Rintarauhaskirurgian hoidon tulevaisuus ja työnjako Suomessa

Kirurgian erikoistumiskoulutusuudistuksen myötä on herännyt kysymys rintarauhaskirurgian asemasta. Perinteisesti rintarauhaskirurgiaa on pidetty tyypillisenä yleiskirurgiana. Erikoistumisuudistuksen myötä on muodostettu yleiskirurgian erikoisala. Tämän erikoisalan asema on kuitenkin epävarma ja epämääräinen. Kirurgiaan erikoistuvat eivät näytä olevan kiinnostuneita yleiskirurgiasta, ja yliopistosairaaloidenkin suhtautuminen koulutukseen ja koko erikoisalaan on ollut vaihteleva. Saattaakin käydä niin, että yleiskirurgian osa-alueet sulautuvat muihin erikoisaloihin.

Karl von Smitten, Tiina Jahkola, Erkki Nylamo, Rauni Saaristo

8th Annual Congress on Women's Health and Gender-Based Medicine Naisten terveyden tutkimus kiinnostaa Yhdysvalloissa

Naisten terveyden ja sen tutkimuksen erityispiirteet ovat viime vuosikymmeninä nousseet kiinnostuksen kohteeksi varsinkin Yhdysvalloissa - jota voikin hyvällä syyllä kutsua alan mekaksi, jos kohta myös markkinaparatiisiksi. Kesäkuun alussa järjestetyssä naisten terveyden kongressissa aihekirjo oli laaja. Runsas tietotarjonta aiheesta on myös useiden organisaatioiden kotisivuilla ja oppilaitoksissa.

Riitta Luoto

Osajulkaisuväitöskirja opinnäytteenä - yliopistojen julkaisukäytäntö vaihtelee

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa julkaistiin hiljattain väitöskirja, jonka kuudesta osatyöstä ainoastaan kolme oli julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi ja kolme (50 %!) oli vasta käsikirjoitusvaiheessa. Oulun yliopistossa julkaistiin tänä vuonna väitöskirja, jonka viidestä osatyöstä kolme oli julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi ja kaksi (40 %!) oli vasta käsikirjoitusvaiheessa. Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Kuopion yliopiston lääketieteellisten tiedekuntien vakiintunut käytäntö on, että ainoastaan yksi väitöskirjan osatöistä saa olla käsikirjoitusvaiheessa, kaikkien muiden on oltava joko julkaistuja tai lopullisesti julkaistavaksi hyväksyttyjä. Helsingin, Tampereen ja Kuopion yliopistojenkin käytäntö on liberaali verrattuna aikaisempaan käytäntöön, jolloin kaikkien osajulkaisujen piti olla jo julkaistuja tai lopullisesti julkaistavaksi hyväksyttyjä eli painossa.

Jorma Paavonen

Lääkärin laillistaminen saatava kohdalleen

Vuonna 1994 kumottiin laki lääkärintoimen harjoittamisesta ja säädettiin uusi kaikkia terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva puitelaki. Kytkentä arvonlisäverosta vapautumiseen johti siihen, että lain piiriin pyrki ja pääsi suuri joukko ammattiryhmiä. Tässä yhteydessä kehitettiin nykyinen järjestelmä, jossa lääkäri laillistetaan perustutkinnon suorittamisen yhteydessä, mutta oikeus toimia itsenäisesti yleislääkärinä saavutetaan kaksivuotisen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen jälkeen.

Hannu Halila, Santero Kujala

Vastine Suomen Lääkärilehden pääkirjoitukseen 8.9.2000 TAYS:n Laboratoriokeskus on perustettu uudistamaan terveydenhuollon rakenteita

Päätoimittaja Taito Pekkarinen hyökkäsi pääkirjoituksessaan 8.9.2000 TAYS:n Laboratoriokeskuksen toimintamallia vastaan. Pääkirjoitus, joka fokusoitui Laboratoriokeskuksen yksityissektorille suuntautuvan palvelutarjonnan tuomitsemiseen, jätti kokonaan arvioinnin ulkopuolelle Laboratoriokeskuksen perustamisen varsinaiset tavoitteet, jotka liittyvät kunnallisen laboratorio-organisaation uudistamiseen. Myös kirjoituksen edunvalvontaan liittyvää näkökulmaa olisi ollut aiheellista laajentaa TAYS:n kaltaisiin syrjäseutusairaaloihin ja laboratoriolääketieteen erikoisaloille, joiden etua asia varsinaisesti koskee.

Ari Miettinen, Heikki Helin, Erkki Seppälä, Risto Vuento

Edellisen johdosta

Kiitos pääkirjoitukseni nopeasta kommentoinnista. Kun sen saatuani luin vielä alkuperäisen tekstini, olen valmis hyväksymään kritiikkinne niiltä osin kuin se koskee liikelaitosmallin totaalia alasampumista yhtenä mahdollisena kunnallisen toiminnan muotona. Se johtopäätös on tekstistäni mahdollista - erityisesti vain otsake lukien - tehdä, vaikka leipätekstin neljännessä kappaleessa kirjoituksen kärki on sanottu täsmällisemmin.

Taito Pekkarinen

TAYS:n laboratoriokeskusmalli, kiitos ei!

Vuoden 1998 lopulla hyväksytyt terveydenhuollon maksuista annetun lain ja asetuksen muutokset mahdollistivat sen, että julkinen sairaala tai terveyskeskus voi periä korkeintaan omia kustannuksia vastaavan maksun sen laboratoriossa yksityislääkärin lähetteellä tehdystä tutkimuksesta. Säädösmuutosten aikaan asialle ei juuri kukaan lotkauttanut korvaansakaan. Nyttemmin keskustelun myrskynsilmään on kuitenkin joutunut TAYS:n ratkaisu. TAYS muodosti laboratoriostaan kuntayhtymän omistaman liikelaitoksen, Laboratoriokeskuksen, joka pyrkii perustamisasiakirjojensa mukaan sumeilematta saamaan 30 % tuloistaan sairaanhoitopiirin toimintaan liittymättömästä ulkoisesta laskutuksesta. Laboratoriokeskus myy Tampereella palvelujaan em. julkisen terveydenhuollon maksusäädösten muutosten mahdollistamana siis myös yksityishenkilöille. Kela tulkitsee nämä maksut sellaisiksi, että niistä ei suoriteta potilaalle sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia.

Taito Pekkarinen

Hur skall man styra läkemedelsbruket?

I Sverige har landstingen ansvaret för läkemedelsersättningen enligt samma principer som Folkpensionsanstalten hos oss. Hos grannen har läkemedelskostnaderna emellertid rusat i höjden på ett oroväckande sätt och man söker nu på olika sätt att stävja denna dyra utveckling. Sedan 30 år har man, delvis för detta ändamål, så kallade läkemedelskommittéer i anslutning till sjukhus eller landsting. Den äldsta kommittén finns vid Karolinska sjukhuset, men nästan lika länge har kommittén i Jämtlands län framgångsrikt verkat för ett medicinsk riktigt och ett ekonomiskt rationellt läkemedelsbruk.

Svante Stenman

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030