Monikykyiset kantasolut etenevät ensimmäisen vaiheen kliinisiin tutkimuksiin

Kantasolujen perustutkimus on harpponut jättiaskeleita viime vuosina. Näiden solujen tuloksekas käyttö ihmisen sairauksien hoitoon on ollut niin lääkärien, potilaiden kuin yritystenkin toivelistalla. Sekä kudosspesifisillä että alkion kantasoluilla (ES-solut) on tehty jo lukuisia eläinkokeita monen vuoden ajan. Hiljattain kolme yritystä on saanut luvan ensimmäisen vaiheen potilastutkimuksiin hermoston sairauksissa. Kahdessa käytetään sikiökudoksesta luotuja, osin modifioituja hermoston kantasolulinjoja, ja yhdessä ollaan ensimmäistä kertaa siirtämässä alkion kantasoluista jalostettuja soluja ihmiseen.

Timo Otonkoski, Kirmo Wartiovaara

Opioidikorvaushoitoon tarvitaan tarkennusta

Opiaattiriippuvuus tuli laajemmin Suomen harmiksi verrattain myöhään, 1990-luvun heroiinitsunamin myötä. Aallon mentyä ohi sen todettiin jättäneen jälkeensä kansainvälisesti harvinaisen buprenorfiiniongelman. Buprenorfiini yleistyi merkittävimmäksi päihdehoitoa vaativaksi huumeeksi ja turvallisena pidettynä lääkkeenä alkoi näkyä jopa kuolleisuustilastoissa. Tässä lehdessä raportoidaan HYKS:n päihdepsykiatrian yksikön opioidikorvaushoidosta (Vorma ym. s. 1853-7). Hyvin strukturoitua hoitoa käytetään vaikeasti riippuvaisten, useimmiten kaksoisdiagnoosipotilaiden kokonaisvaltaisena hoitona. Tämä poikkeuksellisen tuloksellinen hoitojärjestely tuottaa tarpeellista tutkimustietoa, jota voidaan soveltaa valtakunnallisia ohjeita tarkennettaessa.

Pekka Laine

Z-diagnoosit otettava myös aikuispsykiatriaan

Ylilääkäri Klaus Ranta ja professorit Jyrki Korkeila ja Hasse Karlsson toteavat (SLL 15-16/ 2009, s. 1438-9) vastatessaan kritiikkiini mielenterveyden häiriöiden luokitusjärjestelmän oirediagnoosien yksipuolisuudesta (SLL 11/2009, s. 999-1000), että "luokitus tunnustaa mielenterveyden häiriöiden monitekijäisyyden". Käytännössä näin ei ole, koska ICD-10-luokitusta käytetään liian oirekeskeisesti eikä luokituksen Z-ryhmien diagnooseja juuri käytetä aikuispsykiatriassa. Miksi on näin?

Gustav Schulman

Mitä STAN-menetelmä antaa sikiön seurannassa?

Sikiön syketason ja kohdun supistusten jatkuva rekisteröinti (KTG) on edelleen tärkein menetelmä sikiön voinnin seuraamiseen sekä ennen synnytystä että sen aikana. Virkeän sikiön sydämen sykkeen tunnistaa helposti hyvästä lyhytaikaisesta vaihtelusta ja sikiön liikkeisiin liittyvistä nopeutumisista. Sykkeen vaihtelun vähenemisen ja syketiheyden hidastumisten merkitysten arvioiminen on huomattavasti hankalampaa, koska näitä muutoksia voi syntyä sekä fysiologisten että patologisten tilojen seurauksena. Vaikka sikiön sykekäyrän silmämääräisestä tulkinnasta on olemassa yleisesti hyväksytyt ohjeet (1), eivät kliinikoiden väliset ja jopa saman henkilön toistetut tulkinnat ole yhteneväisiä. Täysin normaalin ja hyvin patologisen, preterminaalisen sykekäyrän tulkitseminen onnistuu paremmin kuin lievästi patologisen sykekäyrän arviointi. Epäiltäessä patologisia muutoksia KTG-rekisteröinnissä tulisi määrittää pH ja happo-emästasapaino sikiön päänahan kapillaariverestä.

Kari Teramo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030