Mikrobit ja ihminen - kohti ymmärtävää kumppanuutta

Useat viime aikoina julkaistut tutkimustulokset osoittavat, että mikrobien ja ihmisen vuorovaikutus on paljon oletettua laajempaa ja merkityksellisempää. Pyrkimys mikrobittomaan elämään, ravintoon ja ympäristöön on osoittautunut mahdottomaksi, mutta nyt myös epätoivottavaksi tavoitteeksi. Ihmisen normaalin mikrobikasvuston sekä ravinnon ja ympäristön mikrobien vaikutusten selvittämiseksi tarvitaan pikaisesti lisää tietoa.

Pentti Huovinen, Annele Hatakka, Merja Hiltunen, Jari Jalava, Aino Nevalainen, Pirjo Pietinen, Seppo Salminen, Sipo Vanhanen

Hoitovakuutus on hyvä idea

Noin vuoden työskennellyt sosiaali- ja terveysministeriön hoitovakuutustyöryhmä julkisti viime kevään lopulla muistionsa, joka verekseltään ei juurikaan herättänyt yleistä keskustelua. Median torkahtamisesta huolimatta asiaan on syytä palata viimeistään nyt, kun eri intressitahojen lausuntoja alkaa kertyä ministeriöön. Ylijohtaja Tarmo Pukkilan johdolla toimineen työryhmän työ edustaa maamme viranomaistaholla uutta ajattelua, jonka ei todellakaan soisi kangistuvan lähtökuoppiinsa.

Taito Pekkarinen

Syklo-oksigenaasi 2 syövän kemoprevention kohteeksi?

Amerikkalaisen Timothy Hlan tutkimusryhmä oli mukana tunnistamassa ja kloonaamassa syklo-oksigenaasi 2 (Cox-2) -geeniä 10 vuotta sitten (1). Nyt hänen ryhmänsä on todennut, että siirtogeeniselle naarashiirelle, jolle on siirretty ihmisen Cox-2-geeni retrovirus MMTV-promoottorin säätelemäksi (mouse mammary tumor virus), syntyy raskauksien jälkeen runsaasti rintarauhastuumoreita. Cox-2-geeni ekspressoituu voimakkaasti raskauden ja imetyksen aikana. Tältä pohjalta Hla työtovereineen on ehdottamassa, että Cox-2:n ekspressio on riittävä syy rintasyövän syntyyn ja että COX-2-entsyymi on oiva kohde syövän kemopreventioon (2).

Harri Vainio

Valtuuskunta keskeytti lääkärilakon: Lakisääteiselle sovittelulautakunnalle kyllä, poikkeustyöryhmä ei ole mahdollinen

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunta päätti esittää valtakunnansovittelijalle ja työnantajalle, että lääkärien työtaistelu keskeytetään maanantaista 23.7. alkaen enintään 13.8. klo 8.00 saakka. Liitto hyväksyy lakisääteisen ulkopuolisen sovintoelimen asettamisen keskeytyksen ajaksi. Sen mahdollisesti tekemän sovintoesityksen hyväksymiseen liitto ei kuitenkaan sitoudu ennakkoon.

Jaakko Karvonen

Miksi lääkärilakko jatkuu edelleen - vai jatkuuko?

Lääkäriliitto jätti lakkovaroituksensa 1.2.2001 hylättyään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen TUPO-linjan mukaisen tarjouksen. Kuntatyönantaja vei lakkovaroituksen virkariitalautakunnan käsittelyyn, jonka vuoksi lakon alkaminen siirtyi kaksi viikkoa. Valtakunnansovittelijan vaatimuksesta lakkoa siirrettiin vielä viikolla, joten työtaistelu alkoi vasta 12. maaliskuuta. Ennen lakon alkua oli siis reilut viisi viikkoa aikaa käydä sovintoneuvotteluja työtaistelun välttämiseksi. Mitään osapuolten välisiä neuvotteluja käyty ei kuitenkaan käyty, eikä myöskään hitaasti käynnistynyt sovittelu tuonut mitään uusia ideoita työtaistelun välttämiseksi.

Heikki Pärnänen

HIV-testaus verialtistustilanteissa

Terveydenhuollossa voi esiintyä tilanteita, joissa joudutaan toimimaan rikoslain mukaisessa pakkotilassa; rikkomaan salassapitovelvollisuutta tai loukkaamaan toisen oikeudellisesti suojattua etua. Käytännössä tilanteet on kuitenkin aina arvioitava tapauskohtaisesti, korostaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio. Aarnion Lääkärilehden pyynnöstä kirjoittama kannanotto liittyy lehden numerossa 21-22/2001 julkaistuihin kirjoituksiin HIV-testauksesta verialtistustilanteissa.

Reijo Aarnio

Kesäaikaan ristivetoisin tuntein

Kun ryhtyy laatimaan pääkirjoitusta juhannusviikolla, eivät ajatukset voi olla kääntymättä alullaan olevaan kesään. Näin huolimatta siitä, että suomalaisen suven tavanomaiset tunnusmerkit, kuten alkukesän helteet ja niiden myötä rannoilla makailevat ihonsa polttaneet ihmiset ovatkin lähes tyystin tästä alkukesästä puuttuneet. Onneksi sentään sammakkoprofessori lupaa säiden osalta parempia aikoja lähitulevaisuudessa.

Taito Pekkarinen

Onko psykiatrian rakennemuutos heikentänyt skitsofreniaa sairastavien hoidon laatua?

Suomen psykiatrinen hoitojärjestelmä koki 1990-luvun alkupuolella rajun rakennemuutoksen, jota ainakaan kaikilta osin ei voi pitää hallittuna ja jonka seurauksena on julkisuudessakin puhuttu psykiatristen potilaiden jääneen osin jopa heitteille. Keskeisintä rakennemuutoksessa on ollut psykiatristen sairaalapaikkojen voimakas vähentäminen ja varsinkin aikuispsykiatrian resurssien supistuminen. Psykiatristen sairaansijojen vähentäminen alkoi Suomessa 10-20 vuotta myöhemmin kuin useimmissa länsimaissa, mutta sen nopeus on ollut varmasti maailmanennätysluokkaa: 1980-luvun alussa meillä oli noin 20 000 psykiatrista sairaansijaa, kymmenen vuotta myöhemmin noin 12 000 ja tällä hetkellä enää noin 6 000. Sairaalapaikkojen vähentäminen oli aluksi tietoinen ja tarkoituksenmukainen tavoite, ja sillä pyrittiin estämään potilaiden laitostumista ja luomaan laadukkaampia ja inhimillisempiä elämänolosuhteita. Viimeksi mainitussa tavoitteessa on ainakin osittain epäonnistuttu. On jopa puhuttu potilaiden avohoitoon laitostumisesta.

Ville Lehtinen

Erikoissairaanhoidon menot - itseohjautuva torpedoko?

Käytännössä sairaanhoidon kulujen hallinnassa ratkaisevat kunkin hoidon aikana tehdyt yksittäiset päätökset ja valinnat, jotka lopulta määrittävät hoidon tuotantohinnan. Tähän melko yllättävään loppupäätelmään tulivat viime Lääkärilehdessä erikoissairaanhoidon kustannusten hallintamahdollisuuksista tutkimustuloksiaan raportoineet Seppo Nieminen ja Pirjo Lehtonen. Niin paljon kuin terveydenhuollon säästötarpeista viime vuosina on puhuttukin, ei keskustelun kärki juurikaan ole osunut tähän kysymykseen.

Taito Pekkarinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030