Tuumasta toimeen terveyskeskuksissa!

Terveyskeskusten ongelmat ovat olleet jo vuosia kaikkien nähtävillä. Lääkärit uupuvat, väestö ei pääse lääkärin vastaanotolle, lääkäreitä puuttuu. Aiheesta on tehty useita selvityksiä, joista viimeisimpiä ovat selvitysmies Eila Uotilan raportti, äskettäin julkaistu selvitysmies Jorma Backin raportti ja Lääkäriliiton oman työryhmän tekemä raportti, jonka ensisijaisena tehtävänä oli selvittää terveyskeskusten lääkärintyön erilaisia järjestämistapoja.

Kaisa Nissinen-Paatsamala - Mikko Kangas

Neuropaattinen kipu

Neuropaattisessa kivussa viestin siirto on vaurioitunut. Ongelma voi olla ääreishermossa (trauma, diabetes), takajuurigangliossa (vyöruusun aiheuttama neuralgia), selkäytimessä (selkäydinvamma) tai aivoissa (aivoinfarkti).

Eija Kalso

Pneumokokkien makrolidiresistenssi on vakava uhka

Mikrobilääkkeiden oikea käyttö on ensiarvoisen tärkeää sekä potilaiden hyvinvoinnin että terveydenhuollon toimivuuden ja talouden kannalta. Bakteerien mikrobilääkeresistenssi on viime vuosien aikana noussut merkittäväksi uhkaksi sairaaloissa ja avohoidossa.

Pentti Huovinen

Magneettimammografia pitäisi ottaa laajempaan käyttöön rintasyövän diagnostiikassa

Lääkärilehden numerossa 13/2004 julkaistussa katsausartikkelissaan (s. 1373-8) kollegat Reinikainen, Rissanen ja Pääkkö ovat kiitettävästi käsitelleet rintasyövän nykyaikaista diagnostiikkaa. Vaikkakin aihe on laaja, kirjoittajat ovat onnistuneesti tuoneet esille oleelliset asiat rintasyövän diagnostiikasta. Katson kuitenkin aiheelliseksi tuoda esille oman näkökulmani magneettimammografiaan (MRM) liittyvistä asioista.

Mazen Sudah

Kirjoittajat vastaavat Sudahille Suomeen tarvitaan magneettiohjattuihin näytteenottoihin kykenevä kuvantamiskeskusten verkosto

Kiitämme Mazen Sudahia artikkelimme herättämästä mielenkiinnosta.

Heli Reinikainen Tarja Rissanen Eija Pääkkö

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä puututtava myös nuorempien kaikkiin riskitekijöihin

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn uudet eurooppalaiset suositukset julkaistiin Lääkärilehdessä 14.5. 2004 (SLL 20/2004, s. 2117-28). Kysymys on keskeiseen kansantautiimme suuntautuvista, vahvaan ja monipuoliseen asiantuntijatietoon pohjautuvista suosituksista. Yhteiselle työryhmälle ja sen taustajärjestöille on annettava suuri tunnustus.

Pekka Puska

Artikkeli ja tuotemainos samassa numerossa - onko Evolus-tehojuoman vaikutuksista riittävä tieteellinen näyttö?

Suomen Lääkärilehden numerossa 12/2004 julkaistiin tutkimusprofessori Jaakko Tuomilehdon ja kumppaneiden kirjoittama katsausartikkeli Kalsiumin ja maidon peptidien verenpainevaikutukset (1). Samassa numerossa oli Valio Oy:n Evolus tehojuoma -nimisen juoman mainos, jonka mukaan juoma on tarkoitettu henkilöille, joiden verenpaine on kohonnut. Mainoksen mukaan maitojuoma sisältää bioaktiivisia peptidejä, joiden on todettu vaikuttavan verenpaineen hallintaan.

Anna-Liisa Enkovaara, Kimmo Malminiemi, Markku Toivonen

Lääkärilehden julkaisupolitiikan keskeinen tavoite on riippumattomuus

Riippumattomuuden ja kirjoitusten tieteellisen laadun takaamiseksi Suomen Lääkärilehden kaikki lääketieteelliset artikkelit ja terveydenhuollon tutkimukset käyvät kahden asiantuntijan arvioitavina. Niin myös nyt puheena oleva katsaus, johon kirjoittajat tekivät asiantuntija-arvion jälkeen muutoksia.

Taito Pekkarinen, Päivi Hietanen

Hiljaisuus kirjan julkistamisen jälkeen hämmästyttää

Syövästä kirjoitetaan paljon. Tieto tästä suursairaudesta ulottuu solujen käyttäytymisestä aina molekyylitasolle saakka. Epidemiologinen tutkimus täydentää lisääntyvää tietopääomaa. Kokonaisuuteen voisi - ja tulisi - kuulua huomion kiinnittäminen isäntäelimistöön, sairastuneeseen ihmiseen, yhteiselämän moniin aspekteihin. Nyt ihminen on mukana vain suurten tilastojen kautta. Median antama kuva ongelmasta on kuitenkin elävämpi. Esim. meneillään olevassa tv-ohjelmassa Elämän jatkoaika vilkkaat ja elävät ihmiset kertovat sairastumisestaan ja elämän suurista aiheista ja asenneongelmista. Päivälehtien yleisönosastoissa on muutaman kuukauden välein kirjoituksia samoista aiheista.

Juhani Rekola

Hoitotakuulait eduskunnalle

Hallitus antoi lupaamassaan aikataulussa 30.4. eduskunnalle hoitotakuuta koskeneen lakipakettinsa. STM lähetti aikoinaan professori Mats Brommelsin työryhmän muistion poikkeuksellisen laajalle lausuntokierrokselle. Lausuntokierros osoittautui käytännössä jonkinlaiseksi pakolliseksi poliittiseksi kiemuroinniksi, koska eduskunnalle menneestä esityksestä ei löydy mitään merkittävää uutta ajatusta tai linjausta työryhmän esityksiin verrattuna. Sisällöllisesti lakipaketti oli siis lyöty lukkoon jo vuodenvaihteessa.

Taito Pekkarinen

Liikunta tärkeää myös nuorelle astmaatikolle

Astma on lapsuusiän yleisin pitkäaikaissairaus ja sen esiintyvyys lisääntyy tulevaisuudessakin, tuoreiden tutkimusten mukaan tosin ei enää samaa tahtia kuin ennen. Osalla nuorista astma on vähäoireinen ja aiheuttaa eniten harmia rasitustilanteissa, etenkin näin allergia-aikana.

Heikki Tikkanen

Kuntien vastattava syöpäpotilaiden erikoistekniikoin toteutetun kivunhoidon kustannuksista

Helsingin Sanomien yleisönosastossa 5.2.2004 ilmaisimme huolemme tietoomme tulleista tapauksista, joissa kotihoidossa olevat syöpäpotilaat ovat itse joutuneet maksamaan ihon alle tai selkäydintilaan annosteltavat kipulääkkeensä. Osalla potilaista ei ole ollut tähän varaa, ja heidät on sen takia otettu sairaalahoitoon. Tämä on paitsi epäinhimillistä, yhteiskunnan kannalta myös kallista. Tulkintamme mukaan tämä on myös sosiaali- ja terveysministeriön asiasta antaman ohjeen (Dnro 1/54/2002) vastaista. Nämä annostelutavat ovat erikoistekniikoita, jotka sairaalan tai terveyskeskuksen poliklinikka aloittaa, ja jotka vaativat lääkärin valvontaa ja toteuttajaltaan erityisosaamista. Kyse on kotisairaalatyyppisestä hoidosta.

Eero Vuorinen, Voitto Järvimäki, Eija Kalso

Apteekkien yhteistyötoive lääkäreille: Tietokoneelta tulostettu PKV-resepti pitäisi varmentaa leimasimella

PKV-reseptien väärentäminen on valitettavan yleistä Helsingin seudulla. Väärennökset seuraavat aikaansa ja apteekeissa onkin saatu kiinni tietokoneella tulostetun näköisiä väärennettyjä reseptejä. Edelleen apteekkeihin tuodaan myös PKV-reseptejä, joiden päälle on kaatunut kahvia tai muuta sopivaa liuosta. Resepti saattaa myös olla muuten suhruinen ja edellisten toimitusten tarrat irronneita tai irrotettuja. Nämä väärennökset on apteekissa helpompi havaita kuin edellä mainitut tietokonereseptit.

Sinikka Kesseli-Pulkkinen

Riittääkö puoli tuntia kävelyä päivässä?

Liikunnaksi suositeltiin aikaisemmin kävelyä kovatehoisempaa kuntoliikuntaa. Nykykäsityksen mukaan aikuisten tulisi liikkua kohtalaisesti rasittavalla teholla vähintään puoli tuntia lähes päivittäin. Keski-ikäisillä ja iäkkäillä kohtalaisesti rasittava teho vastaa reipasta kävelyä. UKK-instituutin kehittämä liikuntapiirakka havainnollistaa terveysliikunnan suositukset uudella tavalla.

Mikael Fogelholm - Pekka Oja - Marjo Rinne - Jaana Suni - Ilkka Vuori

Lääkärin työn sisältö tänään

Poikani tuli päiväksi sairaalaan seuraamaan tekemisiäni. Tämä liittyi yläasteen ohjelmaan kuuluvaan työelämään tutustumiseen. Päivän päätyttyä kuulin, miltä työni vierestä katsoen näytti. Täytyi myöntää, että näkemys oli aika tavalla oikea; ylilääkärin toiminta oli paljon kokouksia, puhelinsoittoja, tietokoneen naputtelua... Pojan näkemys herätti kysymyksen, siinäkö työni sisältö?

Antti Linkola

Tarvitaan muutakin kuin EBM:ää

Lääketieteen osaaminen perustuu kovan tieteen kulmakiviin: anatomiaan, fysiologiaan, biokemiaan, patologiaan, mikrobiologiaan ja farmakologiaan. Näiden parissa opiskeluaika vierähtää, mutta sen jälkeen lääkäri kohtaakin pahasti tieteellistä maailmaa sekoittavan tekijän: potilaan tunteineen, elämäntilanteineen, luonteenpiirteineen, arvoineen ja odotuksineen. Lancetin tuoreessa pääkirjoituksessa arvioidaan, että puolet sairastamisesta liittyy psykososiaalisiin tekijöihin. USA:ssa lääketieteellisen instituutin (IOM) asiantuntijat suosittelevatkin, että lääketieteen opetukseen liitettäisiin kattavasti sekä opiskeluaikana että sen jälkeen kuusi teemaa: mielen ja ruumiin yhteys, potilaan elämäntapa, lääkärin rooli ja käyttäytyminen, potilaan ja lääkärin välinen vuorovaikutus, terveydenhuollon sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat ja terveyspolitiikka ja talous (1).

Päivi Hietanen

Toteamus essitalopraamin vain teknisestä molekyylimuutoksesta on harhaanjohtava

Arvovaltaisten organisaatioiden edustajat kirjoittavat masennuslääkkeiden käytöstä (Suomen Lääkärilehti 17/2004, s. 1796-8), ja päättävät kirjoituksen lauseeseen geneerisen substituution yleistymisestä ja siihen liittyvistä teknisenä pidettävistä molekyylimuutoksista, mistä sitalopraamin muunnos essitalopraamiksi on hyvä esimerkkki. Mielestäni kirjoittajien toteamus on huonosti harkittu ja käytettävissä olevan tieteellisen datan valossa väärä.

Erkka Syvälahti

Kahden lääkkeen tehoerojen osoitus on vaikeaa

Kiitämme professori Erkka Syvälahtea vastineesta, jossa hän korostaa voimakkaasti tietyn enantiomeerin paremmuutta raseemiseen lääkkeeseen verrattuna. Ainahan näin ei ole, ja molekyylin muunnokset saattavat olla vain yksi keino kiertää patenttisuojan päättymistä. Yhtä mieltä olemme Syvälahden kanssa siitä, että kliiniset tutkimukset depressiossa ovat vaativia ja vaikeita, ja erityisesti kahden vaikuttavan aineen välisen eron osoittaminen voi vaatia käytännössä niin suuria potilasaineistoja, ettei tutkimus ole realistinen. Meta-analyysikaan ei ole patenttiratkaisu, koska senkin tulos on riippuvainen sen osana käytettyjen tutkimusten laadusta, joka tunnetusti voi vaihdella. Eläinkokeet ja kokeelliset tutkimukset jäävät nekin tässä suhteessa suuntaa antaviksi.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uudet HIV-lääkkeet ovat tervetullut lisä lääkityksen yksinkertaistamiseksi

Olemme iloisia, että Juhana Idänpään-Heikkilä ja Timo Klaukka kiinnittivät huomioita Suomen Lääkärilehden numerossa 15-16/2004 siihen, että atatsanaviiri ja emtrisitabiini ovat kerran vuorokaudessa annosteltavia HIV-lääkkeitä. Päinvastoin kuin he väittivät, Suomessa on ollut markkinoilla aikaisemmin neljä kerran vuorokaudessa annosteltavaa HIV-lääkettä: didanosiini, efavirentsi, lamivudiini ja tenofoviiri.

Matti Ristola, Asko Järvinen

Alkoholistiparantola Turva

Alkoholin lisääntyvä väärinkäyttö nousi Suomessa 1800-luvun lopulla sivistyneistön huomion kohteeksi. Osa raittiusaatteesta kiinnostuneista pyrki myös toteuttamaan alkoholismin hoitoa, joka tuotti suuria vaikeuksia tarkoitukseen soveltuvien laitosten puutteessa.

Arno Forsius