Suun kautta otettavan antikoagulanttihoidon seurannassa siirrytään nykyaikaan

Varfariinihoitoa saavien potilaiden määrä on lääkemyynnin perusteella arvioiden lisääntynyt kuudessa vuodessa noin 50 %. Tällä hetkellä hoitoa saa hieman alle 1 % väestöstä. Suuntauksen taustalla on väestön ikääntyminen sekä lisääntynyt tieto antikoagulanttihoidolla saavutettavista hyödyistä eri tautitiloissa. Antikoagulanteilla hoidettujen potilaiden määrän jatkuva kasvu, hoidon painottuminen vanhempiin ikäluokkiin sekä tieto verenvuotokomplikaatioiden ikäriippuvuudesta on antanut aiheen tarkastella antikoagulanttihoidon toteutusta kriittisesti.

Martti Syrjälä
Pääkirjoitukset 10/2000 Kommentteja

Lääkärit etiikan asiantuntijoina?

Lääkäri on työssään periaatteessa auktoriteetti suhteessa muuhun henkilökuntaan, mutta eettisten asioiden suhteen tämä asiantuntijuus ei olekaan niin itsestään selvää. Suomessa lääkäreille annettava etiikan opetus on kansainvälisesti ottaen silmiinpistävän vähäistä. Israelissa pidetyssä kokouksessa lääketieteen etiikan opetuksen monitieteisyyttä pidettiin rikkautena ja etiikan opettaminen nähtiin projektina, joka vaatii useiden tieteenalojen yhteistyötä.

Tuija Takala
Kokous / Kongressiraportti 9/2000 Kommentteja

Autismin armoilla

Lääketieteen ehkä suurimmat ongelmat liittyvät mielen sairauksien vähäiseen ymmärtämiseen. Psyyke on kuin kristallipallo, jota voi katsella monelta puolelta, mutta jonka sisintä on vaikea oppia tuntemaan. Normaali ja epänormaali ovat käsitteitä, joiden pyörityksessä psyyke saa monia muotoja. Autismi on esimerkki oireyhtymästä, joka tuntuu karkaavan tarkkailijan käsistä. Sen taudinkuva on kuitenkin ajoittain niin poikkeava ja merkillinen, että nykyään on jo opittu ymmärtämään autismin johtuvan muusta kuin lapsuudenajan vanhemmuuden laadusta.
octopus 9/2000 Kommentteja

Islannin lääkäriliiton Gudmundur Björnsson kuvaa kiistaa terveystietorekisteristä: Tämä on kuin dekkari

Islannissa on kaksi vuotta käyty kiivasta ja laajaa julkista keskustelua terveystietorekisteristä, johon yksityinen yritys suunnittelee rekisteröivänsä kaikki islantilaiset. Yrityksen liikeideana on tämän rekisterin tietojen myynti. Islannin parlamentti sääti rekisteröinnin mahdollistavan lain vuosi sitten, ja tämän vuoden tammikuussa maan terveysministeriö myönsi yritykselle rekisteritoimintaan oikeuttavan lisenssin 12 vuodeksi. Islannin lääkäriliiton mielestä rekisteröintihankkeen toteuttaminen kaavaillulla tavalla on ristiriidassa sekä kansainvälisten tieteellisten että eettisten sääntöjen kanssa.

Suvi Sariola
Haastattelu 9/2000 Kommentteja

Lääkäri kahden tulen välissä

Kun Kaiser Family Foundation äskettäin kyseli yli tuhannen lääkärin kokemuksia HMO-järjestelmistä, lääkäreistä 87 % ilmoitti tavalliseksi sen, että HMO ei suostunut maksamaan määrätystä hoidosta ja reseptilääkkeistä. Joskus lääkäri oli saanut riitelemällä korjauksen tilanteeseen. Lähes puolet lääkäreistä myönsi, että tällöin oli avuksi, jos kuvasi potilaan tilan todellista huonommaksi.

Tuula Fabrizio
Uutiskirje 9/2000 Kommentteja

Lääkäri ei saa suostua mihin hoitoon tahansa

Potilaslaki korostaa potilaiden itsemääräämisoikeutta. Kyseisen lain 8 pykälä:n mukaan potilaalle on annettava tarpeellinen hoito, vaikka potilas ei esimerkiksi tajuttomuuden vuoksi pystyisi antamaan hoitoon suostumustaan. Hänen aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaisemaansa hoitotahtoa on kuitenkin noudatettava. Hoitoa ei siis saa antaa vastoin aiemmin ilmaistua tahtoa.

Terhi Hermanson, Mervi Kattelus
Pääkirjoitukset 9/2000 Kommentteja

Viikoittain ilmestyvä Lääkärilehti - nyt!

Olemme jo aikaisemmin tiedottaneet aikomuksistamme siirtyä viikoittain ilmestyväksi liiton 90-vuotisjuhlien jälkeen. Tämä Lääkärilehden numero on virallisesti ensimmäinen, joka ilmestyy uuden aikataulun mukaisesti, vaikka mm. pari aikaisempaa numeroa on jo taitettu uuden mallin mukaan. Lääkärilehteä on julkaistu viime vuodet 32 erillistä numeroa vuodessa. Tästä lähtien joka perjantai ilmestyvää Lääkärilehteä julkaistaan tänä vuonna yhteensä 42 erillistä numeroa ja täysinä vuosina yhteensä 48.

Taito Pekkarinen
Pääkirjoitukset 9/2000 Kommentteja

Sisäkorvaistute on oikeille kohderyhmille tärkeä kuntoutuksen apuväline

Kun Alessandro Volta kokeili sähkön vaikutusta omaan korvaansa ja kytki virran päälle, hän kuuli ääntä. Viime vuosikymmenien tutkimus on mahdollistanut kuulohermon sähköärsytyksen niin, että menetelmästä on kehittynyt käyttökelpoinen apuväline vaikeasti kuulovammaisille. Väline on sisäkorvaistute (kokleaimplantti), joka on siis sähköinen kuulokoje. Siinä vastaanotin asennetaan leikkauksessa korvan taakse ja siitä elektrodi johdetaan sisäkorvaan kuulohermon välittömään läheisyyteen. Vastaanotin saa koodatun signaalin johdottomasti ulkoisesta ääniprosessorista.

Tapani Jauhiainen
Pääkirjoitukset 9/2000 Kommentteja

Lyhyesti: Astman seurantaa verkossa

Kotiseurantamenetelmät ovat viime vuosina kehittyneet tietotekniikan myötä. Yhdysvalloissa 31 astmapotilaan tilaa seurattiin kotispirometriamittauksin niin, että kahdesti päivässä kolmen viikon ajan otetut käyrät ja oirekirjanpito siirrettiin Internetin välityksellä hoitavaan yksikköön. Alkuopetusta oli vain 40 minuutin jakso, vaikka potilaista valtaosalla ei ollut aiempaa kokemusta tietokoneista lainkaan ja lopuillakin vain vähän. Jakson lopulla tutkija vieraili potilaan kotona tarkastaen potilaan suorittaman mittauksen laadun. Ohjaamattoman ja ohjatun suorituksen tuloksissa oli vain vähän eroa: FVC-arvoissa ero oli keskimäärin 4,1 %, FEV1-arvoissa 3,7 % ja PEF-arvoissa 7,9 %. Potilaiden mielestä seuranta onnistui varsin hyvin, ja he olivat siihen motivoituneita ylimääräisistä 15 dollarin puhelinkuluista huolimatta. Chest 2000;117: 148-155

Hannu Puolijoki
muut lääkärilehdet 8/2000 Kommentteja

Lyhyesti: Suunielun syöpään uusi hoito

Tonsillasyövät ja kielen tyven syövät ovat suunielun syövistä tavallisimpia. Suunielun suurikokoisen syövän käypä hoito on ollut sädehoito, mutta nyt julkaistun satunnaistetun tutkimuksen mukaan kemosädehoito johtaa pelkkää sädehoitoa parempaan tulokseen. Kolmen vuoden kuluttua kemosädehoidolla hoidetuista oli elossa 51 %, pelkkää sädehoitoa saaneista vain 31 %. Kemosädehoitoryhmässä annettiin sädehoidon kanssa yhtä aikaa fluorourasiilia ja karboplatiinia. J Natl Cancer Inst 1999;91: 2081-2086

Heikki Joensuu
muut lääkärilehdet 8/2000 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030