Yhteistyölle lääketeollisuuden kanssa on pelisäännöt

Yhdysvalloissa ja Kanadassa päätettiin, että lääkeyritysten mainoslahjojen vastaanottamisen periaatteena on nollatoleranssi (SLL 37/2008. s. 2977-8). Suomessa Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto on linjannut periaatteet kaupallisen toimijan taloudellisesti tukemalle koulutukselle.

Kristiina Patja

Pojat rynnistivät tiedekuntiin

Uudet lääketieteen opiskelijat eivät enää olekaan naisvaltainen joukko. Tänä vuonna maan kaikkiin lääketieteellisiin tiedekuntiin hyväksyttiin lähes yhtä paljon miehiä ja naisia.

Mari Vehmanen

Simulaattorit tehostavat koulutusta Keski-Suomessa

Kirurgisten taitojen oppimiseen tarvitaan muutakin kuin toistoja, sanoo kirurgin oppimisprosessia tutkiva kasvatustieteilijä Minna Ruoranen.

Sanna-Kaisa Hongisto

Oikaisu: Eturauhassyöpään hormonihoitoa aiempaa harkitummin

Eturauhassyövän hormonihoitoa käsitelleessä artikkelissa (Eturauhassyöpään hormonihoitoa aiempaa harkitummin, SLL 40/2008, s. 3276-7) käytettiin virheellisesti termiä antiandrogeenihoito. Oikea ilmaus olisi ollut laajempi käsite androgeenideprivaatio.

Yhteistyöllä parempiin hoitotuloksiin

Rintasyöpätutkimusta tekevien suurten tutkijaryhmien välille tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä. Tutkimusten on oltava entistä älykkäämpiä ja niitä on tehtävä mannerten rajoista piittaamatta, toteaa professori Martine Piccart. Vain näin voidaan nopeuttaa uusien lääkkeiden kehittämistä.

Petri Bono

Perintötekijöilläkin vaikutusta sairauseläkkeisiin

Suomalainen tutkimusryhmä on ensimmäistä kertaa maailmassa osoittanut, että myös perintötekijät vaikuttavat eläkkeelle siirtymisen riskiin. 30 vuoden seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin PLoS ONE -tiedelehdessä.

Magneettikuvaus avuksi ennen rintasyöpäleikkausta

Rintasyövän paikallinen levinneisyys määrittyy parhaiten magneettikuvauksella. Magneettikuvaus löytää myös sellaisia pieniä kasvaimia, joita mammografialla tai ultraäänellä on vaikea havaita. Monessa sairaalassa magneettikuvauksen käyttöaiheita rintasyövän kuvantamistutkimuksissa ollaan kuitenkin vasta linjaamassa.

Essi Kähkönen

Käsien desinfektio tavaksi päiväkoteihin

Joka kymmenes infektio jäi väliin, kun päiväkotilasten kädet desinfektoitiin ruotsalaistutkimuksessa. Suomessa desinfektion hyödyt on havaittu jo aiemmin.

Niina Rapo

In memoriam Tytti Pihlaja

Tytti Pihlaja syntyi välirauhan aikana 27.2.1941 Tampereella ja kuoli 67-vuotiaana Turussa, missä hän asui lähes koko elämänsä.

Maria Arvio, Marja-Liisa Granström, Marja-Leena Hassinen, Matti Sillanpää

In memoriam Yrjö Näsi

Yrjö Näsi kävi syntymässä Helsingissä 5.9.1939. Hänen kotinsa oli Sortavalassa, jonne perheelle oli juuri valmistumassa talo. Talvisodan alta lähdettiin evakkoon Kerimäelle ja sieltä Ruotsiin äidin kotiseudulle, mistä palattiin takaisin Suomeen ja jatkosodan aikana Sortavalaan. Kun vuonna 1944 lähtö sieltä tuli, muutettiin Ouluun, missä äiti hoiti kotia ja isä toimi sanomalehti Kalevan päätoimittajana.

Timo Niinimäki

Viha tekee pesänsä autioon mieleen

Lastenpsykiatriassa on tiedetty jo kauan, miten joskus vauvasta kasvaa aikuinen, jonka mielestä ihmiset ovat pahoja ja maailma on vihamielinen viidakko, jossa kukin elää ja kuolee omillaan. Vihan täyttämän yksilön luomiseen tarvitaan enemmän kuin koulukiusaamista, sanoo tutkija, psykoterapeutti Florence Schmitt.

Liisa Koivula

Keskustan vai Azerbaidzanin malli perusterveydenhuoltoon?

Nuorten lääkärien pakottamisesta terveyskeskuksiin on käyty viime viikkoina poliittista huutokauppaa. Keskusta julkisti 2.10. kolmen kohdan ohjelmansa lääkäripulan helpottamiseksi. Lääkärikoulutuksessa on puolueen mielestä vahvistettava terveyskeskustyön asemaa, ja tämä tapahtuisi mm. opetusterveyskeskustoimintaa lisäämällä ja pidentämällä "lääkäriopiskelijoiden harjoitteluaikaa" nykyisestä 9 kuukaudesta 12:een tai jopa 18 kuukauteen. Seuraavaa tarjousta odotellaan.

Hannu Halila

Katetritekniikka haastaa perinteisen sydänläppäkirurgian

Sydämen tekoläppä voidaan asentaa perinteisen avosydänleikkauksen sijaan katetrin avulla joko reisivaltimosta tai rintakehän läpi sydämen vasemman kammion kärjen kautta.

Jorma Sipponen

Vyöruusurokote tuo mahdollisuuden suojautua kivuliaalta taudilta

Noin viidesosa väestöstä sairastaa vyöruusun elämänsä aikana. Vesirokkoviruksen aiheuttama hermo- ja ihotulehdus on valtaosalla potilaista hyvin kivulias, mutta paranee yleensä viikkojen kuluessa. Virus voi uinua vuosikymmeniä ja aktivoitua uudelleen, kun soluvälitteinen immuniteetti heikentyy iän myötä. Vyöruusun tärkeimmän komplikaation, postherpeettisen neuralgian, riskitekijöitä ovat korkea ikä ja kova akuutin vaiheen kipu. Kipu jatkuu ihottuman parannuttua noin kymmenesosalla potilaista. Riskiä vähentää akuuttivaiheen viruslääkitys. Neuralgiaa hoidetaan masennus- ja epilepsialääkkeillä ja tarvittaessa opioideilla, mutta vain puolella potilaista kipu lievittyy merkittävästi.

Maija Haanpää

Tulehduskipulääkkeet voivat hidastaa murtumien paranemista

Tulehduskipulääkkeet ovat ortopedis-traumatologisten potilaiden tärkeimpiä lääkkeitä - oikein käytettyinä. Ortopedit ovat yleisesti sitä mieltä, että tulehduskipulääkkeitä määrättäessä on huomioitava näiden mahdollinen luun paranemista hidastava vaikutus (1). Kansainvälinen konsensus ei perustu satunnaistettuihin kliinisiin tutkimuksiin, vaan poikkeuksellisen vahvaan kokeelliseen näyttöön. Ortopedian alan luututkijoiden mielipide poikkeaa näin siitä, mitä Vesa Kontinen ja Eija Kalso kivunhoidon asiantuntijoina esittivät (SLL 37/2008, s. 2983-4).

Hannu Aro

Terveyskeskusten elvytystä vai lahdataanko hanhi?

STM:n valtuuttama Timo Aronkyrö ajaa listautumismallia ja pikapoleja ratkaisuksi terveyskeskusten ongelmiin (SLL 40/2008, s 3272-5). Lääkäriliiton mielestä päihdeongelmaiset, mielenterveyspotilaat ja nuoret hyötyvät. Muutosta markkinoidaan valinnanvapaudella ja matalla kynnyksellä. Pieleen menee, jos ajatellaan terveydenhuollon tehokkuutta, jolla tarkoitan hoidon onnistumista tai ainakin sen aiheuttamaa mahdollisimman vähäistä haittaa - en frekvenssiä, jolla potilaat vastaanoton läpi vaeltavat.

Antti Lähteenmäki

Afrikan ja Mersun tähti

Lääkäri Aki Hintsan loikka Etiopian kurjuudesta F1-eliittiin on huikea. Seuraavaksi formulakuskien virittäjä saattaa piiskata vähän isokenkäisempiä mersumiehiä.

Olli-Pekka Tiainen

Mitä tapaus HUS opettaa?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) strategia- ja johtamisjärjestelmätyö ovat ajautuneet vakaviin vaikeuksiin. Lääkärilehti käsitteli aihepiiriä jo järjestelmän alkaessa hahmottua. Kirjoituksissa esitettiin vakava epäily valitusta toimintatavasta, perusteiden kestävyydestä ja ratkaisun järkevyydestä. Tätä huolta ovat kantaneet myös HUS:n lääkärit ja hoitajat. HUS:n jouduttua kansalliseksi uutiseksi ja valmistelun palattua useilta osin alkuunsa on syytä pohtia, mitä opittavaa tästä on muille terveydenhuollon organisaatioille.

Heikki Pälve

Lyhyesti

"On hyvä, että ministeriö ja kunnat pohtivat keinoja terveyskeskusten lääkäripulan helpottamiseksi. Terveydenhuollon kriisin hoito vaatii kuitenkin myös rahaa. Muut keinot ovat enemmän tai vähemmän lumelääkkeitä." Pääkirjoitus Kalevassa 4.10.2008

Suonikohjujen hoitovaihtoehdot

Laki hoitotakuusta siihen liittyvine ohjeineen on vaikuttanut ratkaisevasti suonikohjujen hoitokäytäntöihin aivan viime vuosina. Suonikohjujen hoitomahdollisuuksien monipuolistuminen on myös vähentänyt suonikohjujen perinteisen leikkaushoidon tarvetta.

Pertti Aarnio