Kirjallisuus on lääke kapean katseen syndroomaan

Kirjallisuus voi olla lääkärille väline itseymmärrykseen, sanoo kirjailija ja kirjallisuudentutkija Merete Mazzarella.

Janne Ora

Lääkärien laillistamiskäytännön selkeytyminen on näköpiirissä

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti toukokuun alussa keskustelutilaisuuden perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tulevaisuudesta Suomessa. Mukana olivat STM, opetusministeriö, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lääkäriliitto. Käydyn keskustelun perusteella näyttäisi siltä, että ammattihenkilölakiin tehdään syksyllä jo uusi muutosehdotus. On toivottava, että kaavailtu muutosehdotus toteuttaisi Lääkäriliiton pitkään vaatiman muutoksen lääkärien laillistuskäytäntöön ja lääkärit laillistettaisiin yksiselitteisesti perustutkinnon yhteydessä.

Hannu Halila

Citius, altius, fortius - leikekuvantamisen huima kilpajuoksu

Kun Lontoossa esiteltiin 1972 uusi mullistava kuvantamisen tekniikka, tietokonetomografia (TT), radiologiassa alkoi leikekuvantamisen aikakausi. Ensimmäinen TT-laite kehitettiin lähinnä aivojen kuvantamiseksi. Näillä ensimmäisen polven TT-laitteilla tietoa yhden leikkeen saamiseksi kerättiin yli neljä minuuttia ja tiedon rekonstruktioon kului vielä puolitoista minuuttia lisää, eli yhden kuvan tuottaminen kesti yhteensä noin kuusi minuuttia. Nykyaikaisilla monileikelaitteilla koko vartalon (keuhkot ja vatsa) kuvaaminen vie muutaman sekunnin.

Juha Halavaara

Lisäävätkö testisuureiden ja p:n arvot lukijoiden ymmärrystä?

Marko Elovainio ym. käsittelivät lääkärien työoloja ja terveyttä Lääkärilehdessä äskettäin julkaistussa terveydenhuoltotutkimuksessa (SLL 20-21/2007, s. 2071-6). Tulokset julkaistiin taulukoina, joissa ilmoitetaan erikseen naisten ja miesten vastausten osuudet prosentteina. Kaksi viimeistä saraketta olivat khi2 ja p-arvo. Taulukoiden tai muusta tekstistä ei valitettavasti selvinnyt, mihin testauksiin nämä arvot liittyivät. Mitkä olivat ne hypoteesit, joiden oikeellisuutta oli testattu aineistolla, jonka todennäköisyyksiä kuvaamaan sopi parhaiten khi2-testin jakaumat?

Esa-Pekka Takala

Lehti pyrkii myös NNT-lukujen ilmoittamiseen

Lääkärilehden kirjoitusohjeissa todetaan, että käytetyt tilastomenetelmät on hyvä ilmoittaa niin tarkasti, että lukija voi tarvittaessa tarkistaa analyysit. Tämä edellyttää aineiston raportointia sellaisilla tunnusluvuilla, joilla analyysit voi toistaa. Tuloksista kehotetaan antamaan tunnusluvut (esim. luottamusvälit), jotka kuvaavat, kuinka tarkka arvio esimerkiksi intervention tehosta on saatu pelkkien hypoteesien testauksen (p-arvot) sijasta. Tilastolliset termit, lyhenteet ja symbolit pyydetään määrittelemään.

Toimitus

Epäkelvot käytännöt pilaavat terveyskeskuslääkärin työn ydintä

Simo Kokko herätteli keskustelua lääkärien paosta terveyskeskuksista (SLL 20-21/2007, s. 2022). Mahdollisia syitä ovat ainakin lääkärien asema terveydenhuollon asiantuntijoina omassa organisaatiossaan ja ehkäisevän työn järjestäminen.

H. Tapio Hanhela

Lääketeollisuus ry: Kelan lääkemenojen kasvu on maltillista

Kelan tutkimusprofessori Timo Klaukka kirjoitti Suomen Lääkärilehden lääkeinfo-palstalla (SLL 23/07) otsikolla "Lääkekulut kasvavat edelleen". Artikkelin mukaan Kelan korvaamien lääkkeiden kustannukset kasvoivat 5,5 % kuluvan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Näkökulmana oli siis potilaan ja yhteiskunnan maksama kokonaishinta lääkkeistä; ts. apteekeista ostetut korvattavat lääkkeet.

Nadia Tamminen

Pidä huolta luottokortistasi

Korkein oikeus antoi viime lokakuussa luottokortinhaltijan ja pankin vastuunjaosta merkittävän päätöksen (KKO:2006:81). Sen sisältö voidaan kiteyttää toteamukseen, että kortin haltijan on säilytettävä luottokorttiaan vähintään yhtä huolellisesti kuin rahojaan.

Olli Härmänmaa

Valajuhla Tampereen yliopistossa

Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa järjestettiin valatilaisuus 20.4.2007. Tilaisuuteen osallistuivat dekaani Pertti Kirkinen, arkkiatri Risto Pelkonen ja valan vastaanottaja, Suomen lääkäriliiton puheenjohtaja Olli Meretoja.

Capnocytophaga canimorsus - suoraan koiran suusta

Capnocytophaga canimorsus liukuu limansa avulla hampaiden pinnoilla. C. canimorsus on koiran kommensalisti, joka ei isäntäänsä häiritse. Ongelmia se aiheuttaa vasta joutuessaan uuteen isäntään väkivaltaisesti. Tartuntatilanne jää harvalta huomaamatta.

Petri Penttinen

Kuka Suomen terveydenhuollossa tähyää horisonttiin - ja kenen pitäisi?

Suomen terveydenhuollossa tähytään horisonttiin, mutta vain satunnaisesti. Pääosa katseista kohdistuu nykyhetkeen ja aikaan heti kohta. Näin on kuulemma yleensä myös Yhdysvalloissa, mutta siellä osa palveluorganisaatioista katselee myös pitkälle.

Minna Kaila, Janne Aaltonen, Hanna Aschan, Jorma Komulainen

Kuntoutuksella on kysyntää - onko tarjonta kunnossa?

Hyvin järjestetylle kuntoutukselle on kysyntää. Kuntoutus on väestön toiminta- ja työkykyä parantava työkalu ja antaa sairastuneelle ihmiselle voimavaroja elämänsä hallinnan tunteeseen. Suomen väestön ikääntyminen on EU-maiden nopeimpia seuraavien 20 vuoden aikana. Työvoima on vanhempaa kuin koskaan aikaisemmin ja työikäisten määrä vähenee vuoden 2010 jälkeen. Työvoimapula koskettaa tulevaisuudessa kouriintuntuvasti eri alueita ja toimialoja.

Timo Pohjolainen

Lääkkeen kardiovaskulaarisen turvallisuuden selvittämiseksi tarvitaan prospektiivisen tutkimuksen tulokset

Professori Hannele Yki-Järvinen käsittelee tässä lehdessä julkaistavassa lääketieteellisessä pääkirjoituksessa rosiglitatsonia ja sydäntä (Rosiglitatsoni ja sydän - mitä jää käteen? s. 2249-50). Vastineena Hannele Yki-Järviselle toteamme, että GSK on johdonmukaisesti toimittanut kaiken rosiglitatsonia koskevan tutkimustiedon Yhdysvaltojen ja muiden maiden lääkeviranomaisille. Kaikki GSK:n kliininen tutkimustieto on julkisesti saatavilla verkossa (1).

Harry Råstedt, Petteri Knudsen

Voiko lääkärien viransijaisuuksien ulkoistaminen jatkua enää kauaa?

Täyskiitos nimimerkille Julkisen pelikentän puolustaja - pitkästä aikaa rohkeaa ja vastuuntuntoista puhetta terveydenhuollon ohjaamisesta (SLL 22/2007, s. 2148). Voidaan todella kysyä, mitkä viranomaiset ja päättäjät ovat nukahtaneet, kun vastavalmistunut hoitaja edellyttää saavansa selvästi parempaa palkkaa kuin kokenut, häntä työssä opastava kollegansa, tai vielä lääkäriksi opiskelevan kandin työ voi olla työnantajalle selvästi kalliimpaa kuin kokeneen erikoislääkärin työ? Kenen logiikka voi hyväksyä, että kuntatyönantaja ostaa reppufirmalta palvelun isoon hintaan, mutta kuntatyönantajan itsensä pitää vastata ostamansa palvelun laadusta? Tätähän ihan häpeilemättä edellytetään silloin, kun reppufirman työn tulee suorittamaan lääketieteen kandidaatti. Pahinta on, että kaikki osapuolet - kandit, työnantaja, reppufirmat ja jopa toimintaa valvova sosiaali- ja terveysministeriö - näyttävät pitävän asiaa ihan oikeana ja itsestään selvänä.

Pertti Kirkinen

Työpaikkakiusaamisen selvittäminen on aina työnantajan tehtävä

Työpaikkakiusatuksi joutuminen on voimakas stressitilanne, joka heikentää jaksamista ja voi johtaa jopa työkyvyn menettämiseen. Haitallisten seuraamusten välttämiseksi kiusaamisen kokemus tulee selvittää mahdollisimman alkuunsa.

Maarit Vartia-Väänänen

Eturauhassyöpä

Eturauhanen on tarpeen siemennesteen muodostumiselle. Tämä rauhanen sijaitsee virtsarakon alapuolella. Virtsarakosta tuleva virtsaputki kulkee eturauhasen lävitse. Iän myötä rauhanen usein kasvaa, ja tämä vaikeuttaa virtsan kulkua rakosta ulos. Virtsakaari lyhenee ja mies joutuu tyhjentämään puutteellisesti tyhjenevän rakkonsa tavallista useammin, myös öisin.

Toimitus

Matti Viljanen luotsaa Akavan uudelle vuosikymmenelle

Akavan kevätliittokokous valitsi tiistaina 29.5. uudeksi puheenjohtajaksi Uuden Insinööriliiton puheenjohtajan Matti Viljasen. Vastaehdokkaina hänellä olivat Tekniikan Akateemisten toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, Ekonomiliiton neuvottelujohtaja Sture Fjäder ja Lääkäriliiton asettamana ylilääkäri ja liiton entinen puheenjohtaja Kati Myllymäki.

Heikki Pälve

Rokotetarjonnan ja todellisen tarpeen vaikea yhtälö

Suomi oli pitkään maa, jossa rokotukset olivat ikään kuin valtion lahja kansalaistensa hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapset olivat ensisijainen tarvitsijaryhmä, mutta myös esimerkiksi puolustusvoimien alokkaita on rokotettu vuodesta toiseen suuremmitta poikkeuksitta. Eikä ihorikkeen tarvinnut olla kummoinen, kun ensiapua seurasi tehosterokotus jäykkäkouristusta vastaan osana haavanhoitoa. Kansalaisia kehotettiin voimistamaan polio- ja kurkkumätäsuojansa kymmenen vuoden välein, ja jos maata uhkasi epidemia, väestö riensi joukkorokotuksiin perusteita kyselemättä, koska lääkintäviranomaiset niin suosittelivat. Kotoperäinen tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko on saatu ainakin toistaiseksi hävitetyiksi virusyhdistelmärokotteen (MPR) ansiosta, kuten sittemmin myös hemofilustaudit (Hib-rokote).

Heikki Peltola

Mitä lääkärin tulee tietää työolosuhteista

Padovan yliopiston professori Bernardini Ramazzini esitti vuonna 1713 teoksessaan De morbis artificum (työntekijöiden sairauksista) (1), että lääkäri ei voi asettaa oikeata diagnoosia ilman tietoa potilaan työolosuhteista. Hän toimi jo tuolloin kuin nykyajan työterveyslääkäri, kävi työpaikoilla ja kirjasi havaintoja. Työympäristön lisäksi myös erilaiset sosiaaliset tekijät saivat hänen huomionsa.

Jukka Uitti, Riitta Sauni

Kandit ja eurolääkärit palautettava vain julkisten työnantajien palkkalistoille

Lääkäripula on yksi merkittävimmistä julkisen terveydenhuollon ja erityisesti perusterveydenhuollon ahdingon syistä. Lääkäreiksi koulutettuja on enemmän kuin koskaan, mutta etenkin terveyskeskuksissa virkoja on vaikea saada täytetyiksi.

Julkisen Pelikentän Puolustaja