Tarvitaan muutakin kuin EBM:ää
Lääketieteen osaaminen perustuu kovan tieteen kulmakiviin: anatomiaan, fysiologiaan, biokemiaan, patologiaan, mikrobiologiaan ja farmakologiaan. Näiden parissa opiskeluaika vierähtää, mutta sen jälkeen lääkäri kohtaakin pahasti tieteellistä maailmaa sekoittavan tekijän: potilaan tunteineen, elämäntilanteineen, luonteenpiirteineen, arvoineen ja odotuksineen. Lancetin tuoreessa pääkirjoituksessa arvioidaan, että puolet sairastamisesta liittyy psykososiaalisiin tekijöihin. USA:ssa lääketieteellisen instituutin (IOM) asiantuntijat suosittelevatkin, että lääketieteen opetukseen liitettäisiin kattavasti sekä opiskeluaikana että sen jälkeen kuusi teemaa: mielen ja ruumiin yhteys, potilaan elämäntapa, lääkärin rooli ja käyttäytyminen, potilaan ja lääkärin välinen vuorovaikutus, terveydenhuollon sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat ja terveyspolitiikka ja talous (1).