Ensihoidon vastuulääkärit kokoontuivat Hämeenlinnassa

Helmikuun alussa järjestettiin laajamittainen tapaaminen koko maan ensihoidon vastuulääkäreille. Mukaan kutsuttiin sekä sairaanhoitopiirien että terveyskeskusten kuntayhtymien vastuulääkärit. Järjestäjänä toimi Suomen Anestesiologiyhdistyksen vastaperustettu ensihoidon alajaos.

Tom Silfvast, Maaret Castrén, Jouni Kurola, Vesa Lund

Syöpälääkkeiden uusi aika

New England Journal of Medicinen tämän vuoden huhtikuun 5. päivän numero jää historiaan. Siinä kerrotaan häikäisevistä tuloksista, joita on saatu kroonisen myelooisen leukemian hoidosta suun kautta otettavalla lääkkeellä, jolla ei ole mainittavia haittavaikutuksia. Nyt alkaa uusien syöpälääkkeiden aikakausi - oraaliset, turvalliset ja tehokkaat syöpälääkkeet ovat ovella. Ja sokerina pohjalla - suomalaiset ovat mukana lääkekehityksen pienellä särmällä.

KIRJE YHDYSVALLOISTA

Lääkkeille resistenttien HI-viruskantojen lisääntyminen on huolestuttavaa. Proteaasinestäjien käyttöönoton jälkeen tilanne on nopeasti pahentunut, kuten eräät asiantuntijat varoittivatkin jo alun perin.

Tuula Fabrizio

Ferdinand Sauerbruch (1875-1951) - rintaelinkirurgian uranuurtaja

Ernst Ferdinand Sauerbruch syntyi vuonna 1875 käsityöläisperheen ainoana lapsena Ruhrin alueella Saksassa. Sauerbruch alkoi vuonna 1895 opiskella luonnontieteitä Marburgin yliopistossa ja suoritti lääketieteellisen alkututkinnon. Sen jälkeen hän opiskeli lääketiedettä Leipzigin yliopistossa ja välillä myös Jenassa. Hän suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Leipzigissa helmikuussa 1901.

Arno Forsius

Kipulääke vaihtuu - hyötyykö potilas?

Kivun hoitoon on käytettävissä runsaasti lääkevalmisteita. Tavallisiin, useimmiten tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviin kiputiloihin on tulehduskipulääkkeiden ohella tarjolla parasetamoli ja muutama opiaatteihin kuuluva sentraalisesti vaikuttava kipulääke. Suomalainen erityispiirre on ollut tulehduskipulääkkeiden hyvin voimakas suosiminen; ilmeisesti Suomessa käytetään näitä lääkkeitä asukasta kohti enemmän kuin missään muualla.

Jukka Martio

Neuvottelut junnaavat, missä vika?

Lääkärilakko on nyt kestänyt noin seitsemän viikkoa, ja neuvottelutoiminnan olemattomuus on herättänyt hämmennystä. Riidan osapuolet, kunnallinen työmarkkinalaitos ja Lääkäriliitto ovat lähinnä päivitelleet toistensa vaatimuksia, ja korkealta taholta on esitetty, että Lääkäriliiton tavoitteena olisi kerrassaan tupo-mekanismin murtaminen.

Markku Äärimaa

Tolkuton tautinimistö ja sen turha käyttö

Turhaa työtä ei tulisi tehdä lääkärintyössä, koska tärkeätäkin tekemistä riittää. Siksi kiinnitän huomiota seikkaan, joka paitsi harmittaa myös kuluttaa vastaanottoaikaa. Kysymys on sellaisten kaavakkeitten täyttämisestä, joissa vaaditaan sairauden diagnoosin lisäksi sen tautinimistön mukainen numero. Saattaa olla, että esim. sairaskertomuksissa, eläkelausunnoissa, yms. vaativissa lausunnoissa diagnoosin numerolla on merkitystä vaikkapa eläköitymisen perusteita selvitettäessä, mutta mitä järkeä on laittaa numero esimerkiksi fysioterapialähetteeseen. Mihin ja kuka tarvitsee tällaista tietoa? Stakesin ICD-10-tautinimistökirjat ovat paksummat kuin pääkaupunkiseudun kolme puhelinluetteloa. Siten diagnoosin numeron etsimiseen voi kulua enemmän aikaa kuin itse diagnoosin tekoon. Mitä lisäksi tulee näihin tautinimistökirjoihin, niin käytännön lääkärille (useimmat kollegoistani ovat samaa mieltä!) ne ovat monessa kohdin aivan tolkuttomia, osin epäloogisia ja monin paikoin naurettavia. Joskus suorastaan ihmettelee, että minkälaiset kirjoituspöytäkoomikot ovat ne pakertaneet, koska teoriaa kyllä riittää, mutta käytännöstä ei ole selvää käsitystä.

Erkki J. Valtonen

Lisäys akuutin haimatulehduksen taudinkuvaan

Suomen Lääkärilehdessä 35/2000 julkaistu E. Kemppaisen ym. artikkeli Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka vaatii yhden lisäyksen taudinkuvaan. Oire on uusi ja julkaisematon merkki taudista, joten sen tunteminen on lääkärikunnalle tärkeää. Vaikeimmilla hoidetuilla hemorragista pankreatiittia sairastavilla miespuolisilla potilailla esiintyy valtava kivespussitulehdus jo melko aikaisessa taudin vaiheessa, vaikeimmissa jo heti hoitoon hakeuduttaessa (kuva 1). Turvotus voi johtaa jopa kivespussin ihon kuolioon niin kuin yhdellä hoitamistani potilaista kävi. Oire perustuu siihen anatomiseen tosiasiaan, että räjähtävä haima ja testikset verenkiertoineen sijaitsevat samassa retroperitoneaalisessa tilassa, jossa ödeema, verenvuoto ja tulehdus leviävät haiman ympäristöstä suljetussa tilassa peritoneumin takana. Naisillahan ligamentum teres uteri sijaitsee kuten funikkelikin miehillä, mutta suhteellisen avaskulaarisena elimenä ei aiheuta labioissa samanlaisia muutoksia kuin miehellä. Miehillä turvotus voi olla niin massiivinen, että pieni turvonnut penis voi hukkua turvonneen massan sisälle. Kivespussin turvottuneisuus korreloi taudin vaikeusasteeseen ja pahimmillaan on merkki fataalista tilanteesta. Uusi oire julkaistaan samanaikaisesti tämän kanssa kansainvälisen tunnetun lehden sivuilla.

Hannu Myllärniemi

Digitaalikuvien negatiivi

Digitaalisen kuvan alkuperäinen, muokkaamaton muoto on kuin makkara, kukaan ei tiedä mitä se sisältää.

Erkki Karjalainen

Päätäi ja kihomato - uusi vanha ongelma kouluissa ja päiväkodeissa

Sekä päätäi- että kihomatotartunnat ovat lisääntymisestään huolimatta sen verran harvinaisia, että niitä ei aina osata epäillä eikä tunnistaa. Hoidon viivästyminen mahdollistaa molempien tartuntojen leviämisen.

Pekka Kirstilä

CP terveyden sähköisen kaupan käytäntöjen suunnannäyttäjänä

Euroopan lääkäreiden pysyvän komitean (CP) puheenjohtaja Markku Äärimaa asetti komitean kuluvan vuoden tavoitteeksi tutkia terveyspalvelujen sähköisen kaupan tilannetta Euroopassa ja laatia sitten lääkärikunnalle suositukset telelääketieteessä noudatettavista pelisäännöistä. Koska ongelmia ei ole kyetty toistaiseksi ratkaisemaan direktiiveillä, CP:lle on nyt avautunut loistava tilaisuus vaikuttaa alan tulevaan kehitykseen laajentumisen edessä olevassa Euroopan Unionissa.

Mia Mäkinen

Lisäresursseja invasiivisen kardiologian kehittämiseen?

FinOHTAssa on hiljan valmistunut maan huippuasiantuntijoista kokoonpannun työryhmän selvitys sepelvaltimotautipotilaiden hoitotilanteesta Suomessa. Se nostaa keskusteluun melkoisen joukon uusia invasiivisen kardiologian kehitystarpeita. Ne eivät toteudu ilman lisäresursointeja, joita työryhmä ei arvioi. Onkin kysyttävä, onko näyttö uusien linjauksien hyvyydestä niin vahva, että ehdotusten toteuttamisen edellyttämät merkittävät lisäpanostukset kardiologian kehittämiseen ovat hyväksyttävissä.

Taito Pekkarinen

Lääkärilakko - meidän kaikkien yhteinen lakko

Tätä kirjoitettaessa lääkärilakko on kestänyt viisi viikkoa, eikä pikaista ratkaisua ole vielä näköpiirissä. Tämä ei ole yllätys, sillä jo alunperin tiedettiin, että mikäli lakkoon joudutaan, siitä tulee pitkä. Lakko etenee täysin Lääkäriliiton suunnitelmien mukaan. Koko ajan on ollut tarkoitus toteuttaa lakko siten, että haitta potilaille ja lääkäreille olisi mahdollisimman vähäinen. Lakon kohde on kuntatyönantajan talous, ja siihen lakko puree hyvin. Ei-kiireellisten, sairaaloille merkittäviä tuloja tuottavien toimenpiteiden määrä on lakkosairaaloissa pudonnut oleellisesti, sairaaloiden kulut sen sijaan hyvin vähän. Kasvavat jonot aiheuttavat myös kumulatiivisesti lisääntyvän menoerän, joka lankeaa maksettavaksi, kun jonoja puretaan lakon jälkeen. Tällä hetkellä lakossa käydään asemasotaa, jossa kulukello käy koko ajan lakossa olevan Lääkäriliiton hyväksi.

Jaakko Karvonen

Viiltäjä-Jackin muotokuva

Käsitys väkivaltarikollisuuden syistä on hiljalleen muuttumassa. Erityisesti toistuviin väkivaltaisuuksiin syyllistyvän aivojen toiminta saattaa olla poikkeavaa ja ajaa rikoksen uusintaan riippumatta siitä, kuinka kovat rangaistukset yhteiskunnalla on käytössä. Voiko rikollisen mielen tulevaisuudessa tunnistaa aivokuvista?

Louis Pasteur (1822-1895) - kemisti ja biologi

Ranskalainen Louis Pasteur (1822-1895) on eräs niistä lääkärikunnan ulkopuolisista tiedemiehistä, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisevasti lääketieteen kehitykseen.

Arno Forsius

Kielellisiä ongelmia

Kieli on ajattelun, vuorovaikutuksen, ymmärtämisen ja oppimisen väline. Puhuminen on yleinen tapa käyttää kieltä, joten puhemotoriikkaan ja sen ohjailuun vaikuttavat tekijät voivat haitata kielellisten viestien välittämistä. Puhuminen ja kielen hallinta ovat osittain sisäkkäisiä prosesseja; kieli rakentuu sanoista, puhuminen on sanojen tuottoa. Puhe voi olla vaikeaselkoista, jos esimerkiksi sanahahmot ovat poikkeavia, jos sanojen taivutuspäätteet ovat virheellisiä tai puuttuvat kokonaan, tai jos lauseissa on väärä sanajärjestys. Selkeästi artikuloitu puhe ei takaa normaalia äidinkielen hallintaa, ja suppeakin sanavarasto saattaa antaa riittävästi välineitä hyvinkin vuolaaseen puhevirtaan.

Marja Marttinen

Säännöt sitovat myös työnantajaa

Työtaistelutilanne on poikkeustila, jossa haetaan tulkintoja asioille, joilla muulloin ei ole vastaavaa merkitystä. Yksi tämän lajin kysymys on otettu esille Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) jo helmikuussa lääkärilakon piiriin kuuluville sairaaloille lähettämässä palvelusuhdeasioita käsitelleessä ohjeessa. KT toteaa suruttomasti, että lakon ulkopuolella olevan lääkärin työ voi estyä sen vuoksi, että toiminnoissa edellytettävä toinen lääkäri on lakossa. Tämä tilanne mahdollistaisi KT:n ohjeen mukaan työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden lopettamisen. Palkanmaksuvelvollisuutta koskevat määräykset poikkeavat toisistaan riippuen siitä, onko lääkäri virka- vai työsuhteessa. KT:n mielestä myöskään palvelusuhteen laadulla ei olisi tässä asiassa merkitystä.

Taito Pekkarinen

Kannanotto jälkiehkäisyn reseptivapauden puolesta

Jälkiehkäisy on tärkeä lisä ehkäisyvalmisteiden valikoimassa. Sitä tarvitaan, jos varsinainen ehkäisy epäonnistuu. Tätä tapahtuu etenkin nuorilla, jotka ovat kokemattomia raskauden ehkäisyssä. Jälkiehkäisyä käytetään nykyään noin 50 000 kertaa vuodessa ja laskennallisesti sillä estetään noin 1 000 aborttia vuodessa. Nuorten raskauden keskeytysten määrä on kasvanut viime vuosina huolestuttavasti. Raskauden keskeytys on nuorelle aina vakava ja vaikea kokemus. Myös teinivanhemmuuden määrä on lisääntynyt, mikä ei ole suositeltava ilmiö nuorten kannalta eikä syntyvän lapsen kannalta.

Aulikki Rilva, Elina Hermansson, Dan Apter, Päivi Härkki, Erja Korteniemi-Poikela

Psyykenlääkkeet, QT-ajan piteneminen ja kammiotakykardia

Kollegat Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Ulla Idänpään-Heikkilä ja Timo Klaukka kirjoittavat Suomen Lääkärilehden artikkelissa Psyykenlääkkeet, QT-ajan piteneminen ja kammiotakykardia (SLL 10/2001) mm. että QT-ajan pidentymistä voi pitää neuroleptien ryhmävaikutuksena. Idänpään-Heikkilä ym. artikkelista saa lisäksi sen käsityksen, että olantsapiini olisi ongelmallinen lääke QT-ajan suhteen. Tämä ei pidä paikkaansa.

Jukka Karjalainen

Vastaus Jukka Karjalaisen kommenttiin

Euroopan lääkearviointiviraston julkaisema tuorein olantsapiinin (Zyprexa, Lilly) valmisteyhteenveto, joka on voimassa myös Suomessa, toteaa olantsapiinilla tehdyistä kliinisistä tutkimuksista muun muassa: ...8:lla potilaalla 1685 potilaasta oli toistuvasti pidentynyt absoluuttinen QTc-aika. Kuten muidenkin neuroleptien kohdalla, varovaisuutta on noudatettava niillä potilailla, jotka saavat samanaikaisesti olantsapiinin kanssa QTc-aikaa pidentävää lääkitystä ja erityisesti vanhuksilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Ulla Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka