Työterveysjohtaja kritisoi nykyisiä kirjaamistapoja: "Se ei ole kestävä tie"
Työterveyshuollon palvelualuejohtaja Jorma Mäkitalon mukaan suurin osa työterveyshuollosta on työkykyyn liittymätöntä perusterveydenhuoltoa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen työterveyshuollon palvelualuejohtaja Jorma Mäkitalon mukaan työterveyshuollossa on kaksi käsikirjoitusta.
On virallinen versio, joka on kirjoitettu lakiin. Sitten on ei niin avoimesti kirjoitettu käsikirjoitus, josta on laissa vain maininta, mutta joka oikeasti pyörittää järjestelmää.
– Ja se on sairaanhoito. Se on työterveyshuollossa pahasti vinoutunut.
Mäkitalo sanoo jopa, että nykyinen työterveyshuollon sairaanhoitopainotteinen toiminta voi olla mielenterveys- ja tules-painotteisen työkyvyttömyyden yksi syy.
– Tai sanotaan ainakin niin, että on perusteltua syytä olettaa sen olevan osavaikuttamassa tähän ilmiöön.
Mäkitalo ymmärtää, että kaikki eivät tästä ajatuksesta pidä. Työterveyshuoltoahan perustellaan nimenomaan työstä aiheutuvien sairauksien ja työkyvyttömyyden ehkäisyllä.
– Näin ei kuitenkaan tapahdu käytännössä. Suurin osa työterveyshuollosta on työkykyyn liittymätöntä perusterveydenhuoltoa. Kun meillä on näin kattava ja hyvin rahoitettu palvelujärjestelmä, voisi kai olettaa, että tulokset olisivat työkyvyttömyyden ehkäisyssä loistavia. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole.
"Se ei ole kestävä tie"
Sairaanhoito ei ole lakisääteistä työterveyshuoltoa, eikä työnantajan siis ole pakko sitä järjestää.
Vuodesta 2020 lähtien Kelan työterveyshuollon korvauksissa on painotettu enemmän ennaltaehkäisyä. Samaan aikaan sairaanhoitokäynneiksi kirjattujen kontaktien määrä on vähentynyt, ja ehkäiseväksi kirjattujen käyntien määrä kasvanut liki saman verran.
Kela on tiedostanut, että sairaanhoidon ja ehkäisevän työterveyshuollon ero on osin hämärtynyt, mikä näkyy myös ammattilaisten tekemissä kirjauksissa.
Ydinkysymys on, mikä on ehkäisevää toimintaa, ja mikä hoitoa.
Kirjaamistapoihin ei ole tällä hetkellä yhtenäistä linjaa. Mäkitalo huomauttaa, ettei ole lainkaan selvää, millä perusteella potilaskäynnit kirjataan.
– Kieltämättä syntyy vaikutelma, että sairaanhoitoa kirjataan nyt ehkäiseväksi työterveystoiminnaksi. Se ei ole kestävä tie.
Lisääkö palvelujen saatavuus sairauspoissaoloja?
Mäkitalo avaa ajatustaan siitä, että työterveyden sairaanhoitopainotteisuus yhdistettynä lääkärikeskeiseen toimintatapaan voisi olla esimerkiksi tules-painotteisen työkyvyttömyyden yksi syy.
Fysiatrien suosituksen mukaan tavanomaisissa tules-oireissa ilman vaaran merkkejä potilasta ei pitäisi ensisijaisesti ohjata lääkärille. Tälle on kolme perustetta:
– Lääkärit määräävät kuvantamisia, joista on osoitettu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä lievissä ja keskivaikeissa tapauksissa. Kuvantaminen voi siis invalidisoida potilasta. Lisäksi määrätään reseptilääkkeitä, joihin liittyy merkittäviä sivuvaikutuksia, kuten riippuvuutta. Ja kolmanneksi lääkärit määräävät pitkiä sairauslomia.
Lääkäriaikoja ja tutkimuksia ensisijaisesti tarjoava sairaanhoito ei Mäkitalon mukaan näitä suosituksia noudata. Suositusten mukainen ensihoito olisi fysioterapeutin suoravastaanotto, jossa ei määrätä kuvantamisia eikä pitkiä sairauslomia.
– Sen sijaan fysioterapeutti osaa ohjata itsehoitoa ja sitä, miten tulla toimeen oireiden kanssa. Lääkärille pitäisi ohjata vain vakavissa tapauksissa, Mäkitalo sanoo.
Hänen mielestään on perusteltua olettaa, että liian hyvä lääkäripalvelujen saatavuus ja puutteellinen hoidon porrastus lisäävät sairauspoissaoloja.
– Mielenterveyspuolella kuvio on hieman samanlainen. Siellä vaihtoehto ovat psykologipalvelut ja ohjatut itsehoitomallit.
Työterveyshuolto ei kaipaa romuttamista
Jorma Mäkitalolla on laaja kokemus työterveyshuollon kehittämis-, koulutus- ja johtotehtävistä niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Hän työskenteli pitkään myös Työterveyslaitoksella.
Mikä sitten Mäkitalon mielestä on työterveyshuollon tärkein tehtävä?
– Huolehtia työssäkäyvien perusterveydenhuollosta, koska tällä hetkellä julkinen järjestelmä ei siihen pysty. Tätä eivät työterveyden puolustajat sano ääneen, koska se rikkoo ajatuksen tasa-arvoisesta Suomesta. Mutta yhteiskunta ei pyörisi, jos työssäkäyvät jäisivät nykyisen, puutteellisesti toimivan perusterveydenhuollon varaan.
Mäkitalon mukaan työterveyshuoltoon pitäisi kuitenkin luoda toimivampi yhdistelmä järkevästi ohjattua perusterveydenhuollon palvelua ja nykyistä vaikuttavampaa sekä laajempaa ehkäisevää toimintaa.
– Kumpikaan näistä ehdotuksista ei tarkoita työterveyshuollon romuttamista. Minä en ole romuttaja, kiistän sen jyrkästi. Olen kriittinen, koska työterveyshuolto on minulle tärkeä ja vaadin siihen muutosta.
