Helleaallot ja kuolleisuus Suomessa
Suomen Lääkärilehden numerossa 13/2001 julkaistussa ilmansaasteiden terveysvaikutuksia koskevassa katsauksessa (1) käsiteltiin myös ilmaston lämpenemisen ja helleaaltojen vaikutusta väestön kuolleisuuteen. Siinä yhteydessä viitattiin Etelä-Euroopan helleaaltoihin, joiden vaikutuksiin kuolee joka vuosi suuri määrä ihmisiä. Muutoin erinomaisessa katsauksessa ei kerrottu, että kuolleisuus lisääntyy helleaaltojen aikana myös Suomessa. Esimerkiksi juhannuksena 1972 Suomeen levisi helleaalto, jonka aikana päivälämpötila pysytteli 20 C:n ja 30 C:n välillä useita viikkoja, pohjoisessa pitempään kuin etelässä. Kuolleisuus lisääntyi jyrkästi ja oli korkeimmillaan 60 % normaalia suurempaa (kuvio 1). Puolet ylimääräisestä kuolleisuudesta (arviolta 400 yhteensä 800 tapauksesta) johtui hengityselinten taudeista, aivohalvauksista ja sepelvaltimotaudista. Hengityselintautien aiheuttamat kuolemat lisääntyivät suhteellisesti eniten (4-kertaisesti). Myös lievempien helleaaltojen aikana, esimerkiksi alkukesällä 1961, on ollut lisäkuolleisuutta (2), samoin kesällä 1977, 1988 ja 1994. Suurimmassa vaarassa ovat vanhukset, mutta ylimääräistä kuolleisuutta on myös työikäisten ryhmässä.
