Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tulisi yhdistää

Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyttä voidaan mitata monella eri tavalla, ja kaikki mittaustavat tuovat esille jonkun näkökulman arvioinnin kohteesta. Lehden tässä numerossa Autti-Rämö ym. (s. 3865-70) valottavat alle 16-vuotiaiden mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden esiintyvyyttä Kelan hoitotukipäätösten pohjalta. Aikaisemmin hoitotukena, nykyisin vammaistukena, tunnetun etuuden perusteella myönnetään korvausta sen mukaan, kuinka paljon sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna terveen lapsen hoitoon. Ajattelutapa on samankaltainen kuin aikuisen työkykyä arvioitaessa.

Jorma Piha
Lehti 45: Pääkirjoitukset 45/2008 Kommentteja

Yhteiset periaatteet suojaavat potilasta ja tutkijoita

Tutkijakollegani pohtivat pragmaattisuutta ja dogmia kokeellisia terveydenhuoltotutkimuksia käsittelevässä kirjoituksessaan (SLL 42/2008, s. 3547-52). Wikipedian mukaan pragmaattinen tarkoittaa käytännöllistä; sana liittyy päätöksiin ja tekoihin, jotka ovat hyödyksi todellisuudessa, eivät vain teoriassa. Dogmaattisuus taas kuvaa jäykkyyttä ja itsepäistä pitäytymistä puutteellisesti todistetuissa uskomuksissa.

Marjukka Mäkelä
Lehti 45: Keskustelua 45/2008 Kommentteja

Nykyinen eettinen normisto ei sovi kaikkiin tilanteisiin

Emme halua jättää eettistä tarkastelua yksinomaan tutkimuksen tekijöiden varaan, kuten tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä arvelee. Kritisoimme artikkelissa nykyistä eettistä normistoa ja lakitekstiä, jota lääketieteen eettiset toimikunnat noudattavat soveltuvampien ohjeiden puuttuessa. Esitimme, että ohjeistus tutkimusluvista puuttuu ja eettisen ennakkotarkastuksen soveltuvuus ja käsittelytavat kokeellisissa terveydenhuoltotutkimuksissa (KTT) ovat epäselvät. Toivoimme, että eettinen käsittely olisi mahdollista tavanomaisten mekanististen kokeiden lisäksi myös muille kokeellisille tutkimuksille.

Elina Hemminki, Matti Hakama, Nea Malila, Marja-Leena Perälä, Tytti Solantaus, Helena Varonen
Lehti 45: Keskustelua 45/2008 Kommentteja

Näyttö riittää tulehduskipulääkkeiden välttämiseksi murtumapotilaalla

Ylilääkärit Vesa Konttinen ja Eija Kalso totesivat keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 37/2008, ettei tulehduskipulääkkeiden vaikutuksesta murtumien paranemiseen ole näyttöä. Mielestämme näyttö riittää. Pohdimme kysymystä murtumia hoitavan kliinikon näkökulmasta, ja heti aluksi tunnustamme riittävän kivunhoidon merkityksen.

Maarit Valkealahti, Jukka Ristiniemi, Pirkka Mäkelä, Petri Lehenkari
Lehti 44: Keskustelua 44/2008 Kommentteja

Hoidolla on rajat

"Kantasoluilla tuotettu elin korvaa tuhoutuneen". "Rinnassa sykkivä tekosydän on todellisuutta parissa vuodessa". "Täsmälääke tappaa syövän". Näin kansalle uutisoidaan lääketieteen huikeista saavutuksista ja muodostuu kuva sen rajattomista mahdollisuuksista. Elämän rajallisuutta ja sen päättymistä kuolemaan on nykyihmisen vaikea hyväksyä. Karu todellisuus on toisen näköinen. Lääketieteen keinot ovat rajalliset eikä ikuista elämää ole tarjolla. Hoidon tulos voi olla odotettua parempi tai toivottua huonompi. Lääkärin työ onkin jatkuvaa rajankäyntiä ja sopeutumista epävarmuuteen. Missä on hoidon raja, jonka ylittäminen ei enää lievitä kärsimystä vaan lisää tuskaa ja epätoivoa? Mihin oma osaaminen ulottuu ja milloin apua ja neuvoja on pyydettävä muualta? Mikä on käytettävissä olevien voimavarojen kannalta mahdollista? On ymmärrettävä, että tieteellisen tutkimuksen tuottama tieto on totuusarvoltaan suhteellista, muuttuvaa ja usein sellaisenaan soveltumatonta potilaan hoitoon. On osattava sopeuttaa potilaan toiveet ja odotukset tehtäviin hoitoratkaisuihin.

Amos Pasternack
Lehti 43: Pääkirjoitukset 43/2008 Kommentteja

Mihin unohtui Tutkimuseettinen neuvottelukunta?

Suomen Lääkärilehden ja Aikakauskirja Duodecimin päätoimittajat puuttuivat yhdessä ajankohtaiseen tutkimuseettiseen ongelmaan, plagiointiin ja kaksoisjulkaisemiseen (SLL 38/2008, ja Duodecim 17/2008). Pääkirjoituksessa korostettiin julkaisusarjojen toimituskuntien ja arvioijien tärkeää roolia ongelman tunnistamisessa ja ehkäisyssä. Valitettavasti ansiokas pääkirjoitus jättää täysin mainitsematta Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ja sen laatimat ohjeet (1), joiden noudattamiseen kaikki Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut, useimmat tutkimuslaitokset ja mm. useat tieteelliset seurat ovat sitoutuneet. Neuvottelukunta julkaisi ensimmäiset ohjeet, tutkijoiden omat pelisäännöt, vuonna 1994. Tästä lähtien Suomi on ollut eturivin maita maailmassa tutkimuseettisten ohjeiden kehittämisessä.

Eero Vuorio
Lehti 43: Keskustelua 43/2008 Kommentteja

Laskimoiden vaahtohoito tehoaa valtaosalla potilaista

Professori Pertti Aarnio kommentoi pääkirjoituksessaan (SLL 41/2008, s. 3382) laskimoiden vajaatoiminnan hoitovaihtoehtoja käsitellyttä alkuperäistutkimustamme (SLL 41/2008, s. 3399-404). Aarnion tulkinnan mukaan tutkimussarjassamme kaksi kolmasosaa vaahtohoidetuista suonista aukesi osittain tai täydellisesti puolen vuoden seurannassa. Tulos oli kuitenkin päinvastainen: vain 5 % suonista aukesi kokonaan, 32,5 % osittain - ja 62,5 %:lla potilaista ne olivat kuuden kuukauden kohdalla edelleen täysin tukossa.

Elina Eskelinen, Anders Albäck, Mauri Lepäntalo
Lehti 43: Keskustelua 43/2008 Kommentteja

Kipulääke potilaskohtaisen kokonaisarvion perusteella

Tupakoivan, diabetesta sairastavan avosäärimurtumapotilaan kohdalla tulehduskipulääkkeen käyttö on ongelmallista. Olemme tästä samaa mieltä ortopedian ja traumatologian professori Hannu Aron kanssa (SLL 42/2008, s. 3504). Luun paranemisen mahdollisen hidastumisen lisäksi on huomioitava tulehduskipulääkkeiden munuaisiin, mahan limakalvoon sekä sydän- ja verenkiertoelimistöön kohdistuvat haittavaikutukset. Toisaalta myös opioidien käyttöön ja puudutuksiin liittyy merkittäviä haittoja, joten hoitovaihtoehtoihin liittyvät riskit täytyy arvioida potilaskohtaisesti.

Vesa Kontinen, Eija Kalso
Lehti 43: Keskustelua 43/2008 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030