Yleislääketieteen tutkimus on perusterveydenhuollon laadun arviointia

Perusterveydenhuollon palvelujen käyttöä ja käytännön lääkärin työtä tarkasteleva yleislääketieteen tutkimus on Suomessa varsin nuorta. Ensimmäinen yleislääketieteen professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon vuonna 1981, muihin yliopistoihin professuureja saatiin 1980-luvun lopulta lähtien. Kuitenkin työ yliopistoissa painottuu yhä pitkälti opetukseen, voimavarojen puutteessa.

Marianne Jansson

Lääkäriliitto ei puoluepolitisoitunut

Ensimmäisinä merkkeinä puoluepolitiikan aktivoitumisesta Suomen Lääkäriliitossa voi pitää valtuuskunnan vaaleja vuonna 1970, jolloin silloiseen 40-jäseniseen valtuuskuntaan valittiin liiton historiassa ensimmäistä kertaa yksi jäsen Sosialistiset lääkärit -tunnuksella esiintyneestä vaaliliitosta. Kolme vuotta myöhemmin vaaleissa olivat mukana sekä kansandemokraattien, sosiaalidemokraattien, keskustan että porvarien vaaliliitot, joista valtuuskuntaan tuli valituksi yhteensä neljä jäsentä. Vuoden 1976 vaaleissa vaaliliittoasetelma oli sama, läpi kolme porvaria ja yksi kommunisti. Vuoden 1979 vaaleissa mukana olivat enää vain kaksi edustajaa läpi saaneet kommunistit ja ilman paikkoja jäänyt keskusta, 1982 kommunistit kahdella läpimenneellä ja sosiaalidemokraatit yhdellä edustajalla. Sosiaalidemokraatit yrittivät vielä 1985 vaaleissa saamatta ainuttakaan ehdokastaan läpi. Tämän jälkeen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaaleissa ei ole esiintynyt poliittisia ryhmiä.

Taito Pekkarinen

Lääkäriliittoa tarvitaan tulevaisuudessakin

Suomalainen lääkärikunta on historiansa aikana muuttunut merkittävästi. Lääkärien korkeasti eettinen arvomaailma tai tinkimätön tarve tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti ei varmasti ole kadonnut minnekään. Lääketieteen kehitys on kuitenkin kuluneiden vuosisatojen ja vuosikymmenien saatossa yhä kiihtyvässä tahdissa lisännyt paitsi erilaisten teknisten innovaatioiden hyväksikäyttöä niin myös lääkärintyöhön kohdistuvia paineita.

Jaakko Halonen

Uutiskirje Yhdysvalloista

AMA:n valtuuskunta sai joulukuun kokouksessaan käsittelyynsä liiton talouden ongelmia: viime vuoden toimintakuluissa on 10 miljoonan dollarin tappio. Budjetin ylittyminen kyllä huomattiin jo syyskuussa ja silloin ennakoitiin peräti 16 miljoonan tappiota, jos mitään ei tehtäisi. Niinpä loppuvuonna ryhdyttiin tiukkoihin säästötoimiin, kuten virkailijoiden matkojen vähentämiseen, ja luovuttiin uusista sopimustyöntekijöistä. Viime hetken yritykset tilanteen hallitsemiseksi olivat valtuuskunnan mielestä epätoivoisia.

Tuula Fabrizio

Jukka Lumio vastaa

Olavi Tokola ja Markku Pasanen Lääkelaitoksesta ovat kommentoineet Pirkanmaan alueellista influenssan lääkehoidon ohjekirjettä, joka ilmestyi nimissäni Suomen Lääkärilehdessä (SLL 1-2/2000). Laineet tsanamiviirihoidon ympärillä ovat käyneet korkeina lääkäriasiantuntijapiirissä ja päivälehdistössä. Julkisuutta lääke on saanut myös siksi, että Lääkelaitos kiinnitti huomiota valmisteen harhaanjohtavaan markkinointiin. Yllättävää oli se, että Pirkanmaan ohjekirjeemme, jonka laatimisen laukaisi juuri yli-innokas markkinointi, ja jonka tarkoitus oli tuoda tsanamiviirihoitoon realistisia tavoitteita, onkin herättänyt huomiota Lääkelaitoksessa liiallisella suopeudellaan. Vastineen kirjoitan ennen kaikkea yleisen periaatteen takia, mutta vastaan myös muutamaan moitteeseen.

Jukka Lumio

Humanistiset tieteet ja lääketiede

Humanistisia tieteitä tulisi hyödyntää lääketieteen tutkimuksessa ja koulutuksessa nykyistä enemmän, onhan ihmisen tietoisen kokemuksen ja sen tuottamien ilmiöiden tutkimus näiden tieteiden alaa, katsoo filosofian tohtori Martyn Evans Walesin yliopistosta. Lääketieteen filosofian tutkimukseen paneutunut Evans alusti Holistisen lääketieteen yhdistyksen järjestämässä Humanistiset tieteen ja lääketiede -seminaarissa Valamon luostarissa viime lokakuussa.

Raimo Puustinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030