Sairaalamenojen alibudjetointi - säästökeino vai järjen puutetta?

Erikoissairaaloiden menoilla on ollut vahva taipumus koko 1990-luvun aikana ylittää budjettikirjan luvut. Ilmiö on valtakunnallinen. Jotta ylitykset eivät jäisi rasittamaaan kuntien tilinpäätöksiä, kunnanvaltuustot ovat alkaneet saada käsiteltäväkseen yleensä loppusyksystä lisätalousarvioita, joilla toiminnan ja talouden epäonnistunut yhteensovittaminen on kikkailtu vuosiraportoinnissa näkymättömäksi. Kuntien päättäjät eivät suinkaan käsittele erikoissairaanhoitoa silkkihansikkailla näissä keskusteluissa, yksi keskeisimmistä teemoista on ollut sairaaloiden johtamisen moitiskelu.

Taito Pekkarinen

Vastine Kalle Willmanin kirjoitukseen Laboratorio voi olla pätevä ilman akkreditointiakin, mutta mistä asiakas sen tietää?

Kalle Willman on kriittiseen tapaansa arvioinut laboratoriopalveluiden laatua ja akkreditointimenettelyä suuren ostaja-asiakkaan näkökulmasta (SLL 3/2000). Näkökulma soveltuu hyvin palvelun laadun tarkasteluun, mutta tuloksista vedetyt johtopäätökset, jotka kohdistuvat akkreditointimenettelyyn, ovat valitettavasti täysin väärät ja harhaan johtavat.

Ari Miettinen

Jokisokeus voitettu Länsi-Afrikassa Onnistunut projekti nyt mallina muulle toiminnalle

Ikivanha taistelu onkosersiaasiaa eli jokisokeutta vastaan on lähes voitettu Länsi-Afrikassa. Viime vuonna vietettiin 25 vuotta kestäneen sinnikkään projektin juhlavuotta. Onchocerciasis Control Programme (OCP) on tänä aikana onnistunut suojaamaan 34 miljoonaa ihmistä jokisokeudelta ja estämään yli 400 000 sokeutumista. Vähintään 1,5 miljoonaa tartunnan saanutta ihmistä on parantunut täysin, ja yli 11 miljoonaa vuoden 1974 jälkeen syntynyttä lasta on kasvanut ilman jokisokeuden uhkaa. Projektin seurauksena on myös avautunut lukuisia uusia mahdollisuuksia kohdemaiden sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Kun projekti pian päättyy, käytetään sen ainutlaatuisen onnistuneita kokemuksia nyt mallina muille kansanterveys-, ympäristö- ym. projekteille ja muille toimille.

Pirjo Kannisto

Voiko skitsofreniaan sairastumista ennustaa?

Skitsofreniaan sairastuu noin joka sadas ihminen. Sairaus aiheuttaa paljon kärsimystä sekä potilaille että omaisille. Sen aiheuttama toimintakyvyn heikkeneminen häiritsee merkittävästi aikuistumista, itsenäistymistä sekä parisuhteen ja perheen muodostusta. Opiskelu ja työelämä edellyttävät hyvää kognitiivista suorituskykyä ja kattavia sosiaalisia valmiuksia, joten etenkin nuorena sairastuneet syrjäytyvät herkästi. Suomessa on aikuisikäisistä skitsofreniapotilaista yli 80 % työelämän ulkopuolella. Paras tapa vähentää skitsofrenian seuraamuksia olisi sairauden ehkäiseminen. Se ei ainakaan toistaiseksi ole juuri mahdollista, joskin lupaavia hoitokokeiluja on meneillään. Psykoosin varhaisella toteamisella ja hoidolla, jopa lykkäämisellä, voidaan kuitenkin parantaa ennustetta.

Matti Isohanni Markus Heinimaa

Svante Stenman svarar

Tack Erkki för påpekandet. Det är faktiskt på tiden att vi lyfter katten på bordet då det gäller grannländernas betydelse och vikt. Om jag nu vore 20 år skulle jag antagligen tala för ryska och det förvånar mig att ingen egentlig kontakt till det grannlandet är möjlig på det grannspråket. Det att Ryssland just nu knappast kan bedömas som fredligt - det är ju ett land med inbördeskrig - gör vår insats ännu viktigare.

Svante Stenman

Tunteet ja terveys

Tilburgin yliopiston psykologian laitos Hollannissa järjesti 9.-11.6.99 konferenssin, jonka yleisteema oli emootioiden ilmaisun tai ilmaisun puutteen merkitys terveydessä ja sairaudessa (Second International Conference on the (Non)Expression of Emotions in Health and Disease) eli aihepiiri, jota psykosomaattinen lääketiede on perinteisesti tutkinut. Kyseessä oli pienimuotoinen mutta laadukas kokous. Paikalla oli parisen sataa tutkijaa eri puolilta Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Kanadaa, joukossa useita alan huippunimiä. Suomalaisia osanottajia oli neljä.

Jouko K. Salminen

Lääkäripäivien avajaispuheet: Lääkärien täydennyskoulutukseen saatava järjestelmällisyyttä

- Jos yksittäisen kunnan lyhytnäköinen säästöbudjetointi tai teollisuushallin lainatakaus johtaa säästöihin terveydenhuollossa ja täydennyskoulutuksessa tai pelkkä lentolipun hinta asettaa kollegat eriarvoiseen tilanteeseen, niin voisiko ratkaisu olla valtakunnallinen rahoituspooli, koulutusrahasto tai säätiö tämän keskeisen alueen kattamiseen, ehdotti Lääkäriliiton ja Lääkäripäivien johtoryhmän puheenjohtaja Kati Myllymäki Lääkäripäivien avajaispuheessaan.

Mika Vehkasaari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030