Peroksisomiproliferaattoreilla aktivoituvat reseptorit ovat kasvavan mielenkiinnon kohteena

Perimään ja elämäntapoihin liittyvät tekijät altistavat lihavuuden ja kroonisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien synnylle. Peroksisomiproliferaattoreilla aktivoituviksi reseptoreiksi (PPAR) kutsutut tumareseptorit säätelevät monien geenien ilmentymistä, ja niiden toiminta saattaa liittyä kaikkiin edellä mainittuihin tiloihin.

Virpi Lindi, Marjukka Kolehmainen
ravinto ja lääketiede 45/2001 Kommentteja

Parantaako pelkkä rommi? Kuuban terveydenhuoltojärjestelmä kauppasaarron kuristuksessa

USA:n kauppasaarrosta kärsivän Kuuban lääkepulaa yritetään auttaa eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen yhteishankkeella. Neljä vuotta sitten aloitetun MediCuba-Europen tavoitteena on rahoittaa 24-30 välttämättömimmän peruslääkkeen raaka-aineiden hankkiminen Kuubaan. Suomen aluejärjestön tavoitteena on vastata tiopentaalin raaka-aineiden rahoituksesta, niin että sitä olisi ensi vuonna saatavilla riittävästi Kuuban kaikissa sairaaloissa.

Pirjo Lindfors
Uutiskirje 45/2001 Kommentteja

Terveysmenot on taas arvioitu - entäs sitten?

Kuntaliitto on julkistanut vuosittaisen maamme yhdentoista suurimman kaupungin terveydenhuollon kustannuksia koskevan selvityksen nyt viidennen kerran. Tulokset eivät yllätä. Helsinki piti perinteisen johtoasemansa edelleen: vuonna 2000 se käytti ikävakioituna terveydenhuoltoonsa - mukaan lukien sosiaalitoimen vanhusten kotipalvelu ja ympärivuorokautinen hoito - asukasta kohden 8 052 mk . Myös seuraavilla sijoilla on tuttuja: Oulu 7 075 mk, Vantaa 7 039 mk ja Jyväskylä 7 019 mk. Skaalan toisessa päässä on edelleen Lahti, joka selvisi 6 165 mk:n, Pori 6 399 mk:n ja Espookin 6 596 mk:n panostuksella asukasta kohden. Kaupunkien väliset erot ovat kieltämättä suuria.

Taito Pekkarinen
Pääkirjoitukset 45/2001 Kommentteja

Sepelvaltimotauti tulehdustautina

Sepelvaltimotautia on pidetty tulehdustautina reilut kymmenen vuotta (1). Seerumin kohonneet tulehdusarvot (CRP) on havaittu arterioskleroosin vaaratekijäksi silloinkin, kun veren rasva-arvot ovat normaalit (2). Äärimmillään CRP on jopa ennustanut sepelvaltimotapahtumia osuvammin kuin pahanlaatuinen LDL-kolesteroli (2). Myös hoidon kannalta tulokset ovat olleet kiinnostavia: tyypillisenä kolesterolilääkkeenä pidetyt statiinit kykenevät vähentämään sepelvaltimotautitapahtumia niilläkin potilailla, joiden veren rasva-arvot ovat olleet normaalit mutta CRP-arvo suurentunut (2). Ilmiöiden yhteys on erittäin kiinnostava, mutta mikä on syytä ja mikä seurausta?

Pekka Leinonen
Pääkirjoitukset 45/2001 Kommentteja

Edellisen johdosta

Ravinto ja lääketiede -palstan sisältöä ideoivan ryhmän vetäjänä olen vastuussa siitä, että Laura Paajasen ja työtoverien katsaus Maidon homogenointi ja vatsavaivat tarjottiin julkaistavaksi Suomen Lääkärilehteen (1). Pidin tärkeänä, että kirjoituksessa viitattiin myös vielä julkaisemattoman suomalaisen tutkimuksen keskeisiin tuloksiin, koska ne auttavat tekemään päätelmiä kiistanalaisesta aiheesta. Tämä sen takia, että homogenoidun maidon vaikutuksista on julkisuudessa, esimerkiksi Radio Suomen kansanradiossa, esitetty sellaisia subjektiivisia kokemuksia ja tulkintoja, joiden yleistettävyyttä ja oikeellisuutta tutkimustulokset eivät tue. Ravinto ja lääketiede -palstan tarkoitus on välittää lukijoille punnittua tietoa ajankohtaisista aiheista ja vastauksia käytännön työssä vastaan tuleviin kysymyksiin.

Antti Aro
Keskustelua 45/2001 Kommentteja

Kirje Yhdysvalloista

Viime aikoina on vilkkaasti tutkittu C-reaktiivisen proteiinin merkitystä sepelvaltimotaudin vaaran kannalta. Useissa tutkimuksissa on myös ehdotettu, että inflammaatiolla on merkitystä diabeteksen ilmenemisessä, sillä CRP:n ja interleukiini 6:n pitoisuuksien on todettu suurentuneen insuliiniresistenssin, hyperglykemian ja selvän aikuistyypin diabeteksen yhteydessä. On myös esitetty, että aikuistyypin diabetes liittyisi elimistön immuunijärjestelmän muutoksiin.

Tuula Fabrizio
Uutiskirje 44/2001 Kommentteja

Luottamus terveydenhuollossa

Keskustelu terveydenhuollon tilasta käy vilkkaana ja sitä selvittämään on asetettu korkeimman tason työryhmä. Huolenaiheita on monella taholla. Ne voidaan kiteyttää kysymykseen, pysyykö terveydenhuoltomme tulevaisuudessa koossa vai alkaako se jakaantua itsenäisesti toimiviin erilaisiin osiin, mikä olisi oloissamme uusi tilanne. Rahoituksen riittävyys on pysyvä ongelma. Selvää kuvaa ei ole kuitenkaan siitä, minkälaisesta ja mihin kohdennetusta rahoituksesta on suurin pula ja milloin taas on kysymys rahoituksen järkevästä käytöstä. Tai onko kyse siitä, että tavoitteita ei ole eriytetty riittävän pitkälle, jolloin rahoituspula voi näyttää suuremmalta kuin se todellisuudessa on. Joka tapauksessa on selvää, että suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti vertaillen aliresurssoitu. Päivittäinen ongelma työssä jaksamisessa ja vaatimus itsensä ylittämisestä ovat etenkin intensiivisillä päivystysaloilla kaikille kliinikoille tuttu ja kipeä tosiasia, jota ei saa jättää korjaamatta.

Johannes Lehtonen
Pääkirjoitukset 44/2001 Kommentteja

Karies kuriin rokotteella?

Hampaiden reikiintyminen, karies, on monella tavalla erikoinen vitsaus. Sitä esiintyy kaikkialla maailmassa ja kroonisista bakteeritaudeista se on ihmiskunnassa tavallisimpia, ehkä jopa tavallisin. Alttius sairastua kariekseen säilyy lähes samanlaisena varhaislapsuudesta vanhuuteen, koska suojaavaa immuniteettia ei kehity. Sairaushan esiintyy vain kovakudoksessa, jossa ei ole veri- eikä imusuonia, ja siksi elimistön oma puolustus alkavaa kariesta vastaan voi toimia ainoastaan syljen välityksellä. Kariesta ei myöskään voida parantaa - pysäyttää kylläkin, mutta silloinkin se jättää elimistöön pysyviä vaurioita, kuten kiillemuutoksia ja hammaspaikkoja, tai hampaita joudutaan sen takia poistamaan. Hyvin tunnetun etiologian takia karies on yksilötasolla varsin helposti estettävissä, mutta väestötasolla täydellinen ehkäisy on nykykeinoin käytännössä mahdotonta. Voidaan myös kyseenalaistaa täydellisen ehkäisyn tarpeellisuus, jos se on yhteiskunnalle liian kallista. Rokote voisi näissä olosuhteissa olla hyvä ratkaisu sairauteen, jota yhä edelleen sairastaa jo 12-vuotiaana joka toinen suomalainenkin. Aikuisilla karies on vielä paljon tavallisempi ja kauan elänyt käsitys erityisestä lastensairaudesta joutaa romukoppaan.

Jorma Tenovuo
Pääkirjoitukset 44/2001 Kommentteja

Kuntoutustarve lannerangan välilevytyräleikkauksen jälkeen

Jari Ylinen ym. (1) tarttuu artikkelissaan tärkeään asiaan, joka on jätetty vähälle huomiolle kaikkialla maailmassa, ei pelkästään Suomessa. Prolapsikirurgia kokonaisuudessaan lepää vielä varsin vanhakantaisilla asetelmilla. Tämä tarkoittaa sitä, että poistamme mahdollisimman paljon diskusmassaa nikamavälistä, rajoitamme selän käyttöä leikkauksen jälkeen ja annamme potilaille pitkiä sairaslomia. Näin Jyväskylässä, näin Lahdessa, näin muuallakin Suomessa. Artikkelin mukaan esimerkiksi sairaslomien pituudet eivät ole juuri lyhentyneet laminektomia-ajoista. Tämä johtunee, ei itse leikkaustekniikan muutoksista, vaan tavasta antaa sairaslomaa.

Raimo Niskanen
Keskustelua 44/2001 Kommentteja

Kirjoittajien vastine edelliseen

Kiitämme Raimo Niskasta artikkeliimme liittyvistä kommenteista. Olemme Niskasen kanssa samaa mieltä siitä, että selkäleikkauksen jälkeen potilaat tulee mahdollisimman aikaisin mobilisoida normaaleihin päivittäisiin toimintoihin. Käytössä olleet kiellot ja rajoitteet viivästyttävät työelämään paluuta ja aiheuttavat huomattavia ylimääräisiä kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Nykyisin käytössä olevat säästävät leikkaustekniikat mahdollistavat nopean mobilisaation.

Jari Ylinen, Arja Häkkinen, Ilkka Kiviranta, Ulla Tarvainen, Arto Herno, Olavi Airaksinen
Keskustelua 44/2001 Kommentteja

Helsingin julistukseen tervetullut selvennys lumeen käytöstä

Maailman lääkäriliiton yleiskokous hyväksyi uusitun Helsingin julistuksen lokakuussa vuosi sitten. Monet julistuksen kohdat synnyttivät vilkkaan keskustelun lääketieteen ja terveydenhuoltoalan lehdissä. Eniten huomiota sai uusitun julistuksen 29. artikla, joka edellytti vertaamaan uutta hoitoa aina parhaaseen ennestään käytössä olevaan hoitoon. Vertailukohteena saattoi käyttää lumehoitoa eli plaseboa vain silloin, kun sairauteen ei ollut näyttöön perustuvaa hoitomenetelmää. Lumeen käyttöä vertailevissa hoitotutkimuksissa rajoitettiin siten entistä enemmän.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä
Pääkirjoitukset 43/2001 Kommentteja

Borrelioosirokote viipyy

Borrelioosirokote sai FDA:n hyväksynnän Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuonna 1998 (1,2,3). Vastaavaa rokotetta ei vielä ole vapaasti saatavissa Euroopassa. Borrelia burgdorferi voidaan jakaa kolmeen ihmisille tautia aiheuttavaan alalajiin, B. burgdorferi sensu stricto, B. garinii ja B. afzelii. Näistä Amerikassa esiintyy vain ensin mainittua, ja sikäläinen rokote sisältää tämän alalajin ulkokalvoproteiini A:ta (OspA), jota on valmistettu rekombinanttitekniikalla. Rokote on todettu turvalliseksi ja kohtalaisen tehokkaaksi Lymen taudin ehkäisyssä. Yli 11 000 ihmistä käsittäneessä tutkimuksessa rokotteen suojateho oli kahden rokotekerran (0 ja 1 kk) jälkeen 50 % ja kolmannen rokotekerran (6 tai 12 kk) jälkeen 79 %.

Jarmo Oksi, Matti K. Viljanen
Pääkirjoitukset 43/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030