Turvallisuutta ratsastusurheiluun

Ratsuhevonen oli aikaisemmin kulkuväline, huomattavan iskuvoimainen sotakone ja sittemmin elitistinen urheiluväline. Parin viime vuosikymmenen aikana ratsastus on muuttunut kuninkaitten ja kilparatsastajien urheilusta suosituksi liikuntalajiksi, jolla Suomessa on arviolta 100 000 harrastajaa. Suomen Ratsastajainliitossa on 27 000 rekisteröityä ratsastajaa, joista kilparatsastajia on noin 5 000. Oman ratsuhevosen tai ponin omistaminen ei ole nyky-Suomessa harvinaista.

Ilkka Välimäki, Tom Gordin

Miksi kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on suurentunut?

Kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita on seulottu joukkotarkastuksilla Suomessa 60-luvulta lähtien. Niiden vaikutuksesta kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on pienentynyt 30 vuoden aikana noin viidesosaan. Suomalaista menettelytapaa onkin pidetty malliesimerkkinä hyvin onnistuneesta syöväntorjuntatyöstä. Seulonnassa on monia osatekijöitä, joiden kaikkien pitää onnistua. Ikäluokat on valittava oikein, kutsujen on mentävä perille oikeaan osoitteeseen ja niiden pitää olla oikein muotoiltuja. Näytteenottoon on päästävä helposti ja sen on oltava teknisesti hyvä, näytteen tulkinnan on oltava huolellista ja ammattitaitoista. Jatkotutkimuksiin ja hoitoihin on päästävä nopeasti, ja tulokset on sekä arkistoitava että tilastoitava kattavasti ja luotettavasti. Pienimmillään kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus oli 90-luvun alussa, noin 130 uutta tapausta vuodessa. Hälyttävää on, että 90-luvulla ilmaantuvuus suureni vuoteen 1995 noin 180 tapaukseen, johon se näyttää ainakin toistaiseksi tasaantuneen. Missä vika? Ahti Anttila pohtii mahdollisia syitä Lääkärilehden tässä numerossa.

Tuomo Timonen

Mutta keisarillahan ei ole vaatteita...

Vanha satu tulee mieleen, kun hoitaa uusilla masennuslääkkeillä raskaassa psykiatriassa vaikeita masennustiloja. Näyttää siltä, että niillä ei ole tarpeeksi tehoa, vaikka antaisi reilujakin annoksia. Tuntuu siltä, että vaikeasti masentuneet potilaat eivät saa tarvittavaa apua sietämättömässä tautitilassaan. Pelätään sivuvaikutuksia, mutta tosiasiassahan vaikeaa depressiota sairastavat potilaat ovat valmiita syömään vaikka pieniä kiviä päästäkseen masennuksesta irti. Asian kääntöpuoli on sähkösokkihoitojen huomattava lisääntyminen viime aikoina.

Matti Romanov

Kuka perii siittiön- tai munasolunluovuttajan

Äskettäin oli Helsingin sanomissa laaja selostus ihmisen keinosiemennyksestä ja vastaavan lain valmistelusta eduskunnassa - hengessä kenellä on oikeus tähän palveluun. Kirjoitan otsikkoasian juridisesta problematiikasta.

Gösta Hagman

Polaroidin pikataskukamera

Uusi näppäilykamera ottaa pienikokoisia pikakuvia. Uuden kameran valtti on pienet filmikustannukset.

Erkki Karjalainen

Onycholysis traumatica - Vammakynsi

Sienikynsi? Höpö höpö!

Jukka Suhonen

Rosacea - Ruusufinnitauti

Nimi kauniimpi kuin tauti!

Jukka Suhonen

Helsinki modernisoi huumestrategiaansa

Helsinki hyväksyi historiansa ensimmäisen huumestrategian kolmisen vuotta sitten. Silloin hyväksyttiin huumetyön peruslähestymistavaksi ns. rajoittavan huumestrategian periaate eli kaupunki pyrkii vähentämään huumeiden käyttöä ja siitä koituvia haittoja.

Taito Pekkarinen

Jehovan todistajan lapsi potilaana

Veikko Leinonen (Jehovan todistajien sairaalatietopalvelu) kirjoitti Suomen Lääkärilehdessä (SLL 14-15/2000) käsitellessään potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia seuraavasti:

Harri Sintonen

Vastalääkkeitä tietokoneviruksille

Useimmat Internetin kautta sähköpostia vaihtavat tapasivat I love you -tietokoneviruksen, vaurioiden määrä vaihteli.

Erkki Karjalainen

Taiteilijan tavoitteet tutkijan näkökulmasta

Sekä tieteessä että taiteessa on eräitä keskeisiä perusprinsiippejä, jotka ovat niille yhteisiä. Sekä taiteilija että tutkija asettavat itselleen tavoitteen, johon päästäkseen heidän on saatava tiedollinen ja taidollinen valmius sekä kerättävä oma aineisto.

Antti Hernesniemi

Oikeus lääkkeiden määräämiseen jälleen taistelun kohteena

Monessa osavaltiossa käsitellään tällä istuntokaudella lakiehdotuksia, joilla lääkkeidenmääräämisoikeutta halutaan laajentaa muille kuin lääkäreille. Kovin taistelu on odotettavissa Georgiassa, jossa erityisen monen alan ammatinharjoittajat pyrkivät samanaikaisesti reseptinkirjoittajiksi: psykologit haluavat oikeuden määrätä lääkkeitä, optometrikot haluavat oikeuden määrätä silmätippojen lisäksi myös suun kautta otettavia lääkkeitä, farmaseutit haluavat tehdä sopimuksia lääkärien kanssa voidakseen tarvittaessa muuttaa alkuperäisiä lääkemääräyksiä. Lisäksi nurse practitioner- ja advanced practice nurse -nimikkeillä toimivat haluavat oikeuden itsenäiseen praktiikkaan, akupunktion harjoittajat haluavat oman tutkinnon, ja kaiken kukkuraksi vaihtoehtohoitojen antajat haluavat oikeuden hoitaa kaikkia potilaita, jotka antavat siihen tietoon perustuvan suostumuksen.

Tuula Fabrizio

Signe Löfgren (1897-1969) - legendaarinen silmälääkäri

Signe Löfgren oli Viipurissa ja Lahdessa elämäntyönsä tehnyt silmälääkäri, joka nautti harvinaislaatuista arvostusta potilaiden, ammattikunnan, työtoverien, ystävien ja lähimmäisten keskuudessa.

Arno Forsius

Paniikkihäiriöpotilaiden ryhmämuotoinen hoitomalli

Paniikkihäiriö on vakava ja yleinen ongelma. Sitä voidaan nykyisin hoitaa lukuisilla eri lääkkeillä, mutta paniikkihäiriön hoitoon on kehitetty myös psykologisia hoitomalleja, jotka ovat ulkomaisissa tutkimuksissa osoittautuneet varsin tehokkaiksi. Suomessa nämä psykologiset hoitomuodot ovat jääneet valitettavan vähäiselle huomiolle.

Jarkko O. Rantanen, Markku Partinen, Soili Kajaste, Mikael Ojala

Henkilöstötilinpäätökset maan tavaksi

Henkilöstötilinpäätöksiä on tehty Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Julkisella sektorilla tilinpäätöksiä ovat tehneet edistyneimmät kunnat ja erilaiset kuntayhtymät, toiminta on myös tuttua yksityisellä sektorilla. Suomen Kuntaliitto on pyrkinyt edistämään asiaa erityisen aktiivisesti, se antoi mm. jo vuonna 1997 asiasta suosituksensa kunnallisten palvelujen tuottamista varten. Asia sai tuntuvasti lisää painoarvoa, kun valtioneuvosto hyväksyi viime vuoden lopulla asiakirjan Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman 2000-2003. Tässä ohjelmassa henkilöstötilinpäätösten hyödyntäminen kirjataan välineeksi, jolla pyritään lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta.

Taito Pekkarinen

Lääkäri todistajana

Lääkäri ja lainsäädäntö -kirjan mukaan lääkäri on todistamiseen nähden asetettu eri asemaan kuin muut tahot, koska lausunto kelpaa tuomioistuimessa todistuksesta ellei oikeus nimenomaan vaadi lääkäriä asiassa erikseen kuultavaksi. Potilaani otti yhteyttä ollessaan tyytymätön vakuutusyhtiön haitta-astekorvaukseen ja kertoi tekevänsä valituksen vakuutuslautakuntaan. Hän pyysi minua todistajaksi mahdolliseen suullisen käsittelyyn (mahdollista nykyään). Mikäli tällaiset pyynnöt lisääntyvät, ne tulevat kuormittamaan lääkärien työaikaa kohtuuttomasti.

Maarit Gockel

Vastaus edelliseen

Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä on säännös lääkintölaillisista todistuksista ja lausunnoista (23 pykälä), jossa todetaan, että lääkärin on antaessaan lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja sekä muita todistuksia, jotka on tarkoitettu esitettäväksi tuomioistuimelle tai muulle julkiselle viranomaiselle, vahvistettava ne sanoilla minkä kunnian ja omantuntoni kautta vakuutan. Siten vahvistettu todistus tai lausunto on pätevä ilman valallista vahvistusta, jollei tuomioistuin tai viranomainen erityisistä syistä määrää, että se on vahvistettava suullisella valalla tai vakuutuksella. Lääkintölaillisen todistuksen merkitys pohjautuu lähtökohtaisesti siihen, että kun lääkäri antaa ko. todistuksen tai lausunnon jo valan velvoituksin sitomana ei lääkäriä tarvitsisi erikseen kuulla valan nojalla samoista asioista.

Kati Lehtonen

Muistoa kunnioittaen

Tällä palstalla on virinnyt hyvin mielenkiintoinen keskustelu muistokirjoituksista, niiden määrästä ja sisällöstä.

H. Tapio Hanhela

Työntekijöiden kannanotot kuuluviin

Lääkärilehdessä (SLL 14-15/2000) oli ihmeen paljon työmarkkinauutisia ja kannanottoja. Kuitenkin tavallisen työntekijän kommentteja jää kaipaamaan. Johtuisikohan se siitä, että Lääkärilehdestä puuttuu varsinainen mielipidesivu lyhyille ja joskus kärkevillekin kommenteille. Keskustelujen aiheet pyörivät käytännön ammattiasioiden ympärillä, mutta työntekijöiden kannanottoja työmarkkina-asioista ei lehdestä löydy. Kuitenkin nämä asiat puhuttavat päivittäin kollegoja työpaikoilla. Lääkärilehti on näissä asioissa yhtä asiallinen kuin itse sen neuvottelijatkin, jotka jälleen kerran pettivät ainakin minun odotukseni ärhäkkäämmästä tulopoliittisesta kierroksesta. Odotin, että kunnallisen terveydenhuollon yleiset ongelmat olisi nostettu paremmin esille, kun nämä asiat olivat juuri saaneet ylimääräistä mainosta presidentinvaalien arvokeskustelussakin. Neuvottelijat päästivät taas tämänkin valtin lipumaan ohi.

Martti Hirn

Martti Hirnille

Olet oikeassa, kollegoiden mielipiteitä palkka- ym. etuisuusasioista julkaistaan aika vähän lehdessämme. Syy siihen on, että tekstejä ei ole tullut toimitukseen yhtään enempää kuin on julkaistu. Uudistaessamme lehden taittoa viime maaliskuussa luovuimme yhden mielipidepalstan periaatteesta. Sijoitamme nyt lähetetyt mielipiteet aihepiirinsä mukaan ko. osastolle eli esim. medisiiniset kommentit lääketieelliseen osastoon. Jokaisessa lehden numerossa on Lääkäriliiton toiminnasta tiedottava osasto. Kaipaamasi kirjoittelu, jonka minäkin toivon jatkossa lisääntyvän, istuu tälle osastolle kuin nenä naamaan.

Taito Pekkarinen