Kaura ja keliakia: Pitkäaikaistulokset varmistavat kauran sopivuuden

Keliakia on luultua yleisempi Suomessa. Tauti voidaan todeta missä iässä tahansa, myös vanhuksilla. Keliakiaa pitää muistaa epäillä, muuten epätyypilliset tapaukset jäävät toteamatta ja komplikaatiomahdollisuudet suurenevat. Nykytietämys vahvistaa kauran soveltuvuuden keliakiapotilaille, myös lapsille ja ihokeliakiaa poteville. Ravitsemusterapia ja säännöllinen seuranta ovat oleellinen osa keliakiapotilaan käypää hoitoa.

Matti Uusitupa, Tarja Kemppainen

Luoko Kela uutta psykoosien hoitokäytäntöä?

Sairausvakuutusjärjestelmämme alkuaikoina psykoosilääkkeiden korvattavuudessa ei esiintynyt ongelmia. Perinteisesti käytetyt neuroleptit ovat lääkkeinä melko yhtenäinen ryhmä, minkä lisäksi ne olivat suhteellisen halpoja. Niiden saaminen sairausvakuutuksen erityiskorvattavuuden piiriin ei ollut ongelmallista. Myöhemmin markkinoille tulleiden toisen polven antipsykoottisten lääkkeiden kiistattomien kliinisten etujen hyödyntämisen esteeksi on muodostunut niiden korkeahko hinta. Olemme tilanteessa, jossa määräraharajoitusten vuoksi viranomainen on pakotettu jarruttamaan myös tämän ryhmän kasvua.

Ranan Rimón, Björn Appelberg, Heikki Katila

Ylilääkäri sairaanhoitopiiriä johtamassa

Kuntayhtymien ja kuntien johtamisen keskeiset ongelmat liittyvät suuressa määrin kuntatalouden ongelmiin, jotka näyttävät jäävän nykyisen poliittisen kulttuurin aikakaudella pysyviksi. Vaikeus ei ole siinä, etteikö organisaatioita osattaisi voimavarojen puutteessa johtaa, vaan ristiriidassa, joka syntyy toisen käden karsiessa resursseja ja toisen valmistellessa uutta lainsäädäntöä lisäämään kansalaisille peruspalveluja. Alkaa olla jo hieman huvittava maan tapa, että talouden ylikuumenemisen pelossa julkisia menoja leikataan keskiaikaisia talousoppeja seuraten kohdentamalla leikkaukset terveydenhuoltoon tai yleensä kuntatalouteen.

Pentti Silvola

Rosacea Ruusufinnitauti

Nimi kauniimpi kuin tauti! Ei kai tästä moni nauti! Tuskin pitää kukaan enää, kun pitkin poskia ja nenää märkänäpyt rehottaa, naamanahka punottaa. Yhden neuvon tahdon jakaa: Älä auringossa makaa. Hyvät mausteet, sauna, viina: Johan pahenee tää piina. Yhteinen on tämä huoli, ei tee eroo sukupuoli. Miksi naama villiintyy? Tuntematon taudin syy. Täysin ei voi parantaa, mutt melko rauhalliseks'saa, jos tetrasykliiniä käyttää. Myös voiteet tehoavan näyttää. Metronidatsolin lisään, usein päälle, joskus sisään. Miehillä on huono tuuri: Ei naisten riski ole suuri saada Pekka Tiilikaisen RHINOPHYMA rumanlainen. Jos se miestä rumentaa, Laserhöylä kaunistaa

Jukka Suhonen

Potilas- ja tietovirrat tietoyhteiskunnassa

Sairaus- ja diagnoosikeskeinen ajattelutapamme on kahlinnut vuosikaudet potilas- ja tietovirtoja askeltamaan yhtä jalkaa terveydenhuollon kentässä. Tietoyhteiskunnan vahvistumisen myötä kahleet ovat kuitenkin alkaneet murentua. Sen seurauksena potilaat voivat vapautuneemmin etsiä vastauksia pulmiinsa niin koti- kuin ulkomaisilta asiantuntijoilta tai erilaisista tietokannoista.

Kari Harno, Teemu Paavola Ja Paul Lillrank

Sydänmerkki tutuksi

Sydän- ja verisuonisairastavuus on maassamme vähentynyt rajusti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Erityisen myönteistä kehitys on ollut keski-ikäisillä, joilla kuolleisuus on pienentynyt jopa kolmannekseen 1960-luvun lopun huippuvuosista. Sepelvaltimotauti onkin nykyisin entistä useammin ikääntyneiden ongelma, ja tyypillisin potilas on yli 75-vuotias ikäihminen, useammin nainen kuin mies. Toinen tyypillinen piirre on väestöryhmien välinen sairastavuusero; huonossa taloudellisessa tai sosiaalisessa asemassa olevia tauti kurittaa parempiosaisia useammin.

Matti Uusitupa

Ravitsemustutkimus, tuotetutkimus ja alkuperäistutkimuksen julkaisuperiaatteet

Ravitsemustutkimus edellyttää avointa ja korkeatasoista kliinistä tutkimusta, joka mahdollisuuksien mukaan julkaistaan korkeatasoisissa tieteellisissä julkaisuissa tieteellisten periaatteiden ja avoimuuden mukaisesti. Erityisesti tämä pätee silloin, kun tutkitaan suurelle käyttäjäkunnalle tarkoitettuja elintarvikkeita, joihin pyritään liittämään terveydellisiä vaikutuksia tai jopa terveysväittämiä. Tutkimuksen eettiset periaatteet ovat tällöin erityisen tärkeitä ja niistä on huolehdittava siten, etteivät kaupalliset intressit ohita tieteellisiä laatukriteereitä ja periaatteita.

Seppo Salminen, Hannu Mykkänen, Essi Sarkkinen

KTL:n tutkimus-professori Antti Arolle

Suomen Lääkärilehdessä 6/2000 julkaistu artikkeli kirjoitettiin hyvää tieteellistä tapaa noudattaen. Sen julkaisemista edelsi normaali lausuntokierros, joka puolsi julkaisemista. Tutkimuksen kaikki tulokset julkaistiin täsmälleen sellaisia kuin ne olivat tutkimusraportissa eikä tuloksista ole tilaajan ja suorittajan välillä erimielisyyttä. Suorittajataho ilmoitti aikapulan vuoksi luopuvansa artikkelin kirjoittamisesta ja antoi kirjoitusoikeuden tilaajalle.

Pasi Petäjä

Omecol-keskustelun loppukaneetiksi

Edellä julkaistu prof. Salmisen ja Mykkäsen sekä tutkimusjohtaja Essi Sarkkisen esittämä kommentointi tieteellisten raporttien julkaisemisesta lehdessämme ansaitsee periaatteellisuutensa vuoksi päätoimittajan kommentin. Semminkin, kun ongelman ytimenä on ensimmäistä kertaa kohdalleni sattunut julkaisemisesta päättäminen tilanteessa, jossa käsikirjoittaja vetäytyy leikistä kesken toimitukselle jätetyn artikkelin käsittelyn.

Taito Pekkarinen

Maailmalla tapahtuu

Kuluneen kevään aikana mediassa esitetyt uutiset ihmekuntoutuksesta ja siruleikkauksesta ovat saaneet aikaan selkäydinvammaisten keskuudessa melkoista tunnekuohua ja lukuisia tiedusteluja. Näissä molemmissa uutisissa halvaantunut on saatu kävelemään. Minultakin on haluttu lähetettä Ranskaan siruleikkaukseen. Näissä molemmissa uutisoiduissa tapauksissa idea on varmaankin hyvä ja on tehty luultavasti paljon kehittely- ja tutkimustyötä, mutta se todellinen, pysyvä käytännön hyöty, mitä näillä toimenpiteillä on saavutettu, on jäänyt epäselväksi.

Eija Ahoniemi

Sydänterveyttä eurooppalaisittain

Sydäntauti ei ole enää suomalaisten yksinoikeus, eikä edes teollistuneiden maiden. Sydän- ja verisuonitaudit ovat parinkymmenen viime vuoden aikana levinneet koko maailman tärkeimmäksi terveysongelmaksi. WHO:n uusimman arvion mukaan yli 30 % kaikista kuolemantapauksista maailmassa johtuu sydän- ja verisuonitaudeista. Sepelvaltimotauti on nyt maailman yleisin kuolinsyy. Näiden tautien taakka on kasvanut erityisesti kehitysmaissa sekä Itä-Euroopassa, missä ne ovat suurin syy hyvin alhaiseen elinikään.

Pekka Puska

Syömishäiriöinen nuori tarvitsee apua nopeasti

Syömishäiriö on rangaistusleiri, jonne sairas kutsuu itsensä joka aamu uudestaan, kuvaavat nuoret naiset anoreksiaansa uunituoreessa kirjassa Siskonmakkarat - Miltä syömishäiriö tuntuu. Anoreksiaan sairastutaan nuorena, noin 15-16 vuoden iässä. On arvioitu, että uusia anoreksiatapauksia ilmenee vuosittain perusterveydenhuollossa seitsemän 100 000 henkilöä kohden. Suomessa tämä tarkoittaa noin 350 uuden anoreksian puhkeamista joka vuosi. Anoreksia on pitkäaikaissairaus, johon liittyy suuri kuolleisuus: noin 0,6 % eli kuusi tuhannesta anoreksiaan sairastuneesta kuolee vuosittain. Usein kuolemansyynä on itsemurha tai sydämenpysähdys. Häiriön varhainen tunnistaminen ja hoito parantavat tämän vakavan sairauden ennustetta.

Simo Saarijärvi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030