Vesimies

Joka aamu odotan junaa melkein autiolla asemalla. Niin varhain laiturilla seisoo vain nuori poika josta ei näy kuin huppu ja polvitaipeisiin riippuvat takataskut, vanha tuulensuuntaan taipunut nainen ja viiksekäs kurkkuaan selvittelevä mies, joka syljeskelee tervanruskeaa limaa asfaltille. Asemarakennus on valettu betonista kolmekymmentä vuotta sitten. Laiturille päästäkseen on noustava rappuset joille viikonloppu on jättänyt haisevan lietteen - rouhittua lasia, tupakantumppeja ja muovikasseja jotka vielä löytävät tiensä valaiden vatsoihin.

Katri Lipson

Ilmassa

Hänen nimensä on Mikko tai John tai Mats tai Dieter tai Jean-Luc, ehkä sillä ei ole niin väliä. Hän on yksi monista alle neljäkymmentävuotiaista miehistä tässä lentokoneessa, vaikea sanoa kuka. Ehkä hän on tuo vahva ja vaalea vanhan naisen vieressä varauloskäynnin kohdalla; ehkä hän on tuo lyhyt varhain kaljuuntunut paikalla 13 F. Kenties hän on tuo joka on riisunut silmälasinsa, hieroo hajamielisenä kookkaan nenänsä vartta, aukoo suutaan kai avatakseen lukkoon menneet korvansa. Hänen vieressään käytävän puolella on keski-ikäinen nainen, toisella puolella ikkunapaikalla yksin matkustava pikkupoika - näiden kahden välissä mies istuu ja näyttää varsin koomiselta, sillä hän on huomattavan pitkä. Voi olla, että puhumme nyt hänestä.

Juha Itkonen

Luonnollisia valintoja

Ei matka pitkä ole, mutta tuntuu pitkältä. Pelkkää metsää, miksi niin paljon synkkää kuusikkoa, niin vähän valkeaa koivikkoa eikä ainoatakaan lehmusta, puiden suhina voittaa hädin tuskin liikenteen etäisen huminan, siellä täällä ryhmä samannäköisiä kolosseja kuin missä heidän itsensä on pakko asua, ei ensimmäistäkään kahvilaa eikä edes kauppaa, minne voisi poiketa, vaikkei mitään ostaisi. Harvat naiset ovat samalla asialla, vaeltavat samaan suuntaan ja raahaavat lapsiaan kuin ostoskasseja. Joillakin on hunnut, pakko haistella omaa hengitystään, mahtavatko muslimit syödä valkosipulia, pitkät hameet keräävät kuraa, joutuvatko pesemään käsin vai onko varaa koneeseen? Hän tuntee yksinäisyyttä ja vierautta pelottavasti enemmän kuin juhlapyhien tyhjentämillä kaduilla oikeassa kaupungissa.

Arne Nevanlinna

Elätkö kesän?

Pohjolan kesä tulee äkkiä kuin lähtö keskelle elämää - jäät ryskyvät ja vuokot puskevat esiin toukokuun ensi viikoilla. Tuuli tuoksuu ja ilma soi. Yllättämään suvi ei silti pääse, sillä syvässä on kesän kaipuumme. Muidenkin kuin Anttilan on vaikea välttää keväthuumaa. Karsinakuume nousee ja kansalaiset ampaisevat luonnon helmaan, urbaanit ulos puistoihin, rannoille ja terasseille. Talvella haikailemme etelän pitkiä kesiä ja iltojen lämmintä leyhkää, mutta siihen joku aina sanoo "ettei se sitten tuntuisi samalta..." Eipä niin. Pohjolan kesän suurta merkitystä kuvaa sairaan kysymys: Näenkö kesän? Ikääntyvä miettii: "Montako suvea vielä?"

Päivi Hietanen

Valvooko kukaan?

Terveydenhuoltohenkilöstön toimintaa valvovat Valvira ja Lääninhallitus. Tarpeeksi töpeksittyään voi saada huomautuksen, jopa menettää toimilupansa tai päätyä oikeuteen. En voi hoitaa ykköstyypin diabeetikkoa insuliinihoidon sijasta kuumilla kylvyillä tai pneumokokkisepsistä yrttihauteilla. Lääkkeen myyntilupaa käsitellään kuukausia, ja yllättäviin haittavaikutuksiin suhtaudutaan vakavuudella. Jos teho-osaston respiraattori lakkaa toimimasta yllättäen ja yhtäkkiä vähän väliä, laitteisto joko korjataan tai vaihdetaan. Ammattilaista ei siis pakoteta kuukausiksi istumaan tauotta laitteen viereen sellaisten toimintahäiriöiden varalta, joista mikään automatiikka ei huomauta.

Tinja Lääveri

STAN-menetelmästä erinomaisia kokemuksia synnytyksen seurannassa

Lääkärilehdessä SLL 19/2009 (s. 1757-60) julkaistussa HALO-artikkelissa STAN-seurannan merkityksestä synnytyksen seurannassa LT Kati Tihtonen ym. esittävät, että ST-analyysin avulla ei saavuteta lisähyötyä tavanomaiseen sykekäyrän rekisteröintiin verrattuna. Saman numeron pääkirjoituksessa (s. 1740) professori Kari Teramo esittää näkemyksensä sikiön EKG:n ST-analyysin (STAN-menetelmä) merkityksestä sykekäyrän (KTG) täydentäjänä. Katsausartikkelin kirjoittajat päättivät jättää katsauksesta pois suuren ruotsalaisen satunnaistetun tutkimuksen (SRCT) tulokset Teramon analyysiin perustuen. Teramo analysoi tutkimuksen tuloksia uudelleen, koska tutkimusta vastaan esitettiin syytös, jonka mukaan tuloksia metabolisen asidoosin esiintyvyydestä olisi manipuloitu STAN-menetelmää suosivaan suuntaan (1).

Susanna Timonen, Risto Erkkola

Epäselvyyksiä ruotsalaisessa satunnaistetussa STAN-tutkimuksessa

Timonen ja Erkkola kritisoivat ruotsalaisen satunnaistetun tutkimuksen (RCT) (1) poisjättämistä Tihtosen ym. katsausartikkelista (SLL 19/2009, s. 1757- 60). Kun RCT jätetään huomioimatta, STAN-menetelmän paremmuutta KTG-mentelmään verrattuna ei voida kirjallisuuden perusteella todeta. Koska Timosen ja Erkkolan kirjoituksesta saa kuvan, että mainittu ruotsalainen tutkimus on väärin perustein jätetty katsauksesta pois, totean seuraavaa.

Kari Teramo

Laihdutusleikkauksella voidaan hoitaa sairaalloisen lihavia - ei lihavuusepidemiaa

Suomen Lääkärilehdessä 21-22/2009 (s. 1950-2) professori Aila Rissanen on huolissaan siitä, "että laihdutusleikkauksista ollaan tekemässä messiasta, joka ratkaisee koko lihavuusepidemian". Timo Sanetta "tökkii ajatus, että lihavuus voitaisiin kirurgisesti poistaa Suomesta". Kuka on tekemässä messiasta? Onko kukaan väittänyt, että maailmanlaajuista lihavuusepidemiaa hoidetaan kirurgialla?

Mikael Victorzon

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030