Överdödlighet bland psykiatriska patienter

Dödligheten bland schizofrenipatienter i Stockholms län har ökat under 20-årsperioden 1976-95 så att relativa risken att dö är 1,7 gånger så stor under slutet av perioden som under början. Detta rapporterades i en kort artikel i BMJ (Ösby och medarbetare, BMJ 200; 321: 483-84) och författarna drog slutsatsen att ökningen är förknippad med, kanske till och med en orsak av, omläggningen av den psykiatriska vården i Sverige. Denna inleddes på 1970-talet då man började stänga de stora mentalsjukhusen och antalet tjänster inom psykiatrin minskade. Sedan 1995, den bakre tidsgränsen för den anmärkningsvärda studien, har man gjort ytterligare inskränkningar. Från 1994 till 1998 minskade antalet psykiatriska kliniker från 120 till 100 och antalet tjänster inom psykiatrin minskade med 6 procent.

Svante Stenman

Kuka hoitaa nuorisoa?

Valtakunnallisten kouluterveyskyselyjen mukaan 70 % koululaisista voi hyvin. Lopuilla 30 %:lla on joko ilmeisiä riskitekijöitä, elämää haittaavia ongelmia tai välitöntä hoidon ja tuen tarvetta. Nuorten oireilun taustalla on usein sekä perheen sisäisiä että ympäröivään yhteiskuntaan liittyviä ongelmia.

Juhani Laakso

Kirurgien kouluttajien uudet haasteet

Syksyllä 1998 annettu asetus käynnisti pitkään valmisteilla olleen erikoislääkärien uuden koulutusohjelman. Kirurgit olivat tämän hankkeen aloitteentekijöinä. Suomen Kirurgiyhdistyksen työryhmä oli valmistellut koulutusmallin, jossa tavoitteena oli koulutuksen sisällön parantaminen, silloisten suppeiden erikoisalojen muuttaminen pääspesialiteeteiksi, koulutuksen keston lyhentäminen ja koulutusohjelmien sopeuttaminen EU:n pelinsääntöihin sopiviksi. Nämä periaatteet on otettu huomioon pääosiltaan kaikkia erikoisaloja koskevassa koulutusuudistuksessa, josta on nyt pian kahden vuoden kokemus.

Antero Palmu

Miksi väitöskirjan kaikki osatyöt pitäisi saada julkaistuiksi?

Suomen Lääkärilehden pääkirjoitus 15.9.2000 (Jorma Paavonen, SLL 35/2000, s. 3431) ihmettelee Turun ja Oulun lääketieteellisten tiedekuntien liberaalia linjaa osajulkaisuväitöskirjojen hyväksymisessä. Pääkirjoitus pitää epäkohtana, että väitöskirjan julkaisuvaiheessa näissä tiedekunnissa jopa puolet osatöistä saa olla vasta käsikirjoitusasteella, vailla hyväksymispäätöstä tulla julkaistuksi tieteelliseen aikakauslehteen. Mitään kontrollia ei ole sen suhteen, painetaanko näitä käsikirjoituksia koskaan missään lehdessä. Tästä voi Paavosen mukaan olla seurauksena koko väitöskirjainstituution inflaatio.

Mika Scheinin, Ilkka Välimäki

Hevosurheiluvammat Suomessa

Kiitämme kollega Raimo Niskasta mielenkiinnosta ja huomautuksesta hevosurheiluvammoja koskevan artikkelimme johdosta (Suom Lääkäril 2000;55: 2994).Valitamme julkaisumme laadinnassa tapahtunutta laiminlyöntiä. Emme olleet onnistuneet tavoittamaan hänen työryhmänsä vuonna 1994 julkaisemaa raporttia, emme myöskään toista Suomessa aiemmin tehtyä tutkimusta (1,2). Syynä on ilmeisesti ollut oman artikkelimme laatimisen alkuvaiheessa toteutettu kattamaton hakusanojen käyttö.

Carita Pamilo, Timo Parvinen, Ilkka Välimäki

Julkiseen laboratorioon huomattavasti halvemmalla

En olisi koskaan uskonut näkeväni Lääkärilehden päätoimittajan kirjoittavan ammattiliittomme pää-äänenkannattajassa sellaista tekstiä kuin jouduin lukemaan 8.9.2000 päivätyssä pääkirjoituksessa (SLL 34/2000).

Kalle Willman

Rehellisyyttä kilpailuun!

Laman aiheuttamat rationalisoinnit julkisella sektorilla aiheuttivat osassa toimintoja ylikapasiteetin syntymisen. Toiminnan supistamisen välttämiseksi TAYS:n laboratoriossa ongelmaa lähdettiin purkamaan liikelaitostamisen kautta. Vuoden 98 aikana ajettiin tamperelaisvoimin STM:n myötäsuitsutuksella läpi ns. terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan lain ja asetuksen muutokset. Muutoksia perusteltiin sillä, että ne turvaisivat yksityislääkärien lähetteellä tutkimuksiin pääsyn myös maan syrjäisimmillä seuduilla. Ilmeisen tarkoituksellisesti asetuksen muutoksella haluttiin parantaa Tampereella toteutetun laboratoriohankkeen ja jatkossa muidenkin julkisten suurlaboratorioiden toimintaedellytyksiä yksityisten laboratorioiden kustannuksella. Näin veromarkoin rakennettu julkinen yksikkö lähti kilpailemaan yksityistä palvelutuotantoa vastaan. Pelin reiluutta korostaa vielä hinnoittelu; kuntatoimija tulee markkinoille enintään omakustannushintaisilla tuotteilla, joiden laskentaperusteita ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu.

Pentti Parkkinen

Lähihoitaja - vielä edelleenkö outo nimi tutulla hoitajalla

Osuuko koulutus tarpeeseen? kysyy Martti Häikiö lähihoitajan tapauksesta sosiaali- ja terveysalan koulutusammattina (SLL 34/2000). Noin kymmenen vuotta sitten alkoi koulutussuunnittelu, jossa lähihoitajakoulutus yhdisti aikaisemmat ns. kouluasteen sosiaali- ja terveysalan ammatilliset tutkinnot, kuten perushoitaja, kodinhoitaja, lastenhoitaja, hammashoitaja ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, yhdeksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoksi. Lähihoitajakoulutuksen uudistuksen perusteluina pidettiin sitä, että sosiaali- ja terveysalan työelämä tarvitsee laaja-alaisen ammattitaidon omaavia hoiva- ja hoitotyön ammattilaisia, jotka pystyvät joustavasti toimimaan sosiaali- ja terveysalan erilaisissa tehtävissä. Tähän työelämän tarpeeseen koulutus on pystynyt vastaamaan erinomaisesti, kun vertaa koulutusta esimerkiksi kaksikymmentä vuotta sitten toteutuneeseen apuhoitajakoulutukseen.

Katri Luukka

Satelliittikuvia kesämökkirannasta?

Kuka tahansa voi nyt ostaa tarkkoja satelliittikuvia Internetistä. Kuvien erotuskyky on metrin luokkaa.

Erkki Karjalainen

Nyt maksakin mukaan metaboliseen oireyhtymään

Ylipaino, diabetes ja hyperlipidemia ovat metabolisen oireyhtymän tunnusmerkkejä - kaikille tuttuja. Nyt näyttää siltä, että syndroomaan voi lisäksi liittyä maksavika, joka pahimmillaan voi viedä maksatuhoon ja maksansiirtoon.

Antti Mattila sai näkönsä takaisin yli 20 vuoden jälkeen Lääkärin ammatin vuoksi sairaudesta tuli realistinen käsitys

Sosiaalilääketieteen professorina Helsingin yliopistossa toiminut lääketieteen ja kirurgian tohtori Antti Mattila sairastui täysin yllättäen 47-vuotiaana verkkokalvon irtaumaan, jonka vuoksi hän sokeutui yli 20 vuodeksi. Antti Mattila on kokenut silmäkirurgian huiman kehityksen 1970-luvun alusta tähän päivään saakka: näkö palautui hänen toiseen silmäänsä kaksi vuotta sitten tehdyn viimeisen leikkauksen ansiosta. Kun potilaana oli lääkäri, muodostui sairaudesta totuudenmukainen kuva ammatillisen tietämyksen takia: potilas ymmärsi selvästi missä mennään.

Ulla Toikkanen

Johann Friedrich Struensee (1737-72) - lääkäri, valistusfilosofi ja sosiaaliuudistaja

Saksan Hallessa papin poikana syntyneen Johann Friedrich Struenseen monivaiheinen elämä päättyi traagisesti mestaukseen. Hänen elämänsä on aiheena ruotsalaisen kirjailijan Per Olov Enquistin vuonna 1999 ilmestyneelle romaanille Livläkarens besök. Seuraavassa on mahdollista esittää vain pääpiirteitä Struenseen elämästä.

Arno Forsius

Valtuuskunnan vaalisauna lämpenee

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalin ehdollepano on suoritettu, ehdokaslistojen yhdistelmä ja vaalirenkaitten ja -liittojen ohjelmat julkaistaan tässä Lääkärilehden numerossa. Kaiken kaikkiaan valtuuskuntaan pyrkii 372 kollegaa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisessä, kolme vuotta sitten pidetyssä vaalissa.

Taito Pekkarinen

Laadusta ei saa tinkiä

Yhdistelmäväitöskirjamuodon maahamme saattaneena allekirjoittanutta kiinnostaa tilanteen kehitys ja Jorma Paavosen kirjoitus (SLL 35/2000). USA:ssa jatko-opintoni suorittaneena ja myöhemmin täällä laitoksellamme tiiviissä yhteistyössä niin monessa edelläkävijöinä olevien ruotsalaiskollegojen kanssa ihmettelin, miksi meiltä vaadittiin kallis monografia väitöskirjaksi, kun se rikkaassa USA:ssakin oli vain moniste ja Ruotsissa yhdistelmä useista painetuista julkaisuista.

Kaarlo Hartiala

Huumetestit

Samaan aikaan kun jouto- ja yliopistoväki kiistelee siitä uskoako porttiteoriaan vai ei, maksaa väestö huumelepsuilun lunnaita. Yhä useampi voi todeta autonsa sisään murtaudutun, jolloin kaikki nopeasti rahaksi muunnettava on kähvelletty. Tietyillä pysäköintiruuduilla on voitu murtautua montakin kertaa samaan autoon lyhyen ajan sisällä. Tilanteesta eniten tympääntyneet ja oppineet ovat päätyneet elektronisiin ajonesto- ja hälytyslaitteisiin. Muutaman tonnin hankinta on taannut rauhan niin autolle kuin omistajansa sielulle. Vartiointi- ja hälytysbusineksella menee lujaa. Poliisi levittelee käsiään, ei ehdi, ei pysty...

Takaisin ohjekirjeaikaan?

1970-80-luvun terveydenhuollostamme voi liioittelematta sanoa, että tuolloin ainakin ns. marssijärjestys oli selvä: eduskunta sääti tietenkin lait ja ministeriö sorvaili tarpeelliset asetukset. Tämän lisäksi silloinen lääkintöhallitus pani osaltaan jakeluun ohjekirjeitä ongelmakohtina pitämistään asioista. Koko terveydenhuollon kattava suunnittelujärjestelmä kytki valtionapujen kautta miljardibudjettejakin pyörittävät kunnat ja sairaalayhtymät ruotuun siivoojan vakanssin perustamisluvan tarkkuudella. Tämä tiukka ohjausjärjestelmä purettiin kuitenkin viime vuosikymmenellä suuren periaatteellisen yksimielisyyden vallitessa. Valtiontuet, joiden määrä ja sen myötä merkitys ovat koko ajan vähentyneet, maksetaan nyt kunnan asukkaiden ikärakenteen, sairastavuustietojen ja eräiden muiden seikkojen perusteella. Lääkintöhallituksen lopettamisen myötä hävisivät myös sen ohjekirjeet. Valtion tehtävät terveydenhuollossa siirtyivät kunnille ja muu hallinto suurimmilta osiltaan informaatio-ohjauksen aikakauteen.

Taito Pekkarinen

Yhteinen käytäntö tiedekuntiin

Jorma Paavonen kiinnitti pääkirjoituksessaan (SLL 35/2000, s. 3431) huomiota tärkeään seikkaan, joka koskee osajulkaisuväitöskirjojen käytäntöä. Hän toteaa, että Helsingin, Tampereen ja Kuopion yliopistojen lääketieteelliset tiedekunnat noudattavat liberaalia käytäntöä, jonka mukaan yksi väitöskirjan osajulkaisuista saa olla käsikirjoitusvaiheessa. Hän referoi Turun ja Oulun yliopiston lääketieteellisissä tiedekunnissa julkaistuja yksittäisiä väitöskirjoja, joissa on noudatettu vielä liberaalimpaa käytäntöä. Paavonen peräänkuuluttaa keskustelua asiasta ja ehdottaa yhtenäistä käytäntöä. Hänen ehdotuksensa on, että osajulkaisuväitöskirjoissa korkeintaan yksi osatyö viidestä saa olla käsikirjoitusvaiheessa.

Amos Pasternack

Väitöskirjan osajulkaisujen tulee olla julkaisuja

Lääkärilehden pääkirjoituksessa 15.9. (SLL 35/2000) professori Jorma Paavonen puuttui tärkeään asiaan, josta olen kirjoittajan kanssa täsmälleen samaa mieltä. On käsittämätöntä, että maassamme hyväksytään lääketieteellisissä tiedekunnissa väitöskirjoja, joiden kaikki osajulkaisut eivät ole julkaistuja, vaan pelkkiä käsikirjoituksia! Minun mielestäni jok'ikisen väitöskirjaan otetun osajulkaisun tulee olla oikeasti julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi in print; ei opinnäytetöiden tason madaltaminen ammattikuntaamme hyödytä. Lääketieteilijöitä on ennenkin syytetty väitöskirjatehtailusta.

J.H. Meurman

Pitkäsoittoa puolijohteista

Nykyiset nauhurit eivät tarvitse enää kasettia. Flashmuistia käyttävä sormenmittainen sanelukone tallettaa kahdeksan tuntia puhetta ja puheluita.

Erkki Karjalainen

Lentävät lääkärit tuovat apua autiomaahan

Jos sinulla on idea, mikään ei voi estää sen toteutusta. Näin lausahti vuonna 1919 lähetyssaarnaaja John Flynn, Australian Lentävien lääkäreiden perustaja. Ja niinhän siinä kävi: jo vuonna 1928 idea oli totta ja ensimmäinen Lentävien lääkäreiden tukikohta perustettu Cloncurryyn, läntiseen Queenslandiin.

Erja Ekholm