Voidaanko nivelreuma parantaa?

Kuluneen kaskun mukaan nivelreumasta tiedetään kaikki paitsi, mikä sen aiheuttaa ja miten se voidaan parantaa. Kroonisuutta ja etenevää luonnetta onkin pidetty nivelreumalle ominaisina. Aiemmin julkaistuissa potilasaineistoissa röntgenkuvissa nähtävät nivelvauriot ovat edenneet jatkuvasti ja sellaisten potilaiden osuus, joille ei kehittynyt 5-10 vuodessa luueroosioita, on jäänyt 1-5 %:iin (1). Perinteinen reumalääkitys hidastaa nivelvaurioiden kehittymistä, mutta oireettomuus (remissio) saavutetaan harvoin ja yleensä vain ohimenevästi.

Kari Puolakka

Ravitsemussuositukset kaipaavat lähinnä tarkistamista

Timo Kuusela vaati näkökulmakirjoituksessaan ravitsemussuositusten kyseenlaistamista (SLL 35/2007, s. 3087-9). Viime vuosina on kieltämättä saatu näyttöä nopeasti imeytyvien hiilihydraattien aiheuttamasta sydän- ja verisuonitautien (1) ja tyypin 2 diabeteksen (2) vaaran suurenemisesta. Samalla näyttö kerta- ja monityydyttymättömien rasvahappojen hyödyistä on vahvistunut (1).

Mikael Fogelholm

Tietosiru ihon alla - kuinka hoito sujuisi

Implantoitava siru pystyy jo tuottamaan, tallentamaan ja välittämään hoidossa tarvittavaa tietoa ja huolehtimaan jopa lääkkeen annostelusta. Siihen liittyy kuitenkin eettisiä riskejä.

Tapani Viio

Onko ihmisarvo laskussa terveydenhuollon tehopörssissä?

Suomalaisia menestyselokuvia yhdistää arvokkuuden kuvaus. Aki Kaurismäen filmien pelkistetty kaunokirjallinen puhe korostaa syrjäytyneiden päähenkilöiden ihmisarvoa. Olli Saarelan Rukajärven tiessä arvokkuus näyttäytyy koskettavana yhteisöllisyyden ja sanattomana nuoren miehen surun kuvauksena sodan brutaaliutta vasten. Ihmisarvon kunnioitus onkin suomalaisessa kulttuurissa ollut perinteisesti korutonta ja vähäpuheista. Voiko arvokkuus toteutua Suomen terveydenhuollon yhä kiihkeämmin pyörivissä tehorattaissa yhtä hyvin kuin elokuvissa?

Päivi Hietanen

HALO-mallilla sairaanhoitopiireissä ja kansallisesti

Vuonna 2006 käynnistyi sairaanhoitopiirien ja Finohtan yhteisyritys HALO (terveydenhuollon uusien menetelmien hallittu käyttöönotto -ohjelma). Siinä rakennetaan kulttuurimuutosta, sellaista pysyvää toimintamallia, jossa uudet menetelmät arvioidaan järjestelmällisesti ja yhdessä ennen käyttöönottoa. Arvioinnin perustana on teho- tai vaikuttavuustieto, joka kootaan järjestelmällisesti katsaukseksi. Huolellisesti arvioidaan aina myös tieto turvallisuudesta. Käyttöön on otettava uusista menetelmistä ne, jotka antavat potilaalle selvää lisäarvoa.

Minna Kaila, Lauri Nuutinen

Miten imetysaikana saa käyttää alkoholia?

Monissa kulttuureissa ympäri maailmaa on ollut vallalla käsitys, että alkoholin nauttiminen edistää imetystä rentouttamalla äitiä ja lisäämällä maidontuotantoa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että alkoholin käyttö laskee imettävän äidin oksitosiinitasoa (1) ja vähentää maidon eritystä noin 20 prosentilla 3-4 tunnin ajaksi (2). On myös todettu, että pienehkökin äidin nauttima alkoholi-määrä (0,3 g/kg) vaikuttaa imeväisen uneen häiritsevästi (3). Lapsi nukahtaa nopeammin mutta heräilee, jolloin kokonaisuniaika ja aktiiviunen aika jää lyhyemmäksi imetystä seuraavan 3,5 tunnin aikana. Tutkittavat lapset olivat myös heräillessään aktiivisempia.

Maija-Riitta Ordén

Kuoleman oikeasta paikasta on keskusteltava edelleen

Varatuomari Joni Siikavirta näyttää olevan sitä mieltä, että suurin asiantuntemus vanhuksen viimeisten viikkojen ja kuukausien elämän ennustamisesta olisi erikoissairaanhoidossa (SLL 35/2007, s. 3036). Olen seurannut näitä prosesseja työssäni yli 35 vuotta ja tullut siihen tulokseen, että paras asiantuntemus tällaisessa tilanteessa on terveyskeskuksessa. Tietenkin edellytyksenä on, että terveyskeskuksessa on yksi tai useampi lääkäri, joilla on kokemusta yli 50 000 potilaskontaktin hoitamisesta. Tällöin on jo syntynyt sellainen kokemus ja näkemys, jonka perusteella lääkäri tietää, milloin potilas hyötyy erikoissairaanhoidosta ja milloin hänelle on siitä vain haittaa.

Pekka Lantto

Elintapojen ohjaus onnistuu paremmin, kun lääkäri osaa tarttua hetkeen

Elämäntapojen muutokset tapahtuvat vaiheittain: ihmiset muuttuvat, kun ovat siihen valmiita. Vaihemallin tunteminen auttaa lääkäriä työskentelemään potilaan motivoitumisen kannalta oikeaan aikaan.

Sirkku Kivistö

Kesäomaisten tarkistuskäyntien sijaan vanhuksillekin säännölliset terveystarkastukset

Kesällä moni vanhus sai odotettuja vieraita, kun kaukana asuvat omaiset tulivat lomalle. Kesänvieton lomassa vanhusta seurattiin ja havaittiin, että sitten viime näkemän ikä oli karttunut ja kunto huonontunut. Vanhus oli siis saatava lääkäriin tutkittavaksi - tarvitaanko kenties lisää hoivaa? - ja koska tavallisia vastaanottoaikoja ei löytynyt, vanhus vietiin päivystykseen.

Marja Aira

Kataisen esikoinen

Uusi hallitus tekee ensimmäisen budjettinsa suotuisien talousnäkymien vallitessa. Valtakunnassa on jatkunut voimakas talouskasvu yhtäjaksoisesti jo yli viisi vuotta. Valtiovarainministeriö on joutunut nostamaan elokuussa kuluvankin vuoden kasvuennustetta maaliskuussa arvioidusta 3,1 %:sta 4,3 %:iin. Työttömyys hellittää arvioitua nopeammin ja ongelmaksi muodostuu yhä paheneva työvoimapula, joka uhkaa estää tuottavuuden kasvun. Nopean kasvun seurauksena inflaation ennustetaan ensi vuonna nousevan jopa yli 3 %:n, mikä on erittäin huolestuttavaa.

Heikki Pälve

Työolosuhteet paremmiksi

Virkaehtosopimusneuvotteluissa osapuolilla on alkuun melko pitkä tavoitelista, joka neuvottelujen edetessä supistuu kriittisiin asiakysymyksiin. Jos neuvottelutilanne on vaikea, käsiteltyjen asioiden listalta putoaa yleensä laatukysymyksiä ja jäljelle jää puhtaasti taloudellisia tavoiteasioita. Tämä on valitettavaa, koska virkaehtosopimuksellakin voidaan vaikuttaa moneen työyhteisöjen hyvinvointiin ja töiden sujumiseen liittyvään asiaan.

Olli Meretoja

Dialyysipotilaiden ennuste on parantunut viime vuosina

Dialyysihoitoa vaativan munuaissairauden ilmaantuvuus kasvoi huomattavasti 1990-luvulla sekä Suomessa että muissa teollisuusmaissa. Ilmaantuvuus on Suomessa Euroopan pienimpiä eikä siinä ole suuria eroja yliopistosairaalapiirien kesken. 2000-luvulla dialyysihoitoon tulevien potilaiden määrä on pysynyt lähes muuttumattomana (noin 500 potilasta vuodessa, 95 potilasta/1 miljoona asukasta). Myös muissa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa ilmaantuvuuden kasvu on hidastunut viime vuosina (1).

Patrik Finne, Carola Grönhagen-Riska

Lääkärin työtä koskevat eettiset kysymykset kuuluvat julkiseen keskusteluun

Heikki Pälve käsitteli elämän loppuvaiheen hoitoa ja Joroisten terveyskeskuksen tapahtumia pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 33/2007 (s. 2831). Pälve totesi, että kun potilas ei enää hyödy erikoissairaanhoidosta, on hänen lähettämisensä sinne perusteetonta. Käsittääkseni tämä arvio olisi kuitenkin suotavaa tehdä erikoissairaanhoitoa konsultoimalla. Kuten Pälve mainitsi, kuoleman lähestyessä on helpompaa puhua potilaalle ja hänen omaisilleen hoitovaihtoehdoista kuin kuolemaan valmistautumisesta. Lääkäreillä onkin tässä vaativa ja raskas tehtävä, joka lääketieteellisen asiantuntemuksen ohella vaatii kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, myötäelää ja kohdata ihminen.

Joni Siikavirta

Puhuminen ja avoimuus vähentää hoitoon liittyviä rajavetokysymyksiä

Olemme varatuomari Joni Siikavirran kanssa täysin samaa mieltä lähes kaikesta pääkirjoituksessa esittämästäni.

Heikki Pälve

Virheiden käsittely mahdollistaa potilasturvallisuuden parantamisen

Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle tehtyjen kantelujen määrä on jälleen kasvanut edellisvuodesta. Verrattuna terveydenhuollon potilaskontaktien määrään kanteluja tehdään silti edelleen vähän. Valvonnan kautta saatava tieto ei sovellu yleiseksi terveydenhuollon laadun mittariksi, mutta se voi kuitenkin paljastaa epäkohtia ammatinharjoittajien ja terveydenhuollon toimintayksikköjen toiminnasta. Niihin puuttumalla voidaan vaikuttaa potilasturvallisuuteen ja palvelujen laatuun.

Tarja Holi

Sopimusneuvottelut vauhtiin

Vaikka nykyisen virkaehtosopimuksen voimassaolo päättyy vasta 30.9., tämä neuvottelukierros on käynnistynyt vauhdikkaasti. Jo keväällä syntyivät ensimmäiset työehtosopimukset, ja 13.8. alkaneissa kunnan sopimusneuvotteluissa päätettiin pyrkiä ratkaisuun 7.9. mennessä. Kaukana ovat ne ajat, jolloin kokoushuoneen kelloja seisautettiin, jotta sopimuksen saattoi katsoa syntyneen määräajassa. Kunnan pöydässä oli kuitenkin sähköä ilmassa heti ensimmäisellä kerralla. TNJ:lle (Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö) on neuvotteluryhmään varattu kaksi paikkaa, mutta he halusivat perinteisten neuvottelujohtajien lisäksi neuvottelupöytään myös Tehyn puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan ja SuPerin puheenjohtajan Juhani Palomäen. Kun muut osapuolet eivät olleet suostuvaisia lisäämään neuvotteluryhmien jäsenmäärää, olivat riidan ainekset pöydällä heti alkuun.

Heikki Pälve

Voiko nuoren depressiota hoitaa masennuslääkkeillä?

Suomalaisnuorten SSRI-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Se heijastanee sekä näiden lääkkeiden käytön yleistymistä että depressioiden vuoksi hoidossa olevien nuorten määrän lisääntymistä. Koska nuorten depressiot ovat edelleen alihoidettuja, voi ainakin jälkimmäistä kehitystä pitää myönteisenä.

Mauri Marttunen

Mätäkuun juttu LDL-kolesterolin laskun ja syöpäriskin yhteydestä?

Suomen Lääkärilehti referoi äskettäin (SLL 27-31/2007, s. 2667) Yhdysvaltain kardiologiyhdistyksen lehteä (JACC), jossa pohdittiin, lisääkö LDL-kolesterolin lasku syöpäriskiä (1). JACC-lehdessä julkaistussa Alsheikh-Alin ym. artikkelissa oli verrattu 13 statiinitutkimuksessa statiinihoitoryhmässä tutkimuksen aikana saavutettua LDL-kolesterolitasoa ja ilmaantuneiden syöpien määriä. Näiden välillä todettiin merkitsevä yhteys: mitä alempi oli saavutettu LDL-kolesterolitaso, sitä enemmän ilmaantui syöpätapauksia. Tutkijat olivat johtopäätöksissään hyvin varovaisia ja pitivät tuloksia "hypothesis generating"-tyyppisenä. Tuloksia asetetaan myös kahdessa pääkirjoituskommentissa viisaasti laajempiin yhteyksiin, toisenlaisiin päätelmiin kolesterolin ja syövän yhteyksistä sekä tietysti LDL-kolesterolin pienentämisen kiistattomiin hyötyihin valtimotautien ehkäisyssä.

Timo Strandberg

Syövän hoidossa halpa hoito ei ole välttämättä parasta hoitoa

Dosentti, osastonylilääkäri Sirkku Jyrkkiö ja ylilääkäri Raija Asola kommentoivat (SLL 32/2007, s. 2750) Annals of Oncology -lehdessä (1) julkaistua ns. Karolinska 2 -raporttia. Raportissa mm. todettiin eri maiden välillä olevan suuria eroja uusien syöpälääkkeiden käyttöönotossa. Raportissa osoitettiin kolmella eri analyysimenetelmällä, että syöpäkuolleisuus väheni eniten maissa, joissa lääkkeet otettiin nopeasti käyttöön. Tällaisten tulosten perusteella uusien lääkkeiden käyttöönottoa pitäisi raportin tekijöiden mielestä nopeuttaa. Jyrkkiön ja Asolan mukaan lääkkeiden nopea käyttöönotto suosii vain teollisuuden ja sijoittajien etuja. He toteavat, että kriittiseen hoitolinjojen arviointiin on oltava aina aikaa.

Kalevi Nikula

Rikollista toimintaako?

Keskusrikospoliisi on saanut valmiiksi esitutkintansa Joroisten terveyskeskuksessa vuonna 2002 havaittujen lisääntyneiden kuolemantapausten selvittämisessä. Tutkimustensa perusteella KRP antaa materiaalin syyttäjälle syyteharkintaan. Lääkärin epäillään syyllistyneen 16 virkavelvollisuuden rikkomiseen, kahteen törkeään pahoinpitelyyn ja kuolemantuottamukseen, yhteen pahoinpitelyyn sekä neljään virkasalaisuuden rikkomiseen. Näin esitettynä syytökset ovat erittäin raskaat.

Heikki Pälve