Lääkärien laillistamiskäytännön selkeytyminen on näköpiirissä

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti toukokuun alussa keskustelutilaisuuden perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tulevaisuudesta Suomessa. Mukana olivat STM, opetusministeriö, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lääkäriliitto. Käydyn keskustelun perusteella näyttäisi siltä, että ammattihenkilölakiin tehdään syksyllä jo uusi muutosehdotus. On toivottava, että kaavailtu muutosehdotus toteuttaisi Lääkäriliiton pitkään vaatiman muutoksen lääkärien laillistuskäytäntöön ja lääkärit laillistettaisiin yksiselitteisesti perustutkinnon yhteydessä.

Hannu Halila

Citius, altius, fortius - leikekuvantamisen huima kilpajuoksu

Kun Lontoossa esiteltiin 1972 uusi mullistava kuvantamisen tekniikka, tietokonetomografia (TT), radiologiassa alkoi leikekuvantamisen aikakausi. Ensimmäinen TT-laite kehitettiin lähinnä aivojen kuvantamiseksi. Näillä ensimmäisen polven TT-laitteilla tietoa yhden leikkeen saamiseksi kerättiin yli neljä minuuttia ja tiedon rekonstruktioon kului vielä puolitoista minuuttia lisää, eli yhden kuvan tuottaminen kesti yhteensä noin kuusi minuuttia. Nykyaikaisilla monileikelaitteilla koko vartalon (keuhkot ja vatsa) kuvaaminen vie muutaman sekunnin.

Juha Halavaara

Lisäävätkö testisuureiden ja p:n arvot lukijoiden ymmärrystä?

Marko Elovainio ym. käsittelivät lääkärien työoloja ja terveyttä Lääkärilehdessä äskettäin julkaistussa terveydenhuoltotutkimuksessa (SLL 20-21/2007, s. 2071-6). Tulokset julkaistiin taulukoina, joissa ilmoitetaan erikseen naisten ja miesten vastausten osuudet prosentteina. Kaksi viimeistä saraketta olivat khi2 ja p-arvo. Taulukoiden tai muusta tekstistä ei valitettavasti selvinnyt, mihin testauksiin nämä arvot liittyivät. Mitkä olivat ne hypoteesit, joiden oikeellisuutta oli testattu aineistolla, jonka todennäköisyyksiä kuvaamaan sopi parhaiten khi2-testin jakaumat?

Esa-Pekka Takala

Lehti pyrkii myös NNT-lukujen ilmoittamiseen

Lääkärilehden kirjoitusohjeissa todetaan, että käytetyt tilastomenetelmät on hyvä ilmoittaa niin tarkasti, että lukija voi tarvittaessa tarkistaa analyysit. Tämä edellyttää aineiston raportointia sellaisilla tunnusluvuilla, joilla analyysit voi toistaa. Tuloksista kehotetaan antamaan tunnusluvut (esim. luottamusvälit), jotka kuvaavat, kuinka tarkka arvio esimerkiksi intervention tehosta on saatu pelkkien hypoteesien testauksen (p-arvot) sijasta. Tilastolliset termit, lyhenteet ja symbolit pyydetään määrittelemään.

Toimitus

Lääketeollisuus ry: Kelan lääkemenojen kasvu on maltillista

Kelan tutkimusprofessori Timo Klaukka kirjoitti Suomen Lääkärilehden lääkeinfo-palstalla (SLL 23/07) otsikolla "Lääkekulut kasvavat edelleen". Artikkelin mukaan Kelan korvaamien lääkkeiden kustannukset kasvoivat 5,5 % kuluvan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Näkökulmana oli siis potilaan ja yhteiskunnan maksama kokonaishinta lääkkeistä; ts. apteekeista ostetut korvattavat lääkkeet.

Nadia Tamminen

Kuntoutuksella on kysyntää - onko tarjonta kunnossa?

Hyvin järjestetylle kuntoutukselle on kysyntää. Kuntoutus on väestön toiminta- ja työkykyä parantava työkalu ja antaa sairastuneelle ihmiselle voimavaroja elämänsä hallinnan tunteeseen. Suomen väestön ikääntyminen on EU-maiden nopeimpia seuraavien 20 vuoden aikana. Työvoima on vanhempaa kuin koskaan aikaisemmin ja työikäisten määrä vähenee vuoden 2010 jälkeen. Työvoimapula koskettaa tulevaisuudessa kouriintuntuvasti eri alueita ja toimialoja.

Timo Pohjolainen

Lääkkeen kardiovaskulaarisen turvallisuuden selvittämiseksi tarvitaan prospektiivisen tutkimuksen tulokset

Professori Hannele Yki-Järvinen käsittelee tässä lehdessä julkaistavassa lääketieteellisessä pääkirjoituksessa rosiglitatsonia ja sydäntä (Rosiglitatsoni ja sydän - mitä jää käteen? s. 2249-50). Vastineena Hannele Yki-Järviselle toteamme, että GSK on johdonmukaisesti toimittanut kaiken rosiglitatsonia koskevan tutkimustiedon Yhdysvaltojen ja muiden maiden lääkeviranomaisille. Kaikki GSK:n kliininen tutkimustieto on julkisesti saatavilla verkossa (1).

Harry Råstedt, Petteri Knudsen

Voiko lääkärien viransijaisuuksien ulkoistaminen jatkua enää kauaa?

Täyskiitos nimimerkille Julkisen pelikentän puolustaja - pitkästä aikaa rohkeaa ja vastuuntuntoista puhetta terveydenhuollon ohjaamisesta (SLL 22/2007, s. 2148). Voidaan todella kysyä, mitkä viranomaiset ja päättäjät ovat nukahtaneet, kun vastavalmistunut hoitaja edellyttää saavansa selvästi parempaa palkkaa kuin kokenut, häntä työssä opastava kollegansa, tai vielä lääkäriksi opiskelevan kandin työ voi olla työnantajalle selvästi kalliimpaa kuin kokeneen erikoislääkärin työ? Kenen logiikka voi hyväksyä, että kuntatyönantaja ostaa reppufirmalta palvelun isoon hintaan, mutta kuntatyönantajan itsensä pitää vastata ostamansa palvelun laadusta? Tätähän ihan häpeilemättä edellytetään silloin, kun reppufirman työn tulee suorittamaan lääketieteen kandidaatti. Pahinta on, että kaikki osapuolet - kandit, työnantaja, reppufirmat ja jopa toimintaa valvova sosiaali- ja terveysministeriö - näyttävät pitävän asiaa ihan oikeana ja itsestään selvänä.

Pertti Kirkinen

Rokotetarjonnan ja todellisen tarpeen vaikea yhtälö

Suomi oli pitkään maa, jossa rokotukset olivat ikään kuin valtion lahja kansalaistensa hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapset olivat ensisijainen tarvitsijaryhmä, mutta myös esimerkiksi puolustusvoimien alokkaita on rokotettu vuodesta toiseen suuremmitta poikkeuksitta. Eikä ihorikkeen tarvinnut olla kummoinen, kun ensiapua seurasi tehosterokotus jäykkäkouristusta vastaan osana haavanhoitoa. Kansalaisia kehotettiin voimistamaan polio- ja kurkkumätäsuojansa kymmenen vuoden välein, ja jos maata uhkasi epidemia, väestö riensi joukkorokotuksiin perusteita kyselemättä, koska lääkintäviranomaiset niin suosittelivat. Kotoperäinen tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko on saatu ainakin toistaiseksi hävitetyiksi virusyhdistelmärokotteen (MPR) ansiosta, kuten sittemmin myös hemofilustaudit (Hib-rokote).

Heikki Peltola

Mitä lääkärin tulee tietää työolosuhteista

Padovan yliopiston professori Bernardini Ramazzini esitti vuonna 1713 teoksessaan De morbis artificum (työntekijöiden sairauksista) (1), että lääkäri ei voi asettaa oikeata diagnoosia ilman tietoa potilaan työolosuhteista. Hän toimi jo tuolloin kuin nykyajan työterveyslääkäri, kävi työpaikoilla ja kirjasi havaintoja. Työympäristön lisäksi myös erilaiset sosiaaliset tekijät saivat hänen huomionsa.

Jukka Uitti, Riitta Sauni

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030