Vakavasta sairaudesta kertominen vaatii lääkäriltä herkkyyttä Onko 12-vuotias kypsä kuulemaan vakavasta sairaudesta yksin?

Päivystävä lääkäri pistäytyi potilashuoneeseen ja kertoi 12-vuotiaalle pojalle: "Sinulla on aivokasvain pahassa paikassa eikä leikkaus ole mahdollinen". Pojan vanhemmat olivat onneksi juuri tulossa tapaamaan lastaan, joka oli ollut neurologisten oireiden takia tutkittavana. Hekin kuulivat diagnoosin nyt ensimmäistä kertaa. Taudin huonosta ennusteesta, enintään vuosi elinaikaa, muistutettiin vanhempia toistuvasti. Sama haluttiin heti kertoa suoraan myös lapselle, koska "12-vuotias on riittävän kypsä kuulemaan totuuden suoraan lääkäriltä". Hoito kuitenkin helpotti oireita ja poika pääsi välillä pitkiäkin aikoja viettämään melkein normaalia elämää. Ylilääkäri ilmoitti siitä iloitsevalle pojalle: "Emme me sinua parantaa yritä, ainoastaan hidastaa taudin etenemistä". Erään toisen lapsipotilaan vanhemmat saivat kuulla: "Ihmettäkö odotatte? Ettekö käsitä, että lapsenne on pian kuoleva?"

Elina Heikkilä, Eeva Nordman, Toivo Salmi

Lääkärien työoloista ja terveydestä kerätään uutta tietoa

Lääkärien työoloja ja terveyttä kartoittava kyselylomake postitetaan lähipäivinä lääkäreille. Lääkäriliiton, Stakesin ja Työterveyslaitoksen toteuttaman kyselyn saa joka kolmas Suomessa työssä oleva lääkäri. Tutkimus on jatkoa vuosina 1986 ja 1997 tehdyille vastaaville kyselyille, ja sen tavoitteena on ajankohtaisen tilanteen selvittämisen lisäksi vertailla tilanteen kehittymistä kahden vuosikymmenen aikana. Sairaanhoitajaliitto, Stakes ja Työterveyslaitos toteuttavat samanaikaisesti vastaavan kyselyn sairaanhoitajien keskuudessa.

Hannu Halila, Santero Kujala

Rattijuoppojen seuranta terveydenhuollossa on voimavarojen tuhlausta

Kymmenen vuotta sitten voimaan tullut EU-direktiivi velvoittaa viranomaisia puuttumaan päihtyneenä kiinni jääneiden kuljettajien ajolupaan. Poliisi on ottanut käyttöönsä erilaisia yhteistyömalleja näiden kuljettajien terveydentilan selvittämiseksi. Päihtyneenä ensi kertaa tavatut kuljettajat ohjataan ensisijaisesti omalääkärin vastaanotolle. Toistuvasti päihtyneenä kiinni jääneet ja ammattiautoilijat ohjataan A-klinikoille. Joillain paikkakunnilla terveydentilan arvioinnit on keskitetty yksityisille lääkäriasemille.

Pekka Heinälä, Kaija Seppä

Alkoholihaimatulehdukselle määriteltiin kriteerit

Alkoholinkäytön ja haimatulehduksen yhteys on tunnettu jo pitkälti toistasataa vuotta. Suomessa alkoholin arvioidaan aiheuttavan yli 90 % kroonisista haimatulehduksista ja 70 % akuuteista haimatulehduksista. Sappikivitauti ja muut tunnetut tekijät (esim. kasvain, trauma ja haimatiehyttukos) ovat syinä noin 20 %:ssa tapauksista (1,2). Huolellisenkin tutkimuksen jälkeen lähes joka kymmenennen haimatulehduksen syy jää epäselväksi.

Isto Nordback, Juhani Sand, Åke Andren-Sandberg

Ketkä tarvitsevat lisävitamiineja?

Vitamiini- ja kivennäisainelisiä käytetään yleisesti mitä erilaisimpiin tarkoituksiin. Epäspesifinen terveyttä ja yleistä vireyttä edistävä tarkoitus on pitkälti markkinoinnissa käytettävien väittämien muovaama, ja sen ohella vitamiineja ja kivennäisaineita käytetään kroonisten sairauksien ehkäisyyn. Suomessa käytiin 1980-luvulla vilkasta julkista keskustelua vitamiini- ja kivennäisaineiden käytön hyödyistä ja haitoista. Keskustelu vaimeni vähitellen, kun laajat interventiotutkimukset käynnistyivät.

Matti Uusitupa

Glaukoomalääkkeiden systeemisiä haittavaikutuksia voi vähentää

Silmätautien erikoislääkäri, LKT Kaisu Viikari kirjoitti glaukooman paikallishoitoon käytetyn beetasalpaajan, timololin, haittavaikutuksista Lääkärilehdessä 39/2006 (s. 3948) Oftalmolog-nimisen ilmaisjakelulehden artikkelin perusteella.

Ahti Tarkkanen

Kirsi Valtonen, lääkäri pyörätuolissa

Kirsi Valtosen elämä muuttui 19-vuotiaana, kun nuoren naiset jalat halvaantuivat liikenneonnettomuudessa. Nyt, 31-vuotiaana, hän on lääkäri ja vastaväitellyt tohtori. Nousta pyörätuolista ja kävellä taas omilla jaloilla ei ole Kirsi Valtosen unelma.

Liisa Koivula

Astmaohjelma osui maaliin

Tässä Lääkärilehden numerossa esitellään kansallisen astmaohjelman keskeiset kymmenvuotistulokset (1,2). "Astmaepidemia" alkoi näkyä maassamme vähitellen 1960-luvun puolessa välissä (3). Sairastuneiden määrä kasvoi, ensiavun ja sairaalahoidon tarve lisääntyi ja kustannukset alkoivat nousta. Sairauden luonnetta ei ymmärretty kovin hyvin ja ahtautuneita keuhkoputkia yritettiin avata suurilla määrillä beeta-agonisteja. Vaikeaa kohtausta hoidettiin systeemisillä kortikosteroideilla ja antibiooteilla.

Tari Haahtela

Vauhdittuuko kohdunkaulan syövän torjunta?

Kohdunkaulan syövän tärkeimmän riskitekijän, ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n, aiheuttamia tartuntoja ehkäisevät kaksi rokotetta tulevat lähikuukausina markkinoille. Ne on aiottu annettavaksi 9-26-vuotiaille tytöille ja mahdollisesti pojille. HPV-rokotteiden tavoitteena on ehkäistä kohdunkaulan syövän kehittymistä. Toisaalta tiedämme, että hyvin organisoidulla kohdunkaulan syövän seulonnalla on vähennetty Suomessa kyseisen taudin ilmaantuvuutta ja sen aiheuttamaa kuolleisuutta yli 80 %. Seulonta on siis ollut tehokasta (1).

Pekka Nieminen, Ralf Bützow, Elina Heikkilä, Eija Hiltunen-Back, Ulla Puistola, Virpi Rantanen, Ilkka Räisänen, Anne Santalahti, Anne Talvensaari-Mattila, Juhani Vartiainen, Maarit Vuento, Merja Yliskoski, Ahti Anttila

Selkäydinvaurioisen potilaan hoidossa ja kuntoutuksessa riittää haasteita

Selkäytimen vaurio, varsinkin tapaturmainen selkäydinvamma, muuttaa lähes aina ihmisen loppuelämän äkillisesti ja kokonaisvaltaisesti. Selkäydinvaurion aiheuttamat neurologiset puutosoireet ja muut seuraukset määräytyvät vaurion laajuudesta ja sijainnista selkäytimessä. Seurauksena on yleensä vaikean liikuntavamman lisäksi muita hankalia ja pysyviä elintoimintojen häiriöitä. Hoito- ja kuntoutustoimintaan osallistuvalla työryhmällä pitää olla asiantuntemusta mm. virtsarakon, sukupuolielinten ja suolen toimintahäiriöistä, spastisuudesta, autonomisen hermoston toiminnasta, painehaavoista, kivusta, syringomyeliasta, heterotooppisesta luutumisesta, osteoporoosista, liikuntaelimistön toimintahäiriöistä ja psykososiaalisista ongelmista (1). Potilaiden laadukas hoito ja kuntoutus edellyttävät keskittämistä (2).

Hannu Alaranta, Eija Ahoniemi

Mitä palliatiivinen sedaatio on - ja mitä se ei ole

Sedaatiolla tarkoitetaan potilaan tietoisuuden tarkoituksellista alentamista lääkkeellisin keinoin. Kuolemaa lähestyvä potilas voidaan sedatoida, jos hänellä on sietämättömiä ja tavanomaisiin hoitokeinoihin reagoimattomia kärsimyksiä. Sedaation tarkoitus on saada potilaan oireet hallintaan, ei tuottaa potilaan kuolemaa.

Juha Hänninen

Anestesialääkäripula - nyt ja vielä kymmenen vuoden kuluttua?

Kiitän Kajantietä, Halilaa, Ihalaista ja Vänskää tärkeästä keskustelun avauksesta, joka koski lähitulevaisuuden erikoislääkärityövoiman määrää ja riittävyyttä (SLL 38/2006, s. 3865-70). Tutkimus onkin saanut ansaitsemaansa julkisuutta. Tutkimuksen pohdintaosassa tuodaan ansiokkaasti esille tutkimusasetelman sekä saatujen tulosten että niiden sovellettavuuden rajoituksia. Kirjoituksessa arvioidaan, että kymmenen vuoden kuluttua anestesiaerikoislääkäreitä olisi 21 % enemmän kuin nyt. Miksi tämä hieman "ruusuinen" skenaario - ainakaan suhteessa kysyntään - ei ehkä ole todennäköinen? Arvioin käytännön lääkärinä ja rekrytoijana lyhyesti kysynnän ja tarjonnan merkitystä "lääkärimarkkinoihin" yleensä ja erityisesti anestesialääkärien osalta. Maakuntien ja alueiden sekä sairaalatyyppien eroavaisuuksista johtuviin syihin en tässä yhteydessä puutu.

Harri Tohmo

Kaikkien lääkäriryhmien palkat eivät ole kehittyneet samoin

Tutkimuspäällikkö Jukka Vänskän artikkeli (SLL 40/2006, s. 4132-6) lääkärien palkkakehityksestä oli erinomaista luettavaa. Vänskä tuo esiin valtakunnallisen tilastoinnin virheitä kuvatessaan mm. miten tilastokeskus laskee merkittävän osan päivystyskorvauksista säännöllisen työajan ansioiksi. On todella tärkeää, että Lääkäriliitolla alkaa olla oma tietopankki lääkärien ansiorakenteista ja niiden kehityksestä oikean tilastoseurannan pohjaksi.

Olli Meretoja

Vaginalcytologisk screening på defensiven - varför?

Laura Kotaniemi-Talonen och medarbetare diskuterar vaginalcytologin (Papa-seulonta) i diagnostiken av cervikala neoplasier (intraepiteliala och invasiva) (SLL 40/2006, s. 4068-9). Ingen har på allvar ifrågasatt värdet av denna screening. Diagnosen är ett resultat av cytologisk screening, kolposkopi samt efterföljande histopatologisk undersökning. Det vore synnerligen intressant att veta den verkliga träffsäkerheten av cytologin - jämförd med kolposkopi och histopatologi - i diagnostiken av intraepiteliala och invasiva neoplasier i cervix. I hur många av de i Finland årligen diagnostiserade aktuella neoplasierna har histopatologin visat att den cytologiska diagnosen varit rätt? Varför diskuterar författarna inte HPV (humant papillomvirus) -testet?

Elias Rubinstein

Onko ehkäisytableteilla yhteys nuorten naisten masennukseen?

Nuorten naisten lisääntynyt masennuslääkkeiden käyttö on viime aikoina noussut keskusteluun. Koululaiskyselyissä on tullut esille myös koulutyttöjen huonontunut fyysinen terveys. Ilmiötä selitetään lisääntyneillä ulkonäkö- yms. paineilla.

Marjatta Aito

Terveydenhuollon tulevaisuushanke valmistautuu loppuliukuunsa

Suomessa käynnistettiin syksyllä 2002 terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamishanke. Aluksi runsasta mielenkiintoa herättänyt hanke jäi valitettavasti myöhemmin käynnistyneen kunta- ja palvelurakennehankkeen varjoon. Nyt hanketta voidaan arvioida sen todellisten tulosten perusteella aikaisempaa paremmin, sillä käynnistymässä on viides eli viimeinen toimintavuosi.

Taito Pekkarinen

Lääkkeen määrääminen koettelee arvoja, etiikkaa ja ammattitaitoa

Lääkkeiden hintalautakunta rajoitti rasvalääkkeiden korvattavuutta. Toimella ohjataan lääkäreitä määräämään edullisia lääkkeitä. Päätös on herättänyt voimakkaita tunteita. Sen on sanottu vähentävän lääkärikunnan autonomiaa ja huonontavan potilaiden oikeuksia. Käyty keskustelu on tuonut esiin ristiriidat, joiden vallitessa lääkäri joutuu hoitopäätöksensä tekemään. Hoitosuositustulvasta huolimatta lääkärillä ei ole käytössään näistä ristiriidoista vapauttavaa ohjeistoa. Lääkärin arvot, etiikka ja ammattitaito ovat koetuksella.

Jukka Juvonen, Timo Mäkikallio

Psykoedukaatio - arvokas lisä psykoosien hoitoon

Vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin, kuten psykooseihin ja erityisesti skitsofreniaryhmän häiriöihin, liittyy usein merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen ja alttius häiriön uusille pahenemisvaiheille. Välittömien oireiden hoitamisen lisäksi hoidon keskeinen tavoite onkin tästä syystä uusiutumisvaiheiden estäminen. Lisäksi tavoitteena on palauttaa päivittäinen, sosiaalinen ja ammatillinen toimintakyky. Skitsofrenian hoidossa tarvitaan lääkehoidon lisäksi riittävän tukeva ja turvallinen hoitosuhde sekä psykososiaalisia tukitoimia (1). Saavutettuun hoitotulokseen on pyritty kiinnittämään enenevästi huomiota. Skitsofrenian remissiolle on äskettäin esitetty käytännön toimintaan sovellettavissa olevat kriteerit (2).

Hannu Koponen

Laatua lihavuuden ehkäisyyn

Lihavuuden hoito on teoriassa helppoa, mutta käytännössä laihduttaminen usein epäonnistuu ja vain murto-osa laihduttajista kykenee pitämään liikakilot pysyvästi loitolla. Painonnousun ehkäisy on tehokkain ja usein ainut keino vähentää lihavuuteen liittyviä ongelmia. Tässä lehdessä (s. 4203-7) julkaistavasta ns. Helsingin johtajatutkimuksen aineistoon pohjautuvasta artikkelista selviää, että mikäli paino ei keski-iässä nouse, elämänlaatu pysyy todennäköisesti hyvänä myös vanhempana. Tutkimuksessa seurattiin ylimpään sosiaaliryhmään kuuluvia miehiä 26 vuoden ajan. Seurannan lopussa arvioitiin RAND-elämänlaatumittarilla muun muassa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Niillä miehillä, joilla paino ei noussut lainkaan keski-ikään mennessä, oli tutkimuksessa johdonmukaisesti paras elämänlaatu vanhalla iällä. Kuoleman vaara kasvoi, mikäli paino nousi yli 15 kg.

Sirpa Sarlio-Lähteenkorva

Vastine Outi Hovatalle ja Harriet Finne-Soverille Omaisten kokemukset auttavat arvioimaan ja parantamaan kuolevan potilaan hoitoa

Kiitän kollega Outi Hovattaa näkökulma-artikkelista "Kunnioitetaanko meillä ihmisarvoa?" (SLL 38/2006, s. 3881-2), joka koski hänen vanhempiensa hoitoa. Palautteesi on tärkeää ja varteenotettavaa. Annat moitteita sekä lääkäreille että hoitajille, mutta erityisesti koko espoolaiselle palvelujärjestelmälle. Näkökulma-artikkeli ja kollega Harriet Finne-Soverin kirjoittama, toimituksen pyytämä kommentti (SLL 38/2006, s. 3882-3) ravisuttivat ja herättivät hämmentäviä ajatuksia. Pahoittelen tapahtunutta.

Jaakko Valvanne