Kilpailu julkisuudesta tuottaa "tietoa"

Käsitteillä tutkimus ja tutkittu tieto on arvovaltaa, eikä syyttä. Juuriaan myöten kunnolla ja analyyttisesti tehty tutkimus tuottaa uutta tietoa. Sellaisen työn tuloksilla on aitoa merkitystä.

Hannu Ollikainen

Kroonisten haavojen hoitoon tarvitaan monenlaisia menetelmiä

Kroonisia alaraajahaavoja esiintyy parilla prosentilla ihmisistä jossakin elämän vaiheessa, naisilla yleisemmin kuin miehillä. Esiintyvyys suurenee iän karttuessa moninkertaiseksi, joten väestön ikääntymisen myötä ongelma on yleistymässä. Laskimoverenkierron vajaatoiminta on haavojen yleisin syy, mutta myös valtimoverenkierron häiriöillä on merkittävä osuus. Systeemitautien ja pahanlaatuisten kasvainten osuus on vähäinen, mutta erotusdiagnostisesti tärkeä.

Pertti Aarnio

Uutta näyttöä psykodynaamisen psykoterapian tehokkuudesta

Pitkää psykodynaamista psykoterapiaa on moitittu siitä, ettei sen tehokkuudesta ole juurikaan tutkimusnäyttöä. Suurelta osin tästä syystä psykodynaaminen terapia on nykyisessä evidence based -kulttuurissamme saanut väistyä ja valta-asemaan on noussut tieteellisesti hyvin tutkittu kognitiivinen psykoterapia. Viime vuosina psykodynaamisen psykoterapian kursseja on ollut paikoitellen vaikea saada edes täyteen, kun vielä parikymmentä vuotta sitten suuri osa psykiatreiksi erikoistuvista pyrki tähän koulutukseen.

Hasse Karlsson

Terveydenhuollon tulosten vertaileminen on olennaista

Samuli Saarni kommentoi Michael Porterin ajatuksia terveydenhuollosta Lääkärilehdessä 19/2009 (s. 1791). Toisin kuin Saarni esittää, terveyshyödyn tuottaminen ei ole pääsääntöisesti ristiriidassa esimerkiksi tasa-arvon tai palveluiden saannin kanssa. Jos halutaan tuottaa terveyshyötyä, niin se on helpointa maksimoida parantamalla huonoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Kaikkein sairaimpien ja huono-osaisimpien kohdalla saadaan eniten terveyshyötyä, koska parantamisen varaa on rutkasti. Maksimaalinen terveyshyöty saattaa kuitenkin olla tietyissä yhteyksissä alueellisesti epätasa-arvoista, johon Saarni ehkä viittaa. Isot keskukset pystynevät tuottamaan helpommin terveyshyötyä suhteessa kustannuksiin. Tämä merkitsee potilaille matkustamista isoihin keskuksiin tai sitten aluepoliittisista syistä maksimihyödystä tinkimistä.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas, Jarmo Kukkonen

Väärinkäsityksiä ja aitoja mielipide-eroja

Ryynänen, Myllykangas ja Kukkonen kommentoivat kolumnissani esittämiäni ajatuksia (SLL 19/2009, s. 1791). En kirjoittanut, että terveyshyödyn tuottaminen olisi pääsääntöisesti ristiriidassa tasa-arvon tai palveluiden saatavuuden kanssa. Kirjoittajien idea keskittää kaikki resurssit sairaimpiin - vaikkapa terminaalivaiheen syöpäpotilaisiin - on kuitenkin ongelmallinen. Pitäisi keskittyä niihin toimenpiteisiin, joiden vaikutuksista on näyttöä. Huono-osaisia voi tukea avoimesti oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvoperusteillakin.

Samuli Saarni

Synnytyskipu ja endorfiinit ohjaavat synnyttäjää

Lääketieteen maailmasta -palstalla Waldenströmin ym. tutkimuksesta julkaistussa referaatissa päätellään, että koska muisto synnytyskivusta säilyy läpi elämän, tällä on ilmeisesti merkitystä seuraavien raskauksien suunnitteluun (SLL 17/2009, s. 1557).

Aila Miettinen

Lasten kielenkehityksen häiriöt - valtakunnallista ohjeistusta tarvitaan

Kielenkehityksen häiriöiden luokittelun ja hoitokäytänteiden yhdenmukaistaminen on tärkeää, jotta kielihäiriöisten lasten hoidon eriarvoisuus saataisiin poistettua.

Leena Isotalo, Sinikka Hannus, Pia Isoaho, Santeri Huvinen, Outi Elonheimo

Diabeteksen ehkäisyn matkasaarnaaja

Outokummun oman diabetesohjelman ansiosta entisen kaivoskaupungin terveyskeskuksessa vastaanottoavustajakin osaa epäillä tyypin 2 diabetesta. Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkosen ansiota puolestaan on diabetestyön itärajalla saama jalansija.

Tuula Koponen, Pentti Väistö

Mauritius - vastakohtien saari

Mauritiuksen historia on värikäs, onhan saari ollut merenkulkijoiden välietappi pitkillä kauppareiteillä Etelä-Afrikasta Intiaan ja Indonesiaan. Kulttuurien rikkaus on myös Mauritiuksen nykypäivää. Yllättäen diabetes on suuri kansanterveydellinen ongelma.

Ikääntyneiden sosiaaliset suhteet kantavat elämässä

Merkitykselliset sosiaaliset suhteet kantavat elämän jälkimainingeissa ja ovat yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin. Ikääntymisen ei tarvitse merkitä sosiaalisesta elämästä luopumista. Vaikka ikääntyvien tulevaisuudessa arvellaankin olevan entistä aktiivisempia, sosiaalisista suhteista osattomiksi jääneitä ei tulisi unohtaa.

Olli Nummela

Kesähalvauksen käypä hoito

Pitkäaikaissairas ihminen voi kesällä kokea itsensä toisen luokan kansalaiseksi, jolle terveydenhuolto ilmoittaa, ettei se hoida hänen ongelmiaan seuraavien kuukausien aikana. Reseptit on syytä hoitaa kuntoon jo toukokuun aikana.

Mikko Nenonen

Keuhkoahtaumataudin kustannustrendit

Keuhkoahtaumatauti (COPD) on yksi maailman yleisimmistä sairauksista, johon liittyvät kustannukset ovat kovassa kasvussa (1). Suomessa arviot taudin kustannuksista ja niiden kohdistumisesta ovat perustuneet historiallisiin rekisteritietoihin (2,3), joihin liittyy paljon epävarmuutta. COPD:ta pidetään meillä kansantautina (4,5).

Vuokko Kinnula, Petri Parvinen

Voidaanko diabetesepidemian kulkua muuttaa?

Tyypin 2 diabetes ja siihen valitettavan usein liittyvät liitännäissairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa maailmanlaajuisesti. Taudin räjähdysmäinen lisääntyminen on tehnyt siitä päivänpolttavan aiheen. Tauti puhkeaa perintötekijöiden ja epäedullisten ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta, ja näyttää siltä, että molempia on nykymaailmassa runsaasti. Suomessa on noin puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä, ja jos trendi jatkuu samanlaisena kuin edelliset 70 vuotta, diabeetikkojen lukumäärä lähenee kahta miljoonaa vuonna 2030. Jotain pitäisi siis tehdä nopeasti.

Johan Eriksson

Syöpäkivun hoidon kustannusvastuissa edelleen epäselvyyttä

Syöpäkivun hoidossa erikoistekniikoin ihon alle tai selkäydintilaan annosteltavien lääkkeiden kustannusvastuut ovat epäselviä. Tämä on johtanut eriarvoisuuteen potilaiden kohtelussa ja aiheuttanut kohtuuttomia kustannuksia joillekin potilaille. Kela ei korvaa esimerkiksi selkäydintilaan annosteltavaa morfiinia eikä puudutusaineita, jolloin niitä ei lasketa mukaan myöskään vuotuiseen maksukattoon.

Eero Vuorinen

Laskimotukoksen pitkäkestoinen (n. 30 vrk) ehkäisy lonkan elektiivisen tekonivelleikkauksen yhteydessä.

Vaikuttavuus: Satunnaistetut tutkimukset osoittavat, että 30 vrk:n hoito on tehokkaampi kuin 10 vrk:n hoito.

Lassila R, Miettinen H, Kärkkäinen M

Laskimotukoksen pitkäkestoinen (n. 30 vrk) ehkäisy polven elektiivisen tekonivelleikkauksen yhteydessä.

Vaikuttavuus: Lyhyt (vähintään 10 vrk) profylaksi on satunnaistettujen tutkimusten mukaan vaikuttava. Pitkäkestoisen profylaksin hyödystä verrattuna lyhytkestoiseen ei ole riittävää tietoa.

Lassila R, Miettinen H, Kärkkäinen M

Uusi influenssa A(H1N1) - mitä Suomessa tehdään juuri nyt?

- Huhtikuussa löytynyt uusi sikaperäinen influenssa A (H1N1) -virus on levinnyt jo lähes 50 maahan.

Apetri Ruutu, Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Juhani Eskola, Merja Saarinen, Anni Virolainen-Julkunen, Irma Koivula, Jukka Lumio, Reijo Peltonen, Hannu Syrjälä, Ville Valtonen

Tupakointi on tartuntatauti

Nuorten päihteiden käyttö ennakoi monia elämänhallinnan ongelmia. Akateemisen terveyskeskuksen Vältä koukkua -kehittämishankkeen ajatuksena on katkaista nuorten luisu puuttumalla riskikäyttäytymiseen heti.

Anna Maria Heikkinen, Kaarina Järvenpää, Riitta-Maija Hautamäki, Tarja Tammekas, Kirsi-Marja Jekkonen-Cavenius, Sinikka Degerth, Santeri Huvinen, Outi Elonheimo

Valajuhla Tampereella

Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan valajuhla pidettiin 27.3.2009.

Kainuun terveydenhuollon esitaistelija

Suomussalmella kiertää tarina, jossa lääkäri halaa särkyjä ja vaivaisuutta valittavaa iäkästä potilasta. Tarina kertoo kohteestaan, Kainuun maakunnan sosiaali- ja terveysjohtajasta, yleislääketieteen erikoislääkäri Tuomo Pääkkösestä enemmän kuin ansioluettelo.

Anne Seppänen