Vastine Jarkko O. Rantasen ym. artikkeliin Paniikkihäiriöpotilaiden ryhmämuotoinen hoitomalli

Jarkko O. Rantanen ym. ovat julkaisseet Lääkärilehdessä 18/2000 artikkelin paniikkihäiriöpotilaiden psykologisesta ryhmähoitomallista, jossa he mm. toteavat psykologisten hoitomuotojen jääneen tässä sairaudessa valitettavan vähäiselle huomiolle. Tähän toteamukseen voikin suuremmitta vaikeuksitta yhtyä, mutta itse tutkimuksessa tai ainakin sen raportoinnissa on sen sijaan vakavia puutteita, jotka tekevät minkäänlaisten kuvatun hoitomuodon tehokkuutta koskevien johtopäätösten teon mahdottomaksi.

Kristian Läksy

Vastaus Kristian Läksylle

Kiitämme Kristian Läksyä kritiikistä. Läksyn kritiikki keskittyy puutteisiin potilasvalinnan kuvauksessa ja SCID-haastattelun käytön selostuksessa. Läksy on oikeassa siinä, että nämä kohdat on kuvattu puutteellisesti. Tämä johtuu siitä, että Lääkärilehden artikkelissa halusimme tuoda esiin kuvausta koko projektista, kehitetystä hoitomallista ja sen soveltuvuusalueesta, ja tämä tehtiin osittain tieteellisyyden kustannuksella. Projektin yhteydessä kerättiin erikseen aineistoa täsmällisempää artikkelia varten, ja tätä varten haastateltiin osa potilaista SCID-haastattelulla (noin 60 potilasta). Haastattelut suoritti psykiatrin erikoislääkäri, ja SCID-haastattelusta käytettiin vain osia (anxiety disorders ja psychotic screen). Tähän viittaavat myös kommentit läpäisystä ja hylkäämisestä. Kyse oli siis nimenomaan tuosta vaiheesta, jolloin valikoitiin potilaita tutkimusta varten. Suunnitelmissamme on kirjoittaa myöhemmin artikkeli, jossa näiden potilaiden valikoituminen ja tulokset kuvataan tarkemmin. Muuten SCID-haastattelua ei käytetty, vaan valinnat tehtiin psykologin haastattelun perusteella. Alustavissa analyyseissä on kuitenkin jo osoittautunut, että tuon tarkemmin valitun potilasjoukon tulokset eivät eroa merkitsevästi tämän koko laajan, väljemmin kriteerein valitun potilasjoukon tuloksista.

Jarkko O. Rantanen, Markku Partinen, Soili Kajaste

Mormonien käsitykset elämäntavasta ja terveydestä

Suomen Lääkärilehdessä (SLL 19/2000, s. 2125-2128) julkaistiin kollegojen Pekka Roto, Terho Lehtimäki ja Sari Suurinkeroinen artikkeli Mormonien käsitykset elämäntavasta ja terveydestä. Tutustuin siihen mielenkiinnolla arvellen, että kirjoittajat tuntevat niin MAP-seurakunnan alkuperäiset kuin uudistetutkin sanktiot sekä koululääketieteen näyttöön perustuvan hoidon prinsiipit. Odotin kirjoittajien kollegoilleen tarkoitetussa artikkelissa selventävän mormonikirkkoon kuuluvien hoitoperiaatteita myös tapauksissa, jolloin verivalmisteiden käyttö on kiistatta ainoa koululääketieteen tuntema hoito potilaan hengen pelastamiseksi. Tässä suhteessa petyin, koska artikkelin päätarkoitus olikin todistaa 170 vuotta vanhan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon (MAP) opin erinomaisuus myös terveysvaikutuksiltaan muihin verrattuna. Siinä mielessä teksti olikin ansiokas ja ajatuksia herättävä. Rakentavat huomautukset kuitenkin sallittaneen.

Erkki Tuovinen

Verivalmisteet ja maailmankatsomus

Lääkärilehti on hiljan julkaissut artikkeleita koskien Jehovan todistajien kielteistä suhtautumista veren ja verivalmisteiden lääkinnälliseen käyttöön (SLL 14-15/2000, 19/2000 ja 21/2000). Tiedottaja Veikko Leinonen painottaa viimeisimmässä kirjoituksessaan (SLL 21/2000) sitä, miten Jehovan todistajien maailmankatsomuksen omaavat henkilöt haluavat taata myös sen parhaan mahdollisen hoidon lapsilleen, minkä he toivovat saavan itselleenkin. Kirjoituksessa korostetaan erityisesti halua välttää verivalmisteiden käyttöön liittyviä riskejä. Jos hallitussihteeri Harri Sintosen laintulkintaa koskeva kirjoitus (SLL 19/2000) oli uutta Leinoselle, niin uutta on myös Leinosen tapa korostaa veren käyttöön liittyvien riskien välttämistä tärkeimpänä perusteena Jehovan todistajien ponnekkaaseen verivalmisteista kieltäytymiseen.

Rainer Zeitlin

Lääkärien tietojen julkistamista puidaan kongressissa

Yhdysvaltain kongressissa on käsiteltävänä esitys, jolla viranomaisten lääkäreitä koskeva tietokanta saatettaisiin julkiseksi. Terveysministeriö on jo kymmenen vuoden ajan pitänyt yllä tietokantaa, johon tallennetaan tietoja maksetuista vastuuvakuutuskorvauksista ja rangaistustoimenpiteistä. Practitioner Data Bankin ahkerimpia käyttäjiä ovat olleet sairaalat tarkistaessaan lääkärin tietoja sairaalapaikkaoikeuksia varten, mutta tietoja saavat myös HMOt, lääkärijärjestöt, toimilupalautakunnat ja lääkärit itse. Tähän mennessä tietopankkiin on tehty ilmoitus 146 000 lääkäristä ja hammaslääkäristä ja hoitovirhe- ja rangaistustapauksia on kertynyt 229 000.

Tuula Fabrizio

Sopimusohjaus - kliseetä vahvempi mahdollisuus?

Kun Suomen terveydenhuollon hallinnon historia 1990-luvun osalta joskus kirjoitetaan, siinä ei voida sivuuttaa valtion ja kuntien roolien ratkaisevaa muutosta. Noin kymmenen vuoden aikana valtio siirtyi keskitettyyn lainsäädäntöön ja valtionhallinnon säännösten ja ohjekirjeiden varaan rakentuneen järjestelmän kummisedän roolista etäiseksi informaatio-ohjaajaksi. Terveydenhuollon palvelujen pääasiallinen järjestämisvastuu annettiin yksiselitteisesti kunnille, jotka ovat vuosikymmenen alun talouslaman ryydittäminä etsineet omiin tavoitteisiinsa parhaiten sopivia johtamismalleja: milloin on tavoite-, tulos- tai laatujohdettu, milloin kehitystä on ohjattu tulospalkkioilla tai kannustuslisillä, eriyttämällä tilaajaa ja tuottajaa toisistaan, yksityistämällä, yhtiöittämällä tai liikelaitostamalla palvelujärjestelmää. Kun terveydenhuollon oman johtamisen traditio on ollut kiistatta heikko - ehkä ensisijaisesti juuri valtion vahvan ja pitkään jatkuneen roolin takia - on useimpien johtamismallien esikuvat haettu liike-elämästä.

Taito Pekkarinen

Saatteeksi seuraavalle neuvottelukierrokselle

Kuopion paikallisyhdistyksessä olemme vuodesta toiseen tehneet työtä kartoittaaksemme jäsenistön tarpeita ja toiveita seuraaville neuvottelukierroksille. Vaikka hyviä, ja itseasiassa jo vuosia esilläolleita, tavoitteita on ollut, järjestömme ei ole päässyt yksimielisyyteen siitä, että paikoin räikeätkään epäkohdat olisivat kaikki voineet tulla korjatuiksi. Viime sopimuskierroksella tavoitteet eivät missään vaiheessa valjenneet jäsenkunnalle sammutettujen lyhtyjen -taktiikan vuoksi, ja jäsenäänestyksen tulostakin on tässä mielessä vaikea arvioida. Kukaan ei oikein tiennyt, mikä olisi ollut sopimuksen hyväksymisen todellinen vaihtoehto. Ainakaan tulosta ei tulisi tulkita niin, että jäsenistön mielestä palkkaus on riittävän hyvä, eikä sen rakenteessa olisi enää korjattavaa.

Timo Koivisto, Pirjo Niemitz, Anne-Mari Kantanen, Virpi Eksymä-Nieminen, Olli Lappalainen, Jukka Randell, Jarkko Savola, Ritva Vanninen, Antero Hollmén, Hannu Kokki, Auli Malinen

Terveelliset ruokavalinnat supermarketeissa: Ruokakaupat terveyden edistämisen areenoiksi

Elintarvikemyymälät ovat avainasemassa suomalaisten ruokahuollossa. Sieltä ostetaan ruoanvalmistustarpeet, jotka ovat enenevässä määrin puolivalmisteita tai valmiita eineksiä. Viime vuosien aikana pienet kaupat ovat väistyneet ja antaneet tilaa suurille automarketeille, joissa käydään harvemmin ja ostetaan kerralla suurempia ruokamääriä. Kehittyneet kassatietokonejärjestelmät avaavat uusia mahdollisuuksia tutkia asiakkaiden ostoskäyttäytymistä. Terveyden kannalta ei ole yhdentekevää mitä ruokavalintoja kaupassa tehdään, koska Suomessa, samoin kuin muissakin teollistuneissa maissa, noin puolet ennenaikaisista kuolemista johtuu sairauksista, joiden kehittyminen liittyy ruokavalioon.

Maria Närhinen

Miksi hyperlipidemioiden hoito on jäänyt puolitiehen?

Tässä Lääkärilehden numerossa julkaistaan Saariston, Lahtelan ja Keinänen-Kiukaanniemen ansiokas selvitys sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden lipidihoidon toteutumisesta. Heidän tutkimuksensa sanoma on selvä: vain noin puolella sepelvaltimotautia sairastavista potilaista hoito toteutuu suositusten mukaisesti. Naisten hoito toteutuu huonommin kuin miesten. Kolmasosalla lääkkein hoidetuista ei päästä hoitotavoitteisiin. Yllättävää oli se, että diabeetikkoja hoidetaan muita huonommin. Tämä raportti antaa aiheen tarkastella asiaa hieman laajemminkin.

Jorma Viikari

Potilasoikeuslain tulkinta ja Jehovan todistajan lapsipotilas

Hallitussihteeri Harri Sintonen sosiaali- ja terveysministeriöstä informoi Suomen Lääkärilehdessä (SLL 19/2000) tuoreesta Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta (10.3.2000/530) hylätä vanhempien valitus ja pitää voimassa lapsen huostaanotto tietyn nimenomaisen hoitomenetelmän varmistamiseksi lapselle. Sain tuon päätöksen tietooni Suomen Lääkärilehteen painetun Jehovan todistajien terveyskäsityksiä koskevan esityksemme jälkeen.

Veikko Leinonen

Tavoitteena hyvä lääkäriys

Kun lääkäreiden ammattijärjestö Suomen Lääkäriliitto perustettiin 28.2.1910, sisällytettiin sen toiminta-ajatukseen keskeisesti myös aatteellisia tavoitteita. Toiminnan tämä puoli sanotaan säännöissä äärimmäisten pelkistetysti: Suomen yleisen lääkäriliiton tarkoituksena on liittää yhteen maamme lääkärit arvonmukaisen hengen ja hyvän toveruuden ylläpitämiseksi lääkärikunnassa. Lause on pohjautunut jo tuolloin sangen mittavaan lääkärin työn eettisten periaatteiden ja potilaan oikeuksien tiedostamiseen suomalaisen lääkärikunnan keskuudessa.

Kauko Kouvalainen, Kaarina Sarvilinna

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030