Erikoistumisesta ja erityispätevyyksistä: vastine edelliseen

Kiitokset professori Esko Länsimiehelle huomionarvoisista erikoislääkärikoulutusta koskevista kommenteista. Kuten hän tuo esille, kasvava erikoislääkärivaje on tulevien vuosien suuri uhka terveydenhuollossa. Erikoislääkärikoulutusta on tehostettava ja nopeutettava käyttämällä hyväksi terveydenhuollon yksiköitä nykyistä monipuolisemmin. Kansainvälisesti ottaen Suomessa valmistutaan spesialisteiksi ehdottomasti liian vanhoina.

Hannu Halila

Teknisiä luksuskännyköitä?

Luksuskännykässä on kullatut kuoret ja timanttiupotuksia. Ylellisyyttä pitäisi kuitenkin lisätä pintaa syvemmälle.

Erkki Karjalainen

Taru vinkuvasta hiirestä

Geenisäätelyn tutkiminen on tuonut päivänvaloon lukuisia tautimekanismeja. Ei vain hiirissä, vaan itsessään Homo sapiensissa. Nyt ollaan pääsemässä näihin löydöksiin perustuvien hoitojen testaamiseen.

Kihomadot

Kihomato, Enterobius vermicularis (lat. enterobius, suolistossa elävä; vermiculus, pikkumato), aikaisemmin Oxyuris vermicularis (kreik. oxyuris, terävähäntäinen), on tunnettu tuhansien vuosien ajan. Jo arabialainen Avicenna (1059-1111) kuvasi teoksessaan Kanon kolme erilaista sukkulamaista sisälmysmatoa, suolinkaisen (Ascaris), koukkumadon (Ancylostomum) ja kihomadon.

Arno Forsius

Suomalaisten ravitsemus- ja terveystrendit

Suomalaisten ruokavalio on tasapainottunut ja monipuolistunut. Kovien rasvojen kulutus on vähentynyt ja kasviöljyjen lisääntynyt. Kasviksien ja hedelmien saatavuus on parantunut ja kulutus moninkertaistunut. Kolesteroli- ja verenpainearvot ovat kaunistuneet ja työikäisten naisten ja miesten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt merkittävästi. Yleinen ja yleistyvä lihavuus osoittaa kuitenkin, ettei ravitsemuksen ja muiden elämäntapojen alueella kaikki ole vielä hallinnassa.

Antti Aro

Terveydenhuoltoprojekti ei räjäytä pankkia!

Terveydenhuoltomme tulevaisuusprojektin yhden selvitysryhmän tehtävänä oli vastata mm. seuraaviin ydinkysymyksiin: Mikä on terveydenhuollon riittävä rahoitustaso nyt ja lähivuosina? Miten rahoitus ja riittävyys, vakaus ja ennakoitavuus varmistetaan? Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää niin, että se parhaiten tukisi terveyspalvelujärjestelmän toimintaa? Tämä osaselvitystyö jäi projektiorganisaation kannalta hieman kummallisesti pääjohtaja Jussi Huttuselle, joka samanaikaisesti toimii myös koko projektin johtoryhmän selvitysmiehenä. Myös Huttunen on julkistanut ehdotuksensa, jotka on esitelty tämän lehden numerossa sivulla 668.

Taito Pekkarinen

Ihmisen tragedia

Elämään kuuluu useimmilla meistä psyykkisiä vammoja. Joskus ne vain hipaisevat, joskus lamaannuttavat; joskus ne tulevat viereltä, joskus valtamerten takaa. Mutta aina ne tunkeutuvat sisällemme, usein uniimmekin (1,2). Niitä ei pääse pakoon selvittämättä (3,4). Ihminen on biologinen kone, mutta silti enemmän: voimakkaat hormonivasteet tunnetaan, mutta selittävätkö ne pelon, surun, syyllisyyden (3)? Traumaperäinen häiriö kasvoi uusiin mittoihin syyskuussa New Yorkissa: siellä ainakin 30 000 ihmisen arvellaan potevan tätä neljänneksi yleisintä psykiatrista sairautta, jonka elämänsä varrella kohtaa noin joka kymmenes ihminen (3).

Pekka Leinonen

Vastine Hans Ramsayn kommenttiin ylipainehappihoidon indikaatioista

Ymmärrän kommenttianne (SLL 5/2002, s. 562) äkillisen kuulonmenetyksen ja tinnituksen hoidosta ylipaineisella hapella kahdestakin syystä.

Seppo A. Sipinen

Kovempaa keppiä, makeampaa porkkanaa

Terveydenhuoltomme tulevaisuusprojektin viiden työryhmän töistä tärkeydessään varmasti hyvin korkealle nousevat sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalaisen ja professori Mats Brommelsin toimenpide-ehdotukset, jotka koskevat palvelujärjestelmän toiminnallisten ja hallinnollisten rakenteiden uudistamista sekä tehokkuuden ja taloudellisuuden lisäämistä. Ne on esitelty yksityiskohtaisesti tämän lehden sivulla 538.

Taito Pekkarinen

Makeaakin makeampaa?

Varsinaisia unihäiriöitä, osa hyvin tavallisia, on tunnistettu lähes sata. Myös monet muut sairaudet ja lääkitykset valvottavat tai väsyttävät (1). Esimerkiksi norjalaisista 12 % potee unettomuutta ja 7 % turvautuu unilääkkeisiin (2). Nukkumisen säätelyn molekyyleistä ja ihmisen vuorokausirytmistä tunnetaan vasta aakkoset (3,4,5). Ihmisen kellogeeni (CLOCK) tikittää 24 tunnin rytmissä (3,4). Tuoreimman käsityksen (5) mukaan hypotalaamiset GABA- ja galaniinireaktiiviset neuronit tuudittavat uneen, ja oreksiini-hypokretiinin kohdeneuronit pitävät puolestaan meidät virkeinä. Mielenterveydelle oikeanlainen unirytmi on tärkeä (5). Lääkkeiden aiheuttamia unihäiriöitä on tutkittu sangen penseästi, joskin neurobiologinen perustutkimus on kyennyt mahdollisesti selittämään niistä joitakin (1).

Pekka Leinonen

Uhkaako biologia ymmärtämistä?

Professori emeritus Lauri Rauhala esitti Lääkärilehdessä 3/2002, s. 318-323, että biologinen psykiatria toimisi mielekkäiden ihmistieteiden kehityksen tehokkaana jarruna. Luonnontieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva psykiatria, joka käyttää hyväkseen biologisia hoitokeinoja, olisi aggressiivisesti syrjäyttämässä kuuntelevan ja ymmärtämiseen tähtäävän, oletetusti parempaan lopputulokseen johtavan auttamisen. Sitaatti Rauhalan kirjoituksesta: On tietenkin olemassa myös toisenlaista - lähinnä psykoterapeuttisesti suuntautunutta - psyykkisten ongelmien tutkimusta ja niistä kärsivien auttamista, mutta se pyritään biologisen boomin vallitessa mitätöimään vanhentuneeksi historialliseksi muinaisjäänteeksi. Onko näin todella?

Hannu Lauerma

Kommentti Seppo A. Sipisen katsausartikkeliin

Seppo A. Sipisen katsausartikkeli Ylipainehappihoito - periaatteet ja käytäntö Lääkärilehdessä 3/2002, s. 287-289 käsitteli kyseisen hoitomuodon teoriaa, indikaatioita ja käytännön toteutusta.

Hans Ramsay

Kirjoittajan vastine Kuutille

Kuutti kysyy SLL 4/2002, s. 443 (liittyen SLL 3/2002, s. 299 julkaistuun kolumniin), mikä lienee Ruokosen sanoman sisältö? Lyhyesti se on: Jeesus Kristus on Jumalan Poika, syntien sovittaja. Mutta Jeesuksen saarnaaman sanoman keskeisin kohta ei ollut neitseestä syntyminen vaan se, että hän on Jumalan Poika. Lyhyesti Kuutin teologiseen pohdintaan lisäys: Jeesus Kristus oli ja on myös tosi ihminen ja tosi Jumala. Kirjoituksessani en kiellä Pyhän Hengen toimintaa. Ironisesti vain totean rivienvälissä, että julistustyössä keskeisintä ei ole opillinen saivartelu. Saivartelua harrastavat ne, jotka vaativat vain todistuksia, eivätkä siltikään usko.

Katja-Margit Ruokonen

Mistä kannattaa keskustella?

Kollega Juhani Kuutti kirjoittaa (SLL 4/2002 s. 443) ettei hän pidä Katja-Margit Ruokosen väitteestä, jonka mukaan kirkon SANOMAN kannalta olisi aivan sama (s.o. yhdentekevää) miten Marian munasolu hedelmöitettiin.

Martti Paloheimo

Päätoimittajalta

Kun Suomen Lääkärilehti on ensisijaisesti lääketieteen totuuksiin keskittyvä julkaisu, ehdottaisin, että tämä teologinen pohdiskelu Marian raskaaksi tulosta lopetettaisiin näihin puheenvuoroihin.

Taito Pekkarinen

Linux päivityskierteen katkaisuhoitona

Tietokoneet kestävät kymmenen vuotta kovassakin käytössä. Ohjelmat eivät kulu lainkaan. Tapana on kuitenkin uusia ohjelmat ja koneet parin vuoden välein. Miksi?

Erkki Karjalainen

Kirje Yhdysvalloista

Amerikkalaisista yli 56 % on ylipainoisia ja yli 7,3 %:lla on diabetes. Tähän tulokseen tultiin puhelinkyselyssä, jonka tekivät CDC ja National Center for Chronic Diseases Prevention. Tutkimus julkaistiin JAMAssa syksyllä (12.9.2001).

Tuula Fabrizio

Helsingin Yleisen sairaalan Sädehoitolaitos vuosina 1936-1962

Maan ensimmäinen ja pitkään ainoa syöpäsairauksiin erikoistunut sairaala, Sädehoitolaitos, aloitti toimintansa vuonna 1936 Unioninkatu 38:ssa. Se käynnistettiin ilman erikoiskoulutettua lääkärikuntaa pontimena kehittää syövänhoitoa ja saada aikaan sairaala syöpäpotilaiden hoitoon. Vastuualueena oli koko maa. Kehitystä hidastivat sotavuodet, mutta niiden jälkeen toiminta elpyi ja vilkastui. Hoitomenetelmät monipuolistuivat 1950-luvulla. Röntgenhoidon ja radiumhoidon rinnalle tulivat kobolttihoito sekä lääkehoito, hormonihoito ja ensimmäiset sytostaatit. Alasta kehittyi syöpätautien erikoisala. Kun klinikka 1962 siirtyi Meilahteen, se oli vakiinnuttanut asemansa.

Lars R. Holsti

Lichtensteinin nivustyräleikkaus paikallispuudutuksessa Kirurgin koulutuksen vaikutus leikkaustulokseen

Lichtensteinin tekniikalla leikattiin paikallispuudutuksessa 317 potilaan nivustyrä. Yksi kirurgian erikoislääkäri leikkasi 182 nivustyrää ja 12 erikoistuvaa lääkäriä 135 tyrää. Kirurgikohtaisia eroja ei 2 vuoden seurannassa ilmennyt haavainfektioiden (0,9 %) tai hematoomien (1,9 %) määrässä. Residiivityrä kehittyi 5 potilaalle (1,6 %), joista erikoislääkärin leikkaamia oli 2. Yli 90 % potilaista oli erittäin tyytyväisiä leikkaustulokseen. Paikallispuudutuksessa tehtävä nivustyräleikkaus on vähäkipuinen, yksinkertainen ja halpa menetelmä.

Hannu Paajanen

Kansallisessa terveysprojektissa esillä runsas 70 ehdotusta

Valtioneuvoston asettaman terveydenhuoltomme tulevaisuuden turvaamisprojektin selvityshenkilöt ovat jättäneet raporttinsa projektin johtoryhmälle. Kansliapäällikkö Markku Lehdon vetämä johtoryhmä työstää tästä materiaalista lopulliset ehdotukset maaliskuun puoleenväliin mennessä. Johtoryhmällä on edessä selvä runsaudenpulaongelma. Viidessä väliraportissa tehdään kaikkiaan 74 erilaista ja ennen kaikkea eritasoista ehdotusta.

Taito Pekkarinen