Onko käyttöjärjestelmä tarpeeton?

Käyttöliittymäguru Jeff Raskin on sitä mieltä, että koko käyttöjärjestelmän käsite on tarpeeton ja haitallinen työnteolle.

Erkki Karjalainen

Miten tulla nobelistiksi

Helsingin yliopiston viimeisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijat (kurssi Gluteus Maximus, 59 kandia) suorittivat kirurgian opetuksen viimeisen jakson Harvardin lääkärikoulussa Bostonissa syksyllä 2000. Opintomatkan suunnitteluvaiheessa olivat suosittelijoina ulkoministeri Tarja Halonen, dekaani Matti Tikkanen ja rehtori Kari Raivio. Järjestelytyöryhmään kuuluivat LK Mervi Valta, LK Mikko Mäyränpää ja LK Toni Järvelä. Kirurgian opettajina Suomesta osallistuivat professori Sirpa Asko-Seljavaara, dosentti Ari Leppäniemi, dosentti Erkki Tukiainen ja dosentti Pauli Puolakkainen.

Sirpa Asko-Seljavaara

Edward Jenner (1749-1823) - rokotuksen uranuurtaja

Kiinassa ja Intiassa tunnettiin jo kolme tuhatta vuotta sitten keino suojautua hengenvaarallista isorokkoa vastaan. Siinä istutettiin sairaan rokkorakkulasta tartunta-ainetta suojattavan ihmisen peukalonhangan tai käsivarren iholle. Seurauksena oli tavallista lievempi tauti, joka kuitenkin suojasi oikealta ja vaaralliselta tartunnalta.

Arno Forsius

Tunisialaiskollegalle vankeustuomio ihmisoikeustoiminnasta

Ihmisoikeus- ja ammattiyhdistysaktiivit, journalistit ja hallitusta arvostelevat henkilöt ovat joutuneet aiempaakin ahtaammalle viime aikoina Tunisiassa. Yksi heistä on Moncef Marzouki, joka heinäkuussa erotettiin lääketieteen professorin virastaan Soussen yliopistossa, lokakuussa asetettiin matkustuskieltoon ja joulukuussa tuomittiin epäoikeudenmukaisen oikeudenkäynnin päätteeksi vuodeksi vankeuteen ihmisoikeustoiminnastaan.

Minna-Kaisa Auvinen

Vanhukset ja väkivalta

Viime vuoden loppupuolella, kunnallisvaalien aikaan, vanhusten hoidon ongelmat nousivat kärjistetysti esille. Epäkohtia toivat esille vanhukset ja etenkin sairaiden vanhusten omaiset, erilaiset järjestöt sekä sairaanhoitohenkilökunta. Valitettiin huonoa kohtelua ja hoidon laiminlyöntiä, kun väärät henkilöt hoitavat vääriä potilaita väärissä paikoissa.

Reijo Tilvis

Lääkärilakko: tilaisuus terveydenhuollon kehittämiselle?

Lääkäriliitto on antanut lakkovaroituksensa aikana, jolloin uutiset terveydenhuollon tilasta ovat muuttuneet yhä hälyttävämmiksi. Lehtien otsikoissa on kerrottu jonojen pidentymisestä, työntekijöiden uupumisesta ja paosta julkisen sektorin sairaanhoidosta. Pääjohtaja Jussi Huttusen mukaan terveydenhuollon tila on pahentunut jyrkästi viimeisen puolen vuoden aikana. Olemme saavuttaneet tilan, jossa kamelin selkä on vaarassa katketa.

Markku Äärimaa

Ryhditöntä julkimointia

Menneellä viikolla nostatettiin keskustelua lääkärien täydennyskoulutukseen liittyvistä matkoista. Lähtökohtana oli Lääkelaitoksen julkisuuteen antama selvitys Terveydenhuoltohenkilöstölle kustannetut matkat. Raportti tästä selvityksestä luovutettiin muutama tunti ennen julkistamista Lääketeollisuus ry:lle ja Suomen Lääkäriliitolle. Tässä vaiheessa kyse oli ainoastaan tiedoksi antamisesta, koska Lääkelaitoksen näkemykset oli jo päätetty ja julkistamistekstit kirjoitettu.

Santero Kujala

Rintasyövän diagnostiikka radiologian erikoislääkärin näkökulmasta

Suomen Lääkärilehdessä esitetyt potilasvahinkolautakunnan käsittelemät tapaukset rintasyövän diagnostiikan viivästymisestä (SLL 2/2001, s. 203-207) osoittavat, että rintasyövän diagnostiikka ei aina onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi esitän rintasyövän diagnostiikan perusteet puuttumatta kuitenkaan Lääkärilehdessä esitettyihin tapauksiin.

Marja Berg

Fennomedin palvelut työpaikalla

(SLL 4/2001 s. 455) kerrottiin, että Fennomedin palveluja ei saa työpaikalle.

Timo Töysä

Tulosjohtamisen toteutumista ennustavat tekijät

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölle oli tehty kysely tulosjohtamiseen liittyvistä asioista (SLL 3/2001, s. 317-322). Lääkäreiden osalta vastausprosentti oli 50,0. Käsittääkseni lääkäreiden todellisista mielipiteistä ei näiden vastausten perusteella voi juuri mitään päätellä, vaikka kuinka tilastollisesti tuloksia pyörittelisi. Puolinainen tieto ei kokonaiseksi muutu edes tilastomenetelmillä.

Liisa Kellomäki

Kirjoittajat vastaavat

Tämän tutkimuksen tulokset kuuluvat osana laajempaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on kuvata terveydenhuollon organisaatiokulttuuria, esimiestoimintaa, työtä ja työyhteisöä kuvaavia tekijöitä, työntekijöiden elämänhallintaa ja työuupumusta ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Kaikkineen näihin tutkimuksiin on osallistunut lähes 5 000 terveydenhuollon työntekijää entisen Vaasan läänin terveyskeskuksista ja erikoissairaanhoidosta ja aineistojen pohjalta on työn alla useita väitöskirjoja.

Pekka Laippala

Uraaniaseista luovuttava

On hyvä, että Suomen puolustusministeriö on päättänyt aloittaa tutkimukset Kosovossa palvelleiden suomalaisten rauhanturvaajien altistumisesta köyhdytetylle uraanille (KU). Siitäkin huolimatta, että Säteilyturvakeskus edelleen vähättelee kannanotoissaan KU:n vaikutuksia.

Anna-Liisa Mattsoff, Pirkko Etelävuori, Ritva Routio

Kännykkä voi aiheuttaa aivosyöpää

Lääkärilehden Lääketieteen maailmasta -palstalla julkaistiin Robert Paulin kirjoitus Kännykän käyttö ei lisää aivosyöpää, jossa referoitiin amerikkalaistutkimusta (3/2001). Artikkeli herätti kriittisiä ajatuksia.

Erja Tamminen

Kirjoittajan vastaus

Lääketieteen maailmasta -palstalla referoidaan vain referoitavien julkaisujen tietoja, ja kirjoittajat ottavat teksteihinsä mukaan myös pohdintaosien tärkeiksi katsomansa asiat. Kirjoittajien substanssiasiantuntemus vaihtelee, enkä esim. itse voi väittää olevani mikroaaltojen lämpö- ja resonanssiasioiden asiantuntija, kuten artikkelin kirjoittajat tietenkin ovat.

Robert Paul

Jehovan todistajien posteri Lääkäripäivillä

Kiitokset Juha Kytälle puheenvuorosta, jossa hän perustellusti arvosteli sitä, että Jehovan todistajien posteri oli otettu mukaan posterinäyttelyyn (SLL 5/2001).

Brita Stenius-Aarniala

Sähköinen kauppa ja EU:n uusi terveysohjelma - haasteet CP:n aktiviteeteille vuonna 2001

Uusi vuosi aloitti toisen ja samalla viimeisen puheenjohtajuuskautemme Euroopan lääkäreiden pysyvässä komiteassa (CP). Vuoden ensimmäisessä CP:n työvaliokunnan (Executive Committee EC) kokouksessa CP:n puheenjohtaja Markku Äärimaa esitteli EU:n seuraavaa terveysohjelmaa ja sen luomia toimintamahdollisuuksia. Muita merkittäviä uusia tavoitteita vuonna 2001 ovat terveydenhuollon sähköisen kaupan ohjeiston kokoaminen Euroopan tasolla ja Lääkärikoulutuksen neuvoa-antavan komitean (ACMT) tehtävien siirtäminen CP:n vastuulle.

Mia Mäkinen

Liikunnan merkitys painonhallinnassa

Painonhallinnalla (weight management) tarkoitetaan painon säilyttämistä laihdutuksen jälkeen tai painon suurenemisen ehkäisemistä (lihavuuden ehkäisyä) ilman varsinaista laihdutusinterventiota. Painonhallinta on lihavuuden hoidon keskeisimpiä ja vaikeimpia ongelmia; erilaisilla laihdutuskeinoilla (ruoan energian vähentäminen, erittäin niukkaenergiainen, nestemäinen dieetti, lääkkeet, kirurgiset toimenpiteet) pystytään kyllä lyhytaikaisisesti vähentämään ylipainoa, mutta painonhallinnan onnistuminen edellyttää pysyviä muutoksia elintavoissa. Liikunnan on esitetty parantavan painonhallintaa.

Katriina Kukkonen-Harjula, Mikael Fogelholm

Erikoissairaanhoidon kehityslinjat: keskittäminen vai hajasijoittaminen

Osana STM:n ja Kuntaliiton terveydenhuollon kehittämisprojektia vuonna 1997 lähetettiin kaikkiin maamme kuntiin, terveyskeskuksiin ja sairaanhoitopiireihin kysely, jolla kartoitettiin johtavien viranhaltijoiden käsityksiä terveydenhuollon silloisesta tilasta. Sairaanhoitopiirien vastausprosentti oli täysi sata. Kyselystä kävi selville, että sairaanhoitopiirit arvioivat oman toimintansa selkeästi paremmaksi kuin muut yhteistyökumppanit. Tosin kaikki vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että yhteistyö oli parantunut valtionosuusuudistuksen jälkeen. Selvitystyön pohjalta laadittu Terveydenhuolto 2000-luvulle -ohjelma suosittaa sairaanhoitopiireille ensisijaisesti tarpeettomien päällekkäisten palvelujen purkamista.

Matti Pietikäinen

Lääkärien palkkaus pohjoismaiselle tasolle

Lääkäriliiton valtuuskunta hylkäsi puolitoista viikkoa sitten yksimielisesti yksimielisten hallituksensa ja neuvottelijoidensa esityksestä Kunnallisen Työmarkkinalaitoksen tynkätarjouksen uudeksi kaksivuotiseksi virkaehtosopimukseksi. Neuvottelut työnantajan kanssa todettiin seuraavana päivänä päättyneeksi ja saman tien jätettiin lakkovaroitus. Lääkäriliiton keskeiset tavoitteet hyväksyttävän sopimuksen sisällöksi on myös julkistettu. Lääkärien säännöllisen työajan ansioihin on saatava 20 %:n korotus. Säännöllisen työajan palkkauksen tulee ylipäänsä turvata lääkärien palkkakehitys, joka ottaa huomioon nykyistä paremmin työtehtävien vaativuuden. Korotusten tulee kohdella samalla tavalla eri lääkäriryhmiä. Kiristyneitä työolosuhteita on parannettava ja päivystysrasitteita vähennettävä. Julkistetut tavoitteet linkittyvät kiinteästi terveydenhuollon nykyiseen kurjistumiskierteeseen. Julkisen sektorin lääkärien pako taajamiin, ulkomaille tai häipyminen koko alalta muihin tehtäviin on looginen seuraus alalla noudatetusta työvoima- ja palkkapolitiikasta. Kehityksen suunnan korjaaminen parempaan ei onnistu ilman näitä vähimmäispanostuksia.

Taito Pekkarinen

NNT-luku ja sen luottamusvälit

NNT on selkeä ja hyvä tapa ilmoittaa hoitojen tehoja ja sille voidaan aina laskea luottamusvälit, mutta sen tulkinnassa pitäisi olla malttia ainakin sen aikaa, kunnes tästä käsitteestä tulee kliinikoille tuttu ja arkipäiväinen hoitojen tehon kuvaaja, kirjoittaa professori Matti Uhari.

Matti Uhari