistään (1).

Päivi Hietanen

Mistä tiedämme, hoidetaanko vanhuksia hyvin?

Suomalaisten terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet 20 viime vuoden aikana, ja tyytyväisyys julkiseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään on vankka (1,2). Siten myös sairauksia hoidetaan ilmeisen hyvin. Silti vanhusten hoitoa kritisoidaan niukaksi ja sen laatua moititaan. Tilastolliset tarkastelut tukevat havaintoa niukkuudesta (3), mutta laadustakin tarvittaisiin kattavaa tietoa.

Marja Vaarama

Lasten raudansaanti kaipaa taas huomiota

Lasten raudanpuutteen selvittelyt näyttävät yleistyvän. TYKS:n lastentautien klinikan diagnoositiedostot vahvistavat kliinisessä työssä tehdyn havainnon. Vuosina 1999-2005 raudanpuuteanemiasta tehtiin keskimäärin 19 diagnoosia vuodessa, mutta vuosina 2006- 2008 jo 48 diagnoosia.

Päivi Lähteenmäki

Insuliiniuutisointi olisi kaivannut asiantuntijakommentteja

Euroopan diabetestutkijoiden yhdistyksen EASD:n julkaisemassa Diabetologia-lehdessä julkaistiin kesäkuun lopussa neljä tutkimusta, jossa selvitettiin mahdollista insuliinihoidon ja syövän välistä yhteyttä. Tutkimuksen tuloksista uutisoitiin myös Suomessa. Uutisten mukaan Saksassa tehdyssä tutkimuksessa oli saatu viitteitä siitä, että glargiini-insuliinin (Lantus) käyttäjillä esiintyisi hieman enemmän syöpiä kuin muita diabeteslääkkeitä käyttävillä.

Hannele Yki-Järvinen

Kielenkehityksen häiriöstä valmistumassa Käypä hoito -suositus

Lastentautien erikoislääkäri Leena Isotalo ym. käsittelivät lasten kielenkehityksen häiriöitä artikkelissaan Lääkärilehdessä 23/2009 (s. 2114-6). Jo artikkelin otsikossa todettiin, että valtakunnallista ohjeistusta tarvitaan.

Marja Asikainen

Yliopisto saa lääkäristä kuuntelevan rehtorin

Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen johtajasta, palliatiivisen lääketieteen professori Kaija Hollista tulee syyslukukauden alkaessa koko yliopiston rehtori. Vuodet syöpälääkärinä ovat Hollin mukaan olleet paras mahdollinen koulu yliopiston rehtorin tehtäviin.

Mari Vehmanen

Kansanvallan ylistys

Kansanvalta ei kulu käytöstä vaan käyttämättömyydestä. Hyvin vähän tai väärin käytettynä kansanvalta kuluu jopa pois. Lääkäriliiton valtuuskuntavaaleista tulevana syksynä olisi hyvä tehdä esimerkki siitä, miten järjestötason kansanvalta kasvaa ja kukoistaa kovassa käytössä.

Hannu Ollikainen

Lasertoimenpiteille on tarvetta eturauhasen liikakasvun hoidossa

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun haittaavimpia oireita ovat kerääntymisoireet eli tihentynyt virtsaamisen tarve, virtsapakko-oire ja virtsankarkailu. Myös yöllinen virtsaamisen tarve, nokturia, huonontaa elämänlaatua ja aiheuttaa kaatumisvaarankin ikämiehille. Tyhjenemisoireet eivät useinkaan ole niin haittaavia, mutta jäännösvirtsan lisääntyminen, munuaistoiminnan alkava huonontuminen ja pahimmillaan ylivuotoinkontinenssi ja virtsaumpi johtavat helposti virtsainfektioon, urosepsikseen tai hematuriaan. Eturauhasoireet voivat myös lisätä sydän- ja verisuonihäiriöiden riskiä. Virtsaummen on todettu ennakoivan kardiovaskulaarioireiden pahenemista vuoden kuluessa ja mahdollista kuolleisuutta (1,2,3).

Martti Ala-Opas

Huipputuloksiin päästään vain laatua seuraamalla

Systemaattinen hoidon laadun parantaminen edellyttää hoitotulosten seurantaa, toimintatapojen kehittämistä ja muutosten varmistamista. Vertailut omiin aikaisempiin ja muiden tuloksiin sekä parhailta oppiminen ovat laadun parantamisen perusta ja mahdollistavat resurssien oikeaan osuvan kohdistamisen.

Jorma Komulainen, Klas Winell

Johtamiskoulutusta pidetään tiedekunnissa tärkeänä

Olli Lappalainen käsitteli lääkärien johtamiskoulutusta kirjoituksessaan edunvalvoja-palstalla Lääkärilehdessä 23/2009 (s. 2117) otsikolla Mojovaa päätöksentekoa. Toisin kuin Lappalainen esittää, edustamamme tiedekunnat ovat suhtautuneet vakavasti johtamiskoulutuksen lisäykseen ja ryhtyneet erittäin ripeästi asian vaatimiin toimiin. Tiedekunnissa on myös ryhdytty suunnittelemaan tai on jo käynnistetty mahdollisuus myös 30 opintopisteen (op) laajuiseen johtamiskoulutukseen niille lääkäreille, jotka sitä haluavat.

Jukka Mustonen, Jukka Pelkonen, Tapani Rönnemaa, Markku Savolainen

Puolustusvoimat vaatii lääkäreiltä epäeettistä tietojen luovuttamista

Maailma on vaarallinen paikka, ja turvallisuutta yritetään joskus lisätä illusorisilla toimilla. Tällainen - ja lisäksi kollegakuntaa työllistävä ja vaarallinen - ohjeistus on puolustusvoimien esittämä ja STM:n siunaama tulkinta asevelvollisuuslain 96. pykälästä.

Kirsi Kettunen, Nina Lindberg, Hanna Putkonen, Eila Sailas

Sosiaalinen pääoma on Okinawan terveysihmeen vahva selittäjä

Anu Vartiovaara pohti kolumnissaan (SLL 26/2009) mukavalla tavalla pitkäikäisyyden ehtoja. Hän otti esiin geenit ja ravinnon, joita tutkijat ovat tarjonneet okinawalaisten pitkäikäisyyden selitykseksi. Vartiovaara arvelee, että kyse voisi olla kalorirajoituksesta.

Markku T. Hyyppä

Käännekohdasta eteenpäin

Kun pysähtyy hetkeksi miettimään, eletystä elämästä löytyy käännekohta. Ajanjakso, joka muutti kulkusuuntaa. Tilanne, joka jarrutti tai tuuppasi eteenpäin. Tässä kuuden kollegan tarina. Mikä on omasi?

Jaana Ahlblad

Laskimotrombin merkilliset seuraukset

Viisas mies on sanonut, että vain yksi asia ei muutu ja se on muutoksen välttämättömyys.

Leif Lindberg

Lääkärin ammatin evoluutio Mestarivälskäreistä lääketieteen yhteistyön osaajiksi

Lääkärin ammatti on vuosisatojen varrella jalostunut kilpailevien ammattiryhmien puristuksessa. Samoista potilaista ovat kilpailleet niin puoskarit, välskärit kuin maustekauppiaat ja kylvettäjätkin.

Suvi Sariola

Työn ja vapaan rajamailla

Lääkäreiden vapaa-ajan vietolla ja graavilohella on yllättävän paljon yhteistä. Niiden tenho ammentuu samoista kulttuurisista rakennuspalikoista - näin ainakin, jos on uskominen strukturalistisen antropologian isää Claude Lévi-Straussia.

Juha-Pekka Honkanen

Kymmenen kysymystä Charles Darwinista

Kesälehden teeman yksi innoittaja on englantilainen tiedemies Charles Darwin. Kaikki tiedämme hänen nimensä, mutta mitä oikeasti tiedämme hänen elämästään ja tutkimuksistaan? Testaa tietosi ja katso, kuinka hyvin olet kehittynyt muiden lajien mukana.

Sukupolvesta toiseen

Millaista on elämä, kun suvussa on lääkäreitä kahdessa, tai jopa kolmessa polvessa? Isän tai äidin jälkien seuraaminen ei ole itsestään selvää - ja toisaalta lapsenlapsen valinnat voivat avata uusia kiinnostuksen kohteita 88-vuotiaalle isoäidille. Kutsumuksen merkitys ei ole vähentynyt, mutta sen rinnalle on mahduttava muutakin.

Liisa Koivula

Kaunista, mutta miksi?

Kauneus ei olekaan aina katsojan silmässä. Puistomainen luonto viehättää - evoluutiossa syntyneiden sopeutumien takia - ja kaunis ympäristö voi melkein parantaa. Voisiko sairaalan ikkunastakin katsella puita vastapäisen seinän sijaan?

Ulla Toikkanen

Kaksi lääkäriä ja kohtelias kapina Koijärvellä

Suurikin muutos lähtee liikkeelle yksilöistä. Koijärvi oli alkusysäys uudenlaiselle ympäristöajattelulle suomalaisessa yhteiskunnassa. Mukana muutosta tekemässä olivat Kati Juva ja Juhani Pajula.

Anne Seppänen